Yle kertoo Mäkisen puheesta:
"Arkkipiispa Kari Mäkinen pohti kirkolliskokouksen avajaispuheessaan tiistaiaamuna, mikä on kirkon rooli yhteiskunnan haasteiden ja arvaamattoman maailmanpolitiikan keskellä.
– Silloin kun on kysymys siitä, mitä tapahtuu ihmisille ja ihmisten elämälle, on reagoitava, Mäkinen sanoi puheessaan.
Mäkinen puhui avaijaispuheessaan perheenyhdistämisen mahdottomuudesta ja paperittomien tilanteen lohduttomuudesta. Hänen mielestään kirkko ei voi olla niistä asioista vaiti, eivätkä seurakunnat voi olla toimettomina.
– Kyse ei ole moraaliarvostelusta. Kyse on syvemmästä. Kyse on Jumalan luomien ja lunastamien ihmisten arvon puolustamisesta. Ihmistä ei jätetä silloinkaan, kun hän joutuu yhteiskunnan ulkopuolelle.
Kirkonkellot symbolina
Mäkinen tarkasteli tilannetta kirkonkellojen soittoon liittyvän symboliikan kautta.
– Symbolisten viestien ääni on aina moninainen. Sitä ei voi määrätä. Mielellään ajattelisi, että kirkonkellon kaksitoista lyöntiä kertovat levollisuudesta ja luottamuksesta epävarman maailman keskellä. Mielellään ajattelisi, että niissä kuuluu toisen maailman ääni ja kutsu vuoropuheluun Jumalan kanssa. Mielellään ajattelisi, että ne kertovat moraaliarvostelun sijasta ihmisten ja elämän arvosta ja arvokkuudesta, rohkeudesta ja toivosta, joka on syvempää kuin tämän elämän murhe.
– Siihen, millainen viesti ja sävy kirkonkellojen kahdessatoista lyönnissä todellisuudessa kuullaan, vaikuttavat monet seikat ja kokemukset, ehkä myös se, millaisia päätöksiä täällä (kirkolliskokouksessa) tehdään ja miten täällä keskustellaan, Mäkinen sanoi.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin kirkolliskokous kokoontuu Turussa syyskokoukseensa 8.–11.11.."
http://yle.fi/uutiset/3-9278649
"Arkkipiispa Kari Mäkinen pohti kirkolliskokouksen avajaispuheessaan tiistaiaamuna, mikä on kirkon rooli yhteiskunnan haasteiden ja arvaamattoman maailmanpolitiikan keskellä.
– Silloin kun on kysymys siitä, mitä tapahtuu ihmisille ja ihmisten elämälle, on reagoitava, Mäkinen sanoi puheessaan.
Mäkinen puhui avaijaispuheessaan perheenyhdistämisen mahdottomuudesta ja paperittomien tilanteen lohduttomuudesta. Hänen mielestään kirkko ei voi olla niistä asioista vaiti, eivätkä seurakunnat voi olla toimettomina.
– Kyse ei ole moraaliarvostelusta. Kyse on syvemmästä. Kyse on Jumalan luomien ja lunastamien ihmisten arvon puolustamisesta. Ihmistä ei jätetä silloinkaan, kun hän joutuu yhteiskunnan ulkopuolelle.
Kirkonkellot symbolina
Mäkinen tarkasteli tilannetta kirkonkellojen soittoon liittyvän symboliikan kautta.
– Symbolisten viestien ääni on aina moninainen. Sitä ei voi määrätä. Mielellään ajattelisi, että kirkonkellon kaksitoista lyöntiä kertovat levollisuudesta ja luottamuksesta epävarman maailman keskellä. Mielellään ajattelisi, että niissä kuuluu toisen maailman ääni ja kutsu vuoropuheluun Jumalan kanssa. Mielellään ajattelisi, että ne kertovat moraaliarvostelun sijasta ihmisten ja elämän arvosta ja arvokkuudesta, rohkeudesta ja toivosta, joka on syvempää kuin tämän elämän murhe.
– Siihen, millainen viesti ja sävy kirkonkellojen kahdessatoista lyönnissä todellisuudessa kuullaan, vaikuttavat monet seikat ja kokemukset, ehkä myös se, millaisia päätöksiä täällä (kirkolliskokouksessa) tehdään ja miten täällä keskustellaan, Mäkinen sanoi.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin kirkolliskokous kokoontuu Turussa syyskokoukseensa 8.–11.11.."
http://yle.fi/uutiset/3-9278649
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mäkisen mielestä siis yhdellä pienellä uskonnolla (ev.lut. kristillisyys) on mukamas jokin vastuu maailmanpolitiikassa. Ja mahdollisuus mukamas auttaa koko maailman tilannetta. Kaiken lisäksi hän puhuu kirkon kellojen kalkatuksesta ikään kuin niillä olisi maallistuneessa Suomessa jokin suurikin merkitys enemmistölle.
Nyt on kyllä jo korkea aika, että Lähi-Idän uskontojen kannattajat alkavat pohtia ongelmien todellisia syitä. Liikakansoitus. Uskonnoista johtuvat sodat.
Ei pidä ajatella, että kaikki "luojan luomat" täytyy ottaa hoidettaviksi, vaan on autettava muita yhteiskuntia rakentamaan itselleen pysyvät perustukset.
Toivooko Mäkinen, että maapallon väkiluku paisuu edelleen? Minkälainen on Mäkisen suunnitelma Suomelle tulevaisuudessa, mikäli maamme väkiluku tuplaantuu nopeasti ja kouluttamattomien määrä alkaa olla suhteellisen suuri? Eikö Mäkinen ymmärrä, että se on hyvinvointivaltion loppu?
Miksei Irakiin ja Somaliaan voida luoda verotuspohjaista, demokraattista valtiota? Sitähän he haluavat, koska lähtevät sieltä pois tänne, eikö? Miten voimme tukea heitä näissä pyrkimyksissä? Vai toivovatko he edelleen jatkavansa islamistisessa valtiossa asumista, mutta silti jotenkin kummallisesti saavansa demokraattisen ja maallistuneen yhteiskunnan etuudet? Se kun ei ole mahdollista.
Mäkinen koittaa paeta jumalansa selän taa ja jättää todelliset ongelmat kokonaan käsittelemättä.
Nyt pitäisi kuulla maahanmuuttajia itseään. Mitä he toivovat oman kotimaansa kohtaloksi? Mitä he ovat valmiita tekemään sen eteen? Minkälaista apua he kaipaavat, jotta heidän kotimaastaan tulisi parempi paikka? Miten he voivat elää keskenään rauhanomaisesti?
Asiaa kirjoitit, rehellisesti ja ajatuksia herättävästi.
Vanha kansa sanoi: ei kannettu vesi kaivossa pysy. Soveltaen voi sanoa, että niin kauan kuin ihmisiä autetaan ILMAN että heidän odotetaan ottavan minkäänlaista vastuuta omasta tulevaisuudestaan, ongelmat ovat ja pysyvät.
Ajatuksesi on niin hyvä, että toivoisin sinun lähettävän sen eteenpäin toimivaltaisille päättäjille.
Mäkinen ja monet muut maassamme ja koko Euroopassa ovat sokaistuneet.
Mäkisen vetoomus "Jumalan luomista jne" kuulostaa miltei rienaukselta, hän kun kuuluu itse sanoneen, ettei usko Raamattuun. Miten sitten Jumalaankaan?