Fennomaanit ja suomenruotsalaisuus

Onko se niin, ettei suomalaisuudessa itsessään ole alkuunkaan omia rakennuspalikoita suomalaisuuden rakentamiseen. Suomalaisuutta on pakko rakentaa pienempien kustannuksella.

Pienempienkustannuksella kirjoitti:

Onko se niin, ettei suomalaisuudessa itsessään ole alkuunkaan omia rakennuspalikoita suomalaisuuden rakentamiseen. Suomalaisuutta on pakko rakentaa pienempien kustannuksella.

Lue lisää

Suomea on rakennettu sotien jälkeen hienosti, suorastaan loistavasti. Nyt tällä palstalla jotkut haluavat taloustilanteen vuoksi etsiä syntipukkia vain yhdeltä taholta ja levittävät populistisia väitteitään. Ja nyt en tarkoita, että pakkoruotsia ei saisi vastustaa. Totta kai saa, mutta faktapohjalta.

Enpä tiedä yhtäkään suomalaista, joka kutsuisi itseään fennomaaniksi :) Vai vastaatko sinä "fennomaani", kun sulta ulkomailla kysytään, minkä maalainen olet?

Kyllä fennomaanilla viitataan tämän palstan ihan tiettyihin ihmisiin, ja nyt en tarkoita niitä, jotka kirjoittavat aina asiallisesti.

Fennomaani = Kielitaistelija = Suruvihaaja

Nykysuomi kirjoitti:

Fennomaani = Kielitaistelija = Suruvihaaja

Nimimerkki Nykysuomi määrittelee sanoja näin: "Fennomaani = Kielitaistelija = Suruvihaaja"

Suruvihaaja vai surujen vihaaja? Mikä on tarkoituksesi?

Symmetrian nimissä on silloin myös määriteltävä näin: svekomaani = kielitaistelija = susuvihaaja.

Susuvihaaja vai susujen vihaaja?

Iskitkö kirveesi kiveen?

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Nimimerkki Nykysuomi määrittelee sanoja näin: "Fennomaani = Kielitaistelija = Suruvihaaja"

Suruvihaaja vai surujen vihaaja? Mikä on tarkoituksesi?

Symmetrian nimissä on silloin myös määriteltävä näin: svekomaani = kielitaistelija = susuvihaaja.

Susuvihaaja vai susujen vihaaja?

Iskitkö kirveesi kiveen?

Lue lisää

Sillä erolla, että tällä palstalla jotkut HALUAVAT itseään kutsuttavan fennomaaneiksi. Svekomaaniksi ei tällä palstalla ole vielä kukaan itseään kutsunut.

Mutta selvyyden vuoksi vielä, fennomaani ei ole mikään kansallisuusnimi, jolla tavallinen suomalainen itseään kutsuu, vaan se viittaa ainoastaan ja vain henkilöön, joka ajattelee, että suomen kielen asemaa on syytä vahvistaa (ruotsin kustannuksella).

selvennys kirjoitti:

Sillä erolla, että tällä palstalla jotkut HALUAVAT itseään kutsuttavan fennomaaneiksi. Svekomaaniksi ei tällä palstalla ole vielä kukaan itseään kutsunut.

Mutta selvyyden vuoksi vielä, fennomaani ei ole mikään kansallisuusnimi, jolla tavallinen suomalainen itseään kutsuu, vaan se viittaa ainoastaan ja vain henkilöön, joka ajattelee, että suomen kielen asemaa on syytä vahvistaa (ruotsin kustannuksella).

Lue lisää

"Mutta selvyyden vuoksi vielä, fennomaani ei ole mikään kansallisuusnimi, jolla tavallinen suomalainen itseään kutsuu, vaan se viittaa ainoastaan ja vain henkilöön, joka ajattelee, että suomen kielen asemaa on syytä vahvistaa (ruotsin kustannuksella)."

Siis symmetrisesti on määriteltävä näin: svekomaani viittaa ainoastaan ja vain henkilöön, joka ajattelee, että ruotsin kielen asemaa on syytä vahvistaa suomen kustannuksella.

Niinkö?

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

"Mutta selvyyden vuoksi vielä, fennomaani ei ole mikään kansallisuusnimi, jolla tavallinen suomalainen itseään kutsuu, vaan se viittaa ainoastaan ja vain henkilöön, joka ajattelee, että suomen kielen asemaa on syytä vahvistaa (ruotsin kustannuksella)."

Siis symmetrisesti on määriteltävä näin: svekomaani viittaa ainoastaan ja vain henkilöön, joka ajattelee, että ruotsin kielen asemaa on syytä vahvistaa suomen kustannuksella.

Niinkö?

Lue lisää

Svekomaani on palstan neffejen käyttämä määritelmä, joten sinun täytyy kysyä asiaa heiltä.

enosaasanoa_ kirjoitti:

Svekomaani on palstan neffejen käyttämä määritelmä, joten sinun täytyy kysyä asiaa heiltä.

Jag har aldrig ännu träffat någon svekomaani,de är ganska sällsynta tror jag,alldeles som de här svenskspråkiga som flaggar för pakkoruotsi.
Ingen normal människa går och grubblar över ett skolämne dygnet runt,det finns viktigare frågor här i livet.
Slopa obligatorisk undervisning i finska och svenska...eller låt bli.

ingenbetydelse kirjoitti:

Jag har aldrig ännu träffat någon svekomaani,de är ganska sällsynta tror jag,alldeles som de här svenskspråkiga som flaggar för pakkoruotsi.
Ingen normal människa går och grubblar över ett skolämne dygnet runt,det finns viktigare frågor här i livet.
Slopa obligatorisk undervisning i finska och svenska...eller låt bli.

Lue lisää

Tavallinen suomalainen, olihan sitten suomen- tai ruotsinkielinen, ei helposti törmää elämänsä aikana sen koommin fennomaaniin kuin svekomaaniinkaan. Sen verran harvinaista ajattelua edustavat.

Werthibo kirjoitti:

Tavallinen suomalainen, olihan sitten suomen- tai ruotsinkielinen, ei helposti törmää elämänsä aikana sen koommin fennomaaniin kuin svekomaaniinkaan. Sen verran harvinaista ajattelua edustavat.

Lue lisää

Det skall vi vara tacksamma över att de mycket sällan förekommer i det verkliga livet.

Suomalaisia löytyy lähes joka lähtöön. Joissakin lähdöissä on hyvä, ettei ole kovin monta lähtijää. Esimerkkinä fennomaanit.

Onko kukaan havainnut, että fennomaanit edistäisivät Suomen asioita? En minä ainakaan. He vain yrittävät pistää kapuloita rattaisiin ruotsin kielelle ja ruotsinkielisille. Fennomaani luulee, että kapuloittamalla ruotsinkielisyyttä suomen kielen arvo nousee.

Fennomaani tietää, että siirtämällä osan niistä resursseista, jotka nyt käytetään pakkoruotsin ja virkamiesruotsin ylläpitämiseen, suurten eurooppalaisten kielten opettamiseen suomalaisten koululaisten kielitaito monipuolistuisi. Ja siitä hyötyisivät monet. Tässä eivät nyt ole vastakkain ruotsi ja suomi, vaan ruotsi versus suuret kielet. On selvää, että jos ruotsin kieli olisi vaihtoehtoinen niin, että jos sitä ei valitsisi, niin sitten pitäisi valita joku toinen kieli joukosta venäjä, saksa, ranska ja espanja, niin noita neljää kieltä opiskeltaisiin selvästi nykyistä enemmän. Vieraiden kielten opiskelupakko on säilytettävä, mutta mikään niistä ei mielellään saisi olla kaikille pakollinen, ei edes englanti.

Kapuluoiminen kirjoitti:

Onko kukaan havainnut, että fennomaanit edistäisivät Suomen asioita? En minä ainakaan. He vain yrittävät pistää kapuloita rattaisiin ruotsin kielelle ja ruotsinkielisille. Fennomaani luulee, että kapuloittamalla ruotsinkielisyyttä suomen kielen arvo nousee.

Lue lisää

"He [fennomaanit] vain yrittävät pistää kapuloita rattaisiin ruotsin kielelle ja ruotsinkielisille."

Kolme neljäsosaa fennoista, olkootpa fennomaaneja tai eivät, haluaa pistää kapuloita pakkoruotsin rattaisiin, ja ruotsi halutaan valinnaiseksi muiden kielten joukkoon.

Svekoja pakkoruotsi ei ollenkaan koske ja svekomielisiltä fennoilta ei olla riistämässä rakkaan ruotsinsa opiskelun mahdollisuutta. Miksi siis kitisette pakkoruotsin puolesta?

OK. Miksi sitten fennomaanit pistävät kapuloita rattaisiin. Ovatko Talan teesit ym. vastaavat hyökkäykset suruja kohtaan olleet välttämättömiä?

Ihmettelijöitä kirjoitti:

OK. Miksi sitten fennomaanit pistävät kapuloita rattaisiin. Ovatko Talan teesit ym. vastaavat hyökkäykset suruja kohtaan olleet välttämättömiä?

"OK. Miksi sitten fennomaanit pistävät kapuloita rattaisiin."

Miksikö muka? Siksi, että fennojen ja fennomaanien enemmistö haluaa ruotsin valinnaiseksi. Yo-kirjoituksen pakkoruotsin hallitus kapuloikin jo pois.

Fennot ja fennomaanit pistävät kapuloita pakkoruotsin muihinkin rattaisiin. Heitähän se pakkoruotsi koskee eikä suinkaan svekomielisiä fennoja. Miksi siis kitisette pakkoruotsin puolesta, kun se ei teitä kuitenkaan koske.

Ainoat jotka kitisevät ovat fennomaaneja ja Heikki Tala on ykköskitisijä. Kun järki ei ole riittänyt on otettu kapulat käyttöön.

Kapuloitten käyttöönotto oli väärä valinta. Valinta aiheutti, ettei pakollisuus lopu muutaman seuraavan sukupolven aikana jos sitten koskaan.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

"OK. Miksi sitten fennomaanit pistävät kapuloita rattaisiin."

Miksikö muka? Siksi, että fennojen ja fennomaanien enemmistö haluaa ruotsin valinnaiseksi. Yo-kirjoituksen pakkoruotsin hallitus kapuloikin jo pois.

Fennot ja fennomaanit pistävät kapuloita pakkoruotsin muihinkin rattaisiin. Heitähän se pakkoruotsi koskee eikä suinkaan svekomielisiä fennoja. Miksi siis kitisette pakkoruotsin puolesta, kun se ei teitä kuitenkaan koske.

Lue lisää

"Kapuloita rattaisiin" laitettiin viimeksi yhteensä 21000 - se ei riittänyt mihinkään. Kannattaa vaihtaa strategiaa.

Fennomaanien laskuopin mukaan heittää 3,5 milj. suomalaista kapuloita rattaisiin. Aika suuri on fennomaanien omahyväisyys, koska oikea luku on tuo 21000 suomalaista kapulaa. Fennomaanit ovatkin kieli-ihmisiä eivätkä he osaa laskea joten annetaan anteeksi.

Sälilyyvielä kirjoitti:

Kapuloitten käyttöönotto oli väärä valinta. Valinta aiheutti, ettei pakollisuus lopu muutaman seuraavan sukupolven aikana jos sitten koskaan.

"Kapuloitten käyttöönotto oli väärä valinta."

Hallitus heitti jo ensimmäisen kapulan pakkoruotsin rattaisiin ja suisti siten yo-kirjoitusten pakkoruotsin tiepuoleen. Jatkoa voi seurata milloin tahansa.

Fennomaanin lapsen ei tarvitse kirjoittaa yo. kokeissa ruotsia. Fennomaanin lapsen kannattaa olla ruotsin tunneilla passiivinen ällö läpi kouluvuosien ja jättää sitten lopuksi vielä kirjoittamatta. Erittäin suuri kansallinen saavutus Fennomaaneilta!

Kapuluoiminen kirjoitti:

Onko kukaan havainnut, että fennomaanit edistäisivät Suomen asioita? En minä ainakaan. He vain yrittävät pistää kapuloita rattaisiin ruotsin kielelle ja ruotsinkielisille. Fennomaani luulee, että kapuloittamalla ruotsinkielisyyttä suomen kielen arvo nousee.

Lue lisää

Fennorna kan endast vara stolta över sitt eget språk om de får smutskasta svenskan.

muminjoller kirjoitti:

Fennorna kan endast vara stolta över sitt eget språk om de får smutskasta svenskan.

Noin juuri. Fennomaaneja ei voi millään pitää sellaisina, joista Suomi voisi olla ylpeä. Totuus on täysin päinvastainen.

Ihmettelijöitä kirjoitti:

OK. Miksi sitten fennomaanit pistävät kapuloita rattaisiin. Ovatko Talan teesit ym. vastaavat hyökkäykset suruja kohtaan olleet välttämättömiä?

Fennorna behöver syndabockar för att studierna misslyckas,det finns inte arbete,man har för litet pengar,då är det ju utmärkt att skylla på svenskspråkiga, pakkoruotsi och SFP.

Kiitos Suomi.poika rehellisyydestä. Näyttää kuitenkin siltä, ettet ole suomalainen. Suomalainen ei ole koskaan niin tyhmä, että sortuisi nuin typerään kirjoitteluun. Suomalaisen PISA- tuloksetkin on niin korkeita, ettei tuollainen typeryys voi kuulua suomalaisuuteen.

H. Tala ja kumppanit. Lukekaa tarkkaan " Suomi.poika" tyyppiset kirjoitukset. Ne ovat kuin kopioita teidän kirjoituksistanne. Jymäytyksen uhreissa on Suomen tulevaisuus.

Suomalainen ei ole Talan&fennomaanien linjoilla vaan perustaa suomalaisuutensa rehelliselle pohjalle. Siksi fennomaanien kansalaisaloite sai vain 21000 kannattajaa.

Fennomaaniluku kirjoitti:

Suomalainen ei ole Talan&fennomaanien linjoilla vaan perustaa suomalaisuutensa rehelliselle pohjalle. Siksi fennomaanien kansalaisaloite sai vain 21000 kannattajaa.

Du har så rätt,en normal finskspråkig människa är redig ,rättvis och stolt över sina rötter,sin kultur och sitt språk utan behov att skymfa och håna de finländare som är svenskspråkiga,
Med dem lever vi vardagen sida vid sida som arbetskamrater,grannar,vänner och familjemedlemmar.

Valitettavasti fennomaanit tumtee surun vain Talan opetuksien perusteella. Fennomaani ei ole koskaan oikeasti tavannut surua. Fennomaanit ovat pumpulissa ja tynnyrissä kasvatettuja.

Älkää aina moittiko fennomaania. Onhan fennomaani kuitenkin ihminen.

Ihmiset kirjoitti:

Älkää aina moittiko fennomaania. Onhan fennomaani kuitenkin ihminen.

Månne det.

Ihmiset kirjoitti:

Älkää aina moittiko fennomaania. Onhan fennomaani kuitenkin ihminen.

"Älkää aina moittiko fennomaania. Onhan fennomaani kuitenkin ihminen."

Svekomaani on aina tarvinnut rinnalleen fennomaanin. Svekomaania ei ole olemassakaan ilman fennomaania. Fennomaanit ovat aina olleet kantona svekomaanien kaskessa. Sekös svekoja suuttaa, kiihisevät oikein kiukusta kaskipellossaan.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

"Älkää aina moittiko fennomaania. Onhan fennomaani kuitenkin ihminen."

Svekomaani on aina tarvinnut rinnalleen fennomaanin. Svekomaania ei ole olemassakaan ilman fennomaania. Fennomaanit ovat aina olleet kantona svekomaanien kaskessa. Sekös svekoja suuttaa, kiihisevät oikein kiukusta kaskipellossaan.

Lue lisää

Tuollainen on fennomaani ihmisenä!

Älkää te korrifennot sekaantuko näihin asioihin. Teillä ei taida olla vieläkään yhdenkään puolueen tukea takananne, joten koska perustatte oman puolueen?

" Korrifennot" - puolueella tulee olemaan varmasti huippukannatus eli tuo 21000 äänestäjää kuten pakkoruotsi- kansalaisaloitteessa.

Ei fennomaaneista ole politiikan tekijöiksi. Poliitikon pitäisi osata jotain muutakin kuin pelkästää haukkua.

Kyllä, fennomaanit juntturoivat vain täällä RKP:n keskustelupalstalla. Muuhun heillä ei ole vääntöä.

Kihisijä kirjoitti:

Tuollainen on fennomaani ihmisenä!

"Tuollainen on fennomaani ihmisenä [kihisee kiukusta pakkoruotsia vastaan]!

Fennomaanilla on kiukkuunsa kunnon syy ja oikeutettu syy, sillä asia koskee häntä. Kun svekomaani kihisee, sähisee ja polkee jalkaansa kiukuissaan pakkoruotsin puolesta, se ei häntä itseään edes koske, mutta kitistä hänen pitää. Se jos mikä on maniaa paljaimmillaan.

Kylläpä tuntuu Nettisuomaa ottavan päähän. Hellitä hyvä Suoma verisuoni voi haljeta. Ei kannata fennomaanin kihistä raivoissaan, koska raivoa ei arvosteta. Kannaittais kysyä mikä olis järkevää raivon sijasta.

Raivonsijaan kirjoitti:

Kylläpä tuntuu Nettisuomaa ottavan päähän. Hellitä hyvä Suoma verisuoni voi haljeta. Ei kannata fennomaanin kihistä raivoissaan, koska raivoa ei arvosteta. Kannaittais kysyä mikä olis järkevää raivon sijasta.

Lue lisää

Svekomaaniltahan se ensin katkeaa, koska hänen maniansa on vaarallisempi siksi, ettei pakkoruotsi häntä ollenkaan koske, ja siitä huolimatta kitisee ja polkee jalkaansa pakkoruotsin puolesta.

svenskspråkigfinländare kirjoitti:

Du har så rätt,en normal finskspråkig människa är redig ,rättvis och stolt över sina rötter,sin kultur och sitt språk utan behov att skymfa och håna de finländare som är svenskspråkiga,
Med dem lever vi vardagen sida vid sida som arbetskamrater,grannar,vänner och familjemedlemmar.

Lue lisää

Jag tror att många här som skriver all möjlig dynga om svenskspråkiga finländare aldrig ens har träffat någon i verkligheten.

påavståndkanskesett kirjoitti:

Jag tror att många här som skriver all möjlig dynga om svenskspråkiga finländare aldrig ens har träffat någon i verkligheten.

Tämän palstan kirjoittajista suurin osa ei selvästi tunne henk.koht. yhtään suomenruotsalaista.

Media hymistelee, perspektiivi toinen, demonisoi, vihaamaan, ei tarkoituksenmukaista. Näitä sanoja käyttää Kaitera kirjoittaessaan suomenruotsalaisista. Tietääkö Kaitera, että surut ovat suomalaisia.

Suomalaine kirjoitti:

Media hymistelee, perspektiivi toinen, demonisoi, vihaamaan, ei tarkoituksenmukaista. Näitä sanoja käyttää Kaitera kirjoittaessaan suomenruotsalaisista. Tietääkö Kaitera, että surut ovat suomalaisia.

Lue lisää

Minäkin saan tuosta Kaiteran tekstistä oudon tunteen - ikään kuin hän puhuisi jostain ryhmästä, joka on ulkopuolella Suomen, ei tämän maan asukkaista... Olen hämmästynyt.

Det är konstigt att språkaktiva anser att de har rätt att avgöra vem som är fosterländsk,vem som har rätt att leva och bo här ,tala sitt modersmål,vad man får kalla sig(finlandssvensk är förbjudet ),SFP borde förbjudas.vi räknas inte som individer alla svenskspråkiga knippas ihop ,alla är utsugare och bättre folk (mycket smickrande för en vanlig arbetare )
Det är bara för att jävlas som inte alla behärskar finska,för svenskspråkiga är det förbjudet att ha problem med språkstudier.

Fennomaanitautiin kuuluu aivojen surkastuminen. Tauti ei ole iloksi kenellekään mutta taudin kantaja ja hänen sukunsa siitä tietenkin kärsii eniten.

manblirsåfittigibland kirjoitti:

Det är konstigt att språkaktiva anser att de har rätt att avgöra vem som är fosterländsk,vem som har rätt att leva och bo här ,tala sitt modersmål,vad man får kalla sig(finlandssvensk är förbjudet ),SFP borde förbjudas.vi räknas inte som individer alla svenskspråkiga knippas ihop ,alla är utsugare och bättre folk (mycket smickrande för en vanlig arbetare )
Det är bara för att jävlas som inte alla behärskar finska,för svenskspråkiga är det förbjudet att ha problem med språkstudier.

Lue lisää

Palstan fennomaanien ongelma on se, että he eivät kykene elämään nykyhetkessä. He katsovat taakse, ja etsivät epäkohtia, jotka ovat aina muiden syytä. Ei ongelmia ratkaista katsomalla taaksepäin, on mietittävä ratkaisua tässä ja nyt, ottaen huomioon ne olosuhteet, joissa eletään.

Pakkoruotsi saadaan pois, kun katsotaan, että sille ei enää ole entisenlaista tarvetta Suomessa. Sitä ei saada pois kertomalla, että suomen kielen kehitys estettiin 1800-luvulla.

myös_suomalainen kirjoitti:

Minäkin saan tuosta Kaiteran tekstistä oudon tunteen - ikään kuin hän puhuisi jostain ryhmästä, joka on ulkopuolella Suomen, ei tämän maan asukkaista... Olen hämmästynyt.

Myös_suomalainen kirjoitti: "Minäkin saan tuosta Kaiteran tekstistä oudon tunteen - ikään kuin hän puhuisi jostain ryhmästä, joka on ulkopuolella Suomen, ei tämän maan asukkaista... Olen hämmästynyt. "


Sanotaanko niin, että metsä vastaa niinkuin sinne huutaa. Osa suomenruotsalaisista on sisäistänyt oman statuksensa niin, että he ovat ensisijaisesti suomalaisia ja vasta toissijaisesti kielivähemmistön edustajia. Tällä porukalla on usein varsin realistisia ajatuksia Suomen kielipolitiikasta ja siitä, miten sitä pitäisi kehittää. Meillä fennomaaneilla ei ole varsinaista kieliriitaa tämän joukon kanssa.

Sitten on koko joukko suomenruotsalaisia, jotka ovat betonibunkkereissa oman kielensä ja oman erityisasemansa puolesta, vaikka koko maailma ympäriltä sortuisi. Tämän joukon kanssa meillä fennomaaneilla on suuria ongelmia saada yhteistyötä aikaan. Kuten muuan RKP:n entinen puheenjohtaja totesi: kieliriidassa ei vankeja oteta.

VesaKaitera kirjoitti:

Myös_suomalainen kirjoitti: "Minäkin saan tuosta Kaiteran tekstistä oudon tunteen - ikään kuin hän puhuisi jostain ryhmästä, joka on ulkopuolella Suomen, ei tämän maan asukkaista... Olen hämmästynyt. "


Sanotaanko niin, että metsä vastaa niinkuin sinne huutaa. Osa suomenruotsalaisista on sisäistänyt oman statuksensa niin, että he ovat ensisijaisesti suomalaisia ja vasta toissijaisesti kielivähemmistön edustajia. Tällä porukalla on usein varsin realistisia ajatuksia Suomen kielipolitiikasta ja siitä, miten sitä pitäisi kehittää. Meillä fennomaaneilla ei ole varsinaista kieliriitaa tämän joukon kanssa.

Sitten on koko joukko suomenruotsalaisia, jotka ovat betonibunkkereissa oman kielensä ja oman erityisasemansa puolesta, vaikka koko maailma ympäriltä sortuisi. Tämän joukon kanssa meillä fennomaaneilla on suuria ongelmia saada yhteistyötä aikaan. Kuten muuan RKP:n entinen puheenjohtaja totesi: kieliriidassa ei vankeja oteta.

Lue lisää

"osa suomenruotsalaisista oman statuksensa"

Kuinka monta suomenruotsalaista itse asiassa tunnet? Oletko kasvanut, elänyt alueella, jossa on ollut paljon suomenruotsalaisia? Et varmasti ole, sillä muuten et kirjoittelisi tällaisia.

Suomessa on hyvin vähän sellaisia ihmisiä, jotka kuvittelevat olevansa valtaväestön yläpuolelle. Heistä osa on suomenkielisiä. Tämä on mahdollisesti se joukko, jonka kanssa on ongelmia, mutta tämä joukko ei suinkaan yksin päätä Suomen asioista.

Vesa Kaitera: Sitten on koko joukko suomenruotsalaisia, jotka ovat betonibunkkereissa oman kielensä ja oman erityisasemansa puolesta, vaikka koko maailma ympäriltä sortuisi.
-Jokainen valitsee bunkkerinsa itse mutta eduskuntabunkkerissa tehtiin v. 2015 päätös selkeästi suomenkielisten kansanedustajien voimilla jatkaa pakkoruotsia.
Kaiteran tarinat suomenruotsalaisista on tarkoituksenmukaista panettelua vailla loogisuuden häivääkään. Paljon hyödyllisempää Kaiteran pakkoruotsitoiveiden saavuttamisessa olisi keskittyä omien joukkojen toimintaan ja päätöksentekoon. Näin toivovat kaikki, jotka ovat pakkoruotsin kaatamisen kannalla. Niin minäkin.

Kaatajat kirjoitti:

Vesa Kaitera: Sitten on koko joukko suomenruotsalaisia, jotka ovat betonibunkkereissa oman kielensä ja oman erityisasemansa puolesta, vaikka koko maailma ympäriltä sortuisi.
-Jokainen valitsee bunkkerinsa itse mutta eduskuntabunkkerissa tehtiin v. 2015 päätös selkeästi suomenkielisten kansanedustajien voimilla jatkaa pakkoruotsia.
Kaiteran tarinat suomenruotsalaisista on tarkoituksenmukaista panettelua vailla loogisuuden häivääkään. Paljon hyödyllisempää Kaiteran pakkoruotsitoiveiden saavuttamisessa olisi keskittyä omien joukkojen toimintaan ja päätöksentekoon. Näin toivovat kaikki, jotka ovat pakkoruotsin kaatamisen kannalla. Niin minäkin.

Lue lisää

Kaitera esiintyy mielellään suomenruotsalaisuuden ja pakkoruotsin asiantuntijana tosin Talakoulutuksen saaneena. Keskimääräistä sivistyneemmällä kielenkäytöllään Kaitera yrittää nousta luotettavan fennomaanin maineeseen. Ei näytä kuitenkaa onnistuvan, koska suruviha tuntuu putkahtelevan jatkuvasti esille.

Fennomaani ei pysty puhumaan pakkoruotsista ilman suruvihaa vaikka fennot ovat itse päättäneet pitää pakollisuuden kouluissaan. Fennomaaneille on looginen ajattelu lähes mahdotonta. Siksi he eivät pysty koskaan ratkaisemaan ongelmiaan.

Vihanputkaus kirjoitti:

Kaitera esiintyy mielellään suomenruotsalaisuuden ja pakkoruotsin asiantuntijana tosin Talakoulutuksen saaneena. Keskimääräistä sivistyneemmällä kielenkäytöllään Kaitera yrittää nousta luotettavan fennomaanin maineeseen. Ei näytä kuitenkaa onnistuvan, koska suruviha tuntuu putkahtelevan jatkuvasti esille.

Lue lisää

”Ei näytä kuitenkaa onnistuvan, koska suruviha tuntuu putkahtelevan jatkuvasti esille.”

Teistä svekomielisistä fennoista putkahtelee kauniisti sanoen torjuvia asentaita fennojen kolmen neljäsosan enemmistöä vastaan. Se on sen vuoksi kummallista, että teiltä ei olla riistämässä oikeutta rakkaan ruotsinne opiskeluun. Eikä pakkoruotsi koske svekojakaan. Miksi siis vaahtoatte pakkoruotsin puolesta?

Vaahtoaminen tuntuu olevan kokonaan fennomaanien ongelma. Kansalaisaloite onneksi osoitti, että ongelma on käytännössä olematon. Yhteislkunnalle on helpointa ratkaista fennomaanien ongelma antamalla heille lisäopetusta kieliopinnoissa. . Fennomaanithan eivät jaksa opetella itsekseen kieliä.

Se on hyvä, että fennomaanien ongelmat ratkaistaan positiivisella ja kustannustehokkaalla tavalla.

Jaksamisongelma kirjoitti:

Vaahtoaminen tuntuu olevan kokonaan fennomaanien ongelma. Kansalaisaloite onneksi osoitti, että ongelma on käytännössä olematon. Yhteislkunnalle on helpointa ratkaista fennomaanien ongelma antamalla heille lisäopetusta kieliopinnoissa. . Fennomaanithan eivät jaksa opetella itsekseen kieliä.

Lue lisää

"Yhteislkunnalle on helpointa ratkaista fennomaanien ongelma antamalla heille lisäopetusta kieliopinnoissa."

Meidän fennojen kolmen neljäsosan enemmistö haluaa opiskella pakkoruotsin sijasta valinnaisesti mitä tahansa tarjolla olevaa kieltä, joiden joukossa ruotsikin on yhtenä tarjokkaana. Vastustamme sitä, että aikaa, energia ja euroja haaskataan kaikkien pakkoruotsiin. Siihen tuhlatut resurssit on käytettävä kielivarannon monipuolistamiseen.

Siten ratkaistaan svekomielisten fennojen ja RKP:n svekomaanien aiheuttama tuhlailuongelma.

Sanoiko Heikki Tala noin?

Jos koululaisilta kysytään niin he tuntuvat opiskelevan mielellään ruotsia. Kaikki tietävät että ruotsin osaamisesta on paljon hyötyy. Eli useimmiten enemmän kuin suurista kielistä. Ruotsi on helppo kieli koska siihen on jokaisella aika hyvä kontakti. Jos sitten loppuvaiheessa iskee väsymys ja laiskuus niin eihän ruotsia tarvitse yo.kirjottaa mutta kannattaahan kirjoitus kokeilla, jos hyvinkin menisi läpi eli sattuis kohilleen.

Kaatajat kirjoitti:

Vesa Kaitera: Sitten on koko joukko suomenruotsalaisia, jotka ovat betonibunkkereissa oman kielensä ja oman erityisasemansa puolesta, vaikka koko maailma ympäriltä sortuisi.
-Jokainen valitsee bunkkerinsa itse mutta eduskuntabunkkerissa tehtiin v. 2015 päätös selkeästi suomenkielisten kansanedustajien voimilla jatkaa pakkoruotsia.
Kaiteran tarinat suomenruotsalaisista on tarkoituksenmukaista panettelua vailla loogisuuden häivääkään. Paljon hyödyllisempää Kaiteran pakkoruotsitoiveiden saavuttamisessa olisi keskittyä omien joukkojen toimintaan ja päätöksentekoon. Näin toivovat kaikki, jotka ovat pakkoruotsin kaatamisen kannalla. Niin minäkin.

Lue lisää

Kaatajat kirjoitti: "Jokainen valitsee bunkkerinsa itse mutta eduskuntabunkkerissa tehtiin v. 2015 päätös selkeästi suomenkielisten kansanedustajien voimilla jatkaa pakkoruotsia."


Se oli yksi tappio pitkässä sodassa, mutta tuo sota jatkuu. Ja se jatkuu niin kauan, kunnes ns kunniallinen rauha on saavutettu. Ja tämä nykytilanne ei vastaa minun käsitystäni "kunniallisesta rauhasta".


Kaatajat: "Kaiteran tarinat suomenruotsalaisista on tarkoituksenmukaista panettelua vailla loogisuuden häivääkään."


Jospa perustelisit tuon väitteesi.


Kaatajat: "Paljon hyödyllisempää Kaiteran pakkoruotsitoiveiden saavuttamisessa olisi keskittyä omien joukkojen toimintaan ja päätöksentekoon. Näin toivovat kaikki, jotka ovat pakkoruotsin kaatamisen kannalla. Niin minäkin."


Totta kai pyrin vaikuttamaan muiden Kokoomuksen jäsenten mielipiteisiin tässä asiassa. Mutta pakkoruotsin poistaminen helpottuisi erittäinkin paljon, jos RKP:n jäsenet panisivat oman telaketjulinjansa kuriin tässä kielikysmyksessä. Tällöin voitaisiin suhteellisen pienin muutoksin saada Suomen kielipolitiikka kohtalaisen toimivaksi paketiksi. Mutta eräät keskeiset hahmot, jotka vastaavat RKP:n rahoituksesta, ovat tiukalla bunkkerilinjalla, ja minun käsitykseni mukaan se salpaa RKP:n joustomahdollisuudet.

Vihanputkaus kirjoitti:

Kaitera esiintyy mielellään suomenruotsalaisuuden ja pakkoruotsin asiantuntijana tosin Talakoulutuksen saaneena. Keskimääräistä sivistyneemmällä kielenkäytöllään Kaitera yrittää nousta luotettavan fennomaanin maineeseen. Ei näytä kuitenkaa onnistuvan, koska suruviha tuntuu putkahtelevan jatkuvasti esille.

Lue lisää

Vihanpurkaus kirjoitti: "Keskimääräistä sivistyneemmällä kielenkäytöllään Kaitera yrittää nousta luotettavan fennomaanin maineeseen. Ei näytä kuitenkaa onnistuvan, koska suruviha tuntuu putkahtelevan jatkuvasti esille."


Jospa antaisit muutaman esimerkin siitä, missä minun vihani suomenruotsalaisia vastaan tulisi näkyviin. Sinulla ei pitäisi olla kovin suuria ongelmia tämän osoittamisessa, koska olen kumminkin lähettänyt tästä kieliasiasta nettiin yli 7000 viestiä, niin että materiaalista ei pitäisi olla puutetta.

Ruotsic kirjoitti:

Jos koululaisilta kysytään niin he tuntuvat opiskelevan mielellään ruotsia. Kaikki tietävät että ruotsin osaamisesta on paljon hyötyy. Eli useimmiten enemmän kuin suurista kielistä. Ruotsi on helppo kieli koska siihen on jokaisella aika hyvä kontakti. Jos sitten loppuvaiheessa iskee väsymys ja laiskuus niin eihän ruotsia tarvitse yo.kirjottaa mutta kannattaahan kirjoitus kokeilla, jos hyvinkin menisi läpi eli sattuis kohilleen.

Lue lisää

Ankkalammikko ei ole maailman napa, eikä sen kielellä pitkälle pötkitä!

https://www.youtube.com/watch?v=Zs1NmsA-n-Y

Vesa Kaitera kirjoitti: Jospa antaisit muutaman esimerkin siitä, missä minun vihani suomenruotsalaisia vastaan tulisi näkyville...
- lähimpänä oleva pikkuesimerkkijuuri klo 0,42:
....,,., osa meistä ( fennomaaneista) voisi lakata vaatimasta suomenruotsalaista pyytämään olemassaoloaan anteeksi. Eiköhän se ole kohtuuton vaatimus.

Ka itera var tidigare mycket sakligare i sina inlägg,då var det fråga om obligatorisk skolsvenska.
Nu får man en känsla av att vi svenskspråkiga människar inte heller "duger " mera,att vi också borde slopas ?
Man kan unna åt oss "rättigheter", men positivt ändå att vi inte riktigt varje dag behöver be om ursäkt att vi finns ?

tamburmatta kirjoitti:

Ka itera var tidigare mycket sakligare i sina inlägg,då var det fråga om obligatorisk skolsvenska.
Nu får man en känsla av att vi svenskspråkiga människar inte heller "duger " mera,att vi också borde slopas ?
Man kan unna åt oss "rättigheter", men positivt ändå att vi inte riktigt varje dag behöver be om ursäkt att vi finns ?

Lue lisää

Tamburmatta kommentoi viimeisimpien kirjoitusteni tyyliä: "Nu får man en känsla av att vi svenskspråkiga människar inte heller "duger " mera,att vi också borde slopas ?"


Voisitko osoittaa sellaisen kirjoitukseni, jossa asettuisin täysin torjuvaksi koko suomenruotalaiseen väestöön nähden. Luulenpa, ettet löydä sellaista. Olen hyvin tietoinen siitä, että sekä pakkoruotsista että virkamiesruotsista vallitsee suomenruotsalaisen väestön keskuudessa suuri erimielisyys. Osa katsoo, että ruotsikielisille riittää se, että he saavat palveluja ädinkielellään kyllin suuressa määrin, he eivät halua tarpeettomasti nöyryyttää suomenkielistä väestöä. Osa taas uskoo, että ruotsinkielinen väestö on historiallisen pohjansa perusteella oikeutettu ja ehkä jopa velvoitettu määrittelemään Suomen kielipolitiikan. Tuon jälkimmäisen porukan kanssa meidän fennomaanien on käytännössä mahdotonta saavuttaa minkäänlaista keskusteluyhteyttä.

VesaKaitera kirjoitti:

Tamburmatta kommentoi viimeisimpien kirjoitusteni tyyliä: "Nu får man en känsla av att vi svenskspråkiga människar inte heller "duger " mera,att vi också borde slopas ?"


Voisitko osoittaa sellaisen kirjoitukseni, jossa asettuisin täysin torjuvaksi koko suomenruotalaiseen väestöön nähden. Luulenpa, ettet löydä sellaista. Olen hyvin tietoinen siitä, että sekä pakkoruotsista että virkamiesruotsista vallitsee suomenruotsalaisen väestön keskuudessa suuri erimielisyys. Osa katsoo, että ruotsikielisille riittää se, että he saavat palveluja ädinkielellään kyllin suuressa määrin, he eivät halua tarpeettomasti nöyryyttää suomenkielistä väestöä. Osa taas uskoo, että ruotsinkielinen väestö on historiallisen pohjansa perusteella oikeutettu ja ehkä jopa velvoitettu määrittelemään Suomen kielipolitiikan. Tuon jälkimmäisen porukan kanssa meidän fennomaanien on käytännössä mahdotonta saavuttaa minkäänlaista keskusteluyhteyttä.

Lue lisää

"he eivät halua tarpeettomasti nöyryyttää suomenkielistä väestöä."

Anteeksi kommentti ihan ulkopuolelta keksustelun, mutta miksi käytät näin värittynyttä kieltä, kun kirjoitat - "nöyryyttää" ? Vai kuvitteletko oikeasti, että ruotsinkieliset, jotka kannattavat pakkoruotsia, tekevät sen vain suomenkielisten nöyryyttämiseksi?

En ole missään väittänyt, että kaikki pakoruotsia kannattavat olisivat tuolla kannallaan nimenomaan nöyryyttääksen meitä suomenkielisiä. Osalle kuitenkin tuokin on eräänlainen bonus. Esimerkiksi nimimerkki Ankdam eräässä vuosientakaisessa kirjoituksessaan tunnusti tuon. Kuitenkin tärkeämpää kuin se, kannattavatko ruotsinkeliset pakkoruotsia suomenkielisille nöyryytysmielessä, on se, käsittävätkö suomenkieliset tuo tilanteen nöyryyttäväksi. ja minusta tuntuu, että melkoinen osa käsittää. Ja se on osasyy pakkoruotsin vahvaan vastustukseen, vaikka ruotsin kieleen moni suomenkielinen suhtautuu varsin asiallisesti ja arvostavasti.

Mieleeni tulee apartheidhallituksen aikainen Etelä-Afrikka. Siellä oli pitkään ollut voimassa pakollinen englanti, eivätkä mustat tätä juuri vastustaneet, koska englannin yleismaailmallinen merkitys tunnustettiin kaikissa piireissä. Sitten hallitus esitti mustille koululaisille pakolliseksi myös afrikaansia, hollannin kielen paikallista murretta, joka oli valkoihoisten buurien keskuudessa yleisin käyttökieli. Tällöin mustat nousivat väkivallattomaan kapinaan ja kategorisesti kieltäytyivät oallistumasta afrikaansin opetukseen. Muutaman kuukauden jälkeen hallitus luopui tästä aikeestaan. Mikäli ruotsin kielen asemaa pyritään Suomessa jatkossa vahvistamaan pakko- ja virkamiesruotsin pohjalta, niin Suomessa voi toistua Etelä-Arikan muinainen tilanne. Suosittelen järjen käyttöä. Ja mitä kielilakeihin tulee, niin muistutan Olaus Petrin tuomarinohjeista, joiden mukaan se, mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei voi olla lakikaan.

VesaKaitera kirjoitti:

En ole missään väittänyt, että kaikki pakoruotsia kannattavat olisivat tuolla kannallaan nimenomaan nöyryyttääksen meitä suomenkielisiä. Osalle kuitenkin tuokin on eräänlainen bonus. Esimerkiksi nimimerkki Ankdam eräässä vuosientakaisessa kirjoituksessaan tunnusti tuon. Kuitenkin tärkeämpää kuin se, kannattavatko ruotsinkeliset pakkoruotsia suomenkielisille nöyryytysmielessä, on se, käsittävätkö suomenkieliset tuo tilanteen nöyryyttäväksi. ja minusta tuntuu, että melkoinen osa käsittää. Ja se on osasyy pakkoruotsin vahvaan vastustukseen, vaikka ruotsin kieleen moni suomenkielinen suhtautuu varsin asiallisesti ja arvostavasti.

Mieleeni tulee apartheidhallituksen aikainen Etelä-Afrikka. Siellä oli pitkään ollut voimassa pakollinen englanti, eivätkä mustat tätä juuri vastustaneet, koska englannin yleismaailmallinen merkitys tunnustettiin kaikissa piireissä. Sitten hallitus esitti mustille koululaisille pakolliseksi myös afrikaansia, hollannin kielen paikallista murretta, joka oli valkoihoisten buurien keskuudessa yleisin käyttökieli. Tällöin mustat nousivat väkivallattomaan kapinaan ja kategorisesti kieltäytyivät oallistumasta afrikaansin opetukseen. Muutaman kuukauden jälkeen hallitus luopui tästä aikeestaan. Mikäli ruotsin kielen asemaa pyritään Suomessa jatkossa vahvistamaan pakko- ja virkamiesruotsin pohjalta, niin Suomessa voi toistua Etelä-Arikan muinainen tilanne. Suosittelen järjen käyttöä. Ja mitä kielilakeihin tulee, niin muistutan Olaus Petrin tuomarinohjeista, joiden mukaan se, mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei voi olla lakikaan.

Lue lisää

"käsittävätkö suomenkieliset tuo tilanteen nöyryyttäväksi. ja minusta tuntuu, että melkoinen osa käsittää"

kovin on epämääräisiä tällaiset väitteet. liikutaan alueella, jossa on paljon kummia olettamuksia ihmisten tuntemuksista. itselleni vierasta, vaikka olen suomenkielinen. olisi aika luopua ruotsin vallan ajasta, joka teitä joitakin suomalaisia vielä oudosti kuristaa. päästäkää irti jo.

päästäkääirti kirjoitti:

"käsittävätkö suomenkieliset tuo tilanteen nöyryyttäväksi. ja minusta tuntuu, että melkoinen osa käsittää"

kovin on epämääräisiä tällaiset väitteet. liikutaan alueella, jossa on paljon kummia olettamuksia ihmisten tuntemuksista. itselleni vierasta, vaikka olen suomenkielinen. olisi aika luopua ruotsin vallan ajasta, joka teitä joitakin suomalaisia vielä oudosti kuristaa. päästäkää irti jo.

Lue lisää

Päästäkääirti kirjoitti: "olisi aika luopua ruotsin vallan ajasta, joka teitä joitakin suomalaisia vielä oudosti kuristaa. päästäkää irti jo."


Mutta Sinähän oikeastaan kiteytät meidän fennomaanien toivomuksen ruotsinmielisille. Heidän joukossaanhan on useita sellaisia, jotka jotenkin kaihoavat liittoa Ruotsin kanssa. Jos he päästäisivät itsensä henkisesti irti Ruotsista (toki he voivat jatkaa ruotsin puhumista), niin kielipoliittinen keskustelu Suomesssa olisi monessa suhteessa helpompaa.

Miten olisi hiukan realismia maassa, jossa yli 95% väestöstä ei puhu ruotsia vaan kommunikoi keskenään suomeksi.

asdgdfgdf kirjoitti:

Miten olisi hiukan realismia maassa, jossa yli 95% väestöstä ei puhu ruotsia vaan kommunikoi keskenään suomeksi.

Mitä epärealistista on siinä, että haluaa lääkärissä käydessään asioida omalla äidinielellään?

Täytyy nostaa hattua suruille, koska he eivät anna periksi fennomaanien massiiviselle tykistötulitukselle. Mittasuhde-ero on niin valtava, että sotiemme veteraanejakin hävettää. Sitä voi ihmetellä, mitä sotaa fennomaanit oikein käyvät. Voimmakkaimmin on tuotu esille vapaussotiminen. Muut suomalaiset tuntevat olevansa erittäin vapaita toisin kuin fennomaanit vaikka mitään eroa ei käytännön elämässä olekaan.

Vapaussodat kirjoitti:

Täytyy nostaa hattua suruille, koska he eivät anna periksi fennomaanien massiiviselle tykistötulitukselle. Mittasuhde-ero on niin valtava, että sotiemme veteraanejakin hävettää. Sitä voi ihmetellä, mitä sotaa fennomaanit oikein käyvät. Voimmakkaimmin on tuotu esille vapaussotiminen. Muut suomalaiset tuntevat olevansa erittäin vapaita toisin kuin fennomaanit vaikka mitään eroa ei käytännön elämässä olekaan.

Lue lisää

Pahinta mitä tältä palstalta olen fennomaanin kynästä lukenut, on sotiemme veteraanien ja sankarivainajien saavutusten vähättely. Vapaita olemme nimenomaan heidän ansiostaan ja kiitollisia vapaudestamme!

Voi helvetti, mitä skeidaa kirjoittaa Kaitera: Periaatteessa olen samaa mieltä kanssasi. Tuo kuvailemasi joukko on aika pieni, ja totta siitä todennäköisesti selvä enemmistö on suomenkielisiä. Mutta sitten kun ruvetaan päättämään Suomen kieliasioista, niin tuohon eliittiin kuuluvista suomenkielisistä melkoinen osa tyytyy peesaamaan muutamia ruotsinkielisiä kellokkaita, mikä on minusta lähinnä henkistä velttoutta. Olen itse valmis myöntämään ruotsinkieliselle vähemmistölle melkoisesti oikeuksia, koska en näe mitenkään toivottavana vaihtoehtona sitä, että me suomenkieliset yksinkertaisesti kävelisimme sen ylitse. Jos näin tekisimme, niin kokonaisuuden kannalta Suomi menisi taaksepäin. Muttei minulla ole mitään aikomusta asettua ruotsinkielisten lattiamatoksi.

Sano muuta, Kaiteran jutut ovat kuin Prisman kosmetologien tärkeät keskustelut.

Kosmetologit kirjoitti:

Sano muuta, Kaiteran jutut ovat kuin Prisman kosmetologien tärkeät keskustelut.

Siitenhän Sinäkin voisit jotenkin opponoida niitä kyseenalaistamalla joitakin perustelujani. Mutta sitä ei ole yrittänyt tälläkään saitilla kuin aivan muutama.

Kaitera, sinun kirjoituksesi ei tavoita realismia ollenkaan vaan suorastaan kiertää sitä. Tuomitset henkisesti veltoiksi ihmiset, jotka eivät ole samaa mieltä kuin sinä. Siitä seuraa, että he vastaavasti pitävät sinua henkisesti velttona ja tienne erkanevat toisistaan kauemmaksi ja kauemmaksi. Tämä on se pahin ilmiö joka hidastaa kielimuutoksia. Tala on ollut tämän ilmiön esimarssija. Sinulta ei tulla kysymään mitä oikeuksia suot ruotsinkielisille. Suomalaisten oikeudet ovat kansalaisten yhdessä saavuttamia ja yhdessä niitä muutetaan, jos on tarve. Suomalaiset eivät kävele toistensa yli vaikka toivot sitten käyvän miten tahansa. Jos alistut edes leikilläsi vertaamaan itseäsi lattimattoon niin muista ettei terveet suomalaiset tee sitä koskaan.

Miten fennomaanit voivatkaan olla ihan aina tallattavana lattimaton asemassa.

Minä kannatan pakkoruotsia, mutta en ole koskaan kävellyt kenenkään yli, en yksin enkä "kellokkaiden" kanssa.

En tiedä mistä puhut. Pakkoruotsin kannattajat ovat ilmeisesti mielikuvissasi avaruuruusolentoihin verrattavia.

Pitkän harkinnan jälkeen pitkät jorinat:
- lähdet siitä, että lähes kaikki paitsi sinä ja mielestäsi oikealla tavalla kalluppeihin vastanneet ovat henkisesti velttoja.
- kuka kieltää demokratiassamme eri mieltä olemisen. Fennomaanit ovat oivaltaneet omalla viisaudellaan: ihmisethän ne riitelevät , asiat eivät.
- etpä näy sinäkään väittävän, että Suomen kansalaiset kävelisivät toistensa ylitse eli kansalaisten välinen luottamus on kovaa tasoa. Onneksi näin. Tunnustat, että ylikävelyt ovat olleet poliittisia päätöksiä ja vielä hyviä päätöksiä. Millä perusteella väität, että pakkoruotsiin liittyvä päätös olisi ollut huono päätös? Päätökseen ei lisäksi liittynyt minkäänlaista ylikävelyä. Eduskunta ei voi lähteä siitä, että se tekisi päätöksensä kalluptulosten perusteella. Lisäksi aloite oli toteuttamiskelvoton. Uusin aloite osoitti, ettei kansa ollut enää ehdotuksen takana. Olisiko sitten muka eduskunnan tehtävä niinkuin fennomaanit vaativat. Onneksi eduskuntamme on itsenäisesti toimiva ja syvällisesti harkitseva.

Harkintaakin kirjoitti:

Pitkän harkinnan jälkeen pitkät jorinat:
- lähdet siitä, että lähes kaikki paitsi sinä ja mielestäsi oikealla tavalla kalluppeihin vastanneet ovat henkisesti velttoja.
- kuka kieltää demokratiassamme eri mieltä olemisen. Fennomaanit ovat oivaltaneet omalla viisaudellaan: ihmisethän ne riitelevät , asiat eivät.
- etpä näy sinäkään väittävän, että Suomen kansalaiset kävelisivät toistensa ylitse eli kansalaisten välinen luottamus on kovaa tasoa. Onneksi näin. Tunnustat, että ylikävelyt ovat olleet poliittisia päätöksiä ja vielä hyviä päätöksiä. Millä perusteella väität, että pakkoruotsiin liittyvä päätös olisi ollut huono päätös? Päätökseen ei lisäksi liittynyt minkäänlaista ylikävelyä. Eduskunta ei voi lähteä siitä, että se tekisi päätöksensä kalluptulosten perusteella. Lisäksi aloite oli toteuttamiskelvoton. Uusin aloite osoitti, ettei kansa ollut enää ehdotuksen takana. Olisiko sitten muka eduskunnan tehtävä niinkuin fennomaanit vaativat. Onneksi eduskuntamme on itsenäisesti toimiva ja syvällisesti harkitseva.

Lue lisää

Harkintaakin kirjoitti: "Pitkän harkinnan jälkeen pitkät jorinat:"


Omat jorinani olivat kiistatta pitkänpuoleiset, muttei niiden kirjoittamisesa mennyt kovinkaan paljon aikaa. Ota huomioon, että suuri osa kirjoituksestani oli Sinun aiemman viestisi lainauksia.


Harkintaakin: "- lähdet siitä, että lähes kaikki paitsi sinä ja mielestäsi oikealla tavalla kalluppeihin vastanneet ovat henkisesti velttoja. "


En todellakaan lähde siitä. Luepa se edellinen viesitini uudestaan. Minusta henkistä velttoutta on se, että vaikka ollaan jotakin mieltä, niin ei protestoida käytännössä lainkaan, vaikka päättäjät veisivät asioita aivan toiseen suuntaan. Pakkoruotsin kannattajat eivät välttämättä ole henkisesti velttoja, he ovat vain väärässä eikä heidän mallinsa käytännössä toimi.


Harkintaakin: "- kuka kieltää demokratiassamme eri mieltä olemisen. Fennomaanit ovat oivaltaneet omalla viisaudellaan: ihmisethän ne riitelevät , asiat eivät."


Olisi hyvin omituinen tilanne, jos me kaikki suomalaiset olisimme kaikista asioista yhtä mieltä. Eri mieltä oleminen ei sinänsä ole ongelma, mutta se, että selvän enemmistön kantaa ei kieliasioissa noteerata käytännössä ollenkaan, luo monia pulmia. Mitä tulee ihmisten riitelyyn, niin olen itse pyrkinyt argumentoimaan väitteeni perusteellisesti, enkä ole nimitellyt muita kirjoittajia, vaikka he olisivatkin olleet asioista eri mieltä. Mutta minä vastaan periaatteessa vain itsestäni, en joidenkin muiden fennomaanien mahdollisesti solvaavasta kielenkäytöstä, koska minulla ei ole minkäänlaista kontolloivaa valtaa heidän ylitseen.


Harkintaakin: "Tunnustat, että ylikävelyt ovat olleet poliittisia päätöksiä ja vielä hyviä päätöksiä. Millä perusteella väität, että pakkoruotsiin liittyvä päätös olisi ollut huono päätös? Päätökseen ei lisäksi liittynyt minkäänlaista ylikävelyä."


Kansan enemmistön tahto ei vältämättä aina ole kokonaisuuden kannalta paras mahdollinen linja. Paasikivi on sanonut, että todellisen valtiomiehen tunnistaa siitä, että hän uskaltaa asettua kansan enemmistön mielipidettä vastaan silloin, kun se mielipide on väärä.

Ruotsin kieli on Suomessa suhteellisen merkittävä kieli, ja joillakin seudulla se on dominoiva kieli. On kuitenkin erittäinkin epätarkoituksenmukaista yrittää pakottaa kaikki koululaiset opiskelemaan sitä. Meillä on tietty joukko koululaisia, jotka ehkä kodin perintönä vihaavat ruotsin kieltä ja suomenruotsalaisia. Tätä joukkoa on ollut käytännössä aina, jo Ruotsin vallan aikana. Minusta se, että heitä yritetään pakkoruotsittaa, kuuluu lähinnä koulukiusaamisen piiriin. Eikohän heille kannattaisi antaa mahdollisuus valita jokin toinen kieli opiskeltavaksi. Mutta jotakin vierasta kieltä heidän kumminkin tulee opiskella, joko ruotsia tai sitten venäjää, saksaa, ranskaa tai espanjaa.

Toinen joukko on niitä, jotka asuvat umpisuomenkielisillä seuduilla, joissa he äärimmäisen harvoin kuulevat ruotsia. He voivat sinänsä suhtautua ruotsiin aika neutraalisti jopa positiivisesti, mutta monet heitä ihmettelevät, miksi heidän on opiskeltava pientä vierasta kieltä, jolla ei ole sillä seudulla juuri lainkaan käyttöä.
Jos heillä olisi samanlainen valinnanmahdolisuus kuin ensimmäiseksi käsittelemälläni ryhmällä, niin heidän joukossaan motivaatio opiskella jotakin suurta europpalaista kieltä voisi hyvinkin olla parempi kuin ruotsin opiskelun.

Kaikissa toisen asteen ja sitä korkeammissa tutkinnoissa ruotsin kieli on osa tutkintovaatimuksia. Tämä on nöyryyttävää ja epätarkoituksenmukaista. Tällä hetkellä on ilmeisesti 12000 - 15000 sellaista suomenkielistä (vuosittainen lisäys noin 400 henkeä), joiden tutkinto on jäänyt loppuun suorittamatta ruotsin vuoksi. Kukahan tämmöisestä hulluudesta hyötyy?

Jonkinverran Suomessa tarvitaan niitä, jotka osaavat ruotsia hyvin. Mutta kuten on nähty, niin nykyinen järjestelmä ei kovin hyvin takaa tuon toteutumista. Ruotsia hyvin osaavien määrä on romahtanut, ja siksi viimeaikaisissa työpaikailmoituksissa heitä etsitään kissojen ja koirien kanssa, vaikka ruotsin aito tarve Suomessa on jatkuvasti pienentynyt. Ruotsia hyvin osaavien määrä on siihen verrattuna pienentynyt nopeammin. Mikä on ollut eräiden päättäjien ja virkamiesten vastaus tähän: lisää pakkoruotsia. Voi Jeesus!


Harkintaakin: "Eduskunta ei voi lähteä siitä, että se tekisi päätöksensä kalluptulosten perusteella. Lisäksi aloite oli toteuttamiskelvoton."


Kyse ei ollut yhdestä galluptuloksesta. Mielipidetutkimuksia on tästä pakkoruotsiasiasta tehty jo liki kymmenen, ja ne ovat kaikki melko lailla samassa linjassa: pakkoruotsia vastustetaan hyvin laajasti.


Harkintaakin: "Uusin aloite osoitti, ettei kansa ollut enää ehdotuksen takana."


No ei nyt ihan niin. On otettava huomioon, että vuonna 2013 tehdyn kansalaisaloitteen takana olivat niin PS, Suomalaisuuden Liitto, Kokoomuksen Nuorten Liitto ja Vapaa Kielivalinta. Tänä vuonna aloitetta ajoi vain tuo viimeksi mainittu. Veturi oli yksinkertaisesti liian pieni. Asiaan palataan.

Veturi on liian pieni, koska suomalaiset ajattelevat omilla aivoillaan. Suomalaiset eivät ole henkisesti velttoja vastoin fennomaanien luuloja.
Tuohon pakkoruotsifennomaanien poliittiseen helppoheikkipiikkiin ei vaan ole yksinkertaisesti lähtijöitä. Suomen kansalle ovat kansalliskieliemme niin arvokkaita, ettei niistä haluta tehdä halpa-arvoista poliittista hulabaloota.

Arvot-On kirjoitti:

Veturi on liian pieni, koska suomalaiset ajattelevat omilla aivoillaan. Suomalaiset eivät ole henkisesti velttoja vastoin fennomaanien luuloja.
Tuohon pakkoruotsifennomaanien poliittiseen helppoheikkipiikkiin ei vaan ole yksinkertaisesti lähtijöitä. Suomen kansalle ovat kansalliskieliemme niin arvokkaita, ettei niistä haluta tehdä halpa-arvoista poliittista hulabaloota.

Lue lisää

Nimimerkille Arvot-on mainitsen vain sen, että Sinun kannattaisi seurata Suomen kielikeskustelua tarkalla korvalla muutaman seuraavan vuoden ajan. Saatat yllättyä.

Mitä tulee ruotsin kielen arvostukseen Suomessa, niin vaikka tuota kieltä sinänsä arvotetaan suomenkielsiten keskuudessa, niin kaksikielisyydestä luopujia on nykyään enemmän kuin sen kannattajia. Pakkoruotsin kannatus on koko ajan ollut sangen pientä.

Oletko koskaan huomannut miten pienen sisäänlämpiävän piirin kanssa keskustelua käydään. Jos sanoisin, että kyseessä on eläkeläispiiri niin en erehdy paljoakaan. Arvokas piiri tietenkin.
En tiedä pakkoruotsin kannatuksesta mutta ruotsin kielen kannatus on ihan hyvällä tasolla ja enemmästä ei niin väliäkään. Kaksikielisyyden kannatus on ruotsinkielisten kohdalla 100%, joten se riittää hyvin. Ruotsinkielen taitajia tarvitaan niin Suomessa kuin maanosassammekin ja osaajia onneksi löytyy. Ilmeisesti pakkoruotsifennomaanit eivät olekaan osaajien asialla kielipolitikoinnissaan.

Arvot-On kirjoitti: "En tiedä pakkoruotsin kannatuksesta mutta ruotsin kielen kannatus on ihan hyvällä tasolla ja enemmästä ei niin väliäkään."


Minä tiedän pakkoruotsin kannatuksen tason suhteellisen hyvin, koska jututin tämän vuoden aikana kansalaisaloitteeseen nimiä kerätessäni noin 4500:a suomalaista, ja tiedän, mitä he tästä asiasta ajattelivat. Saamani palaute oli jokseenkin yksi yhteen viimeisimmän tästä asiasta tehdyn mielipidetutkimuksen kanssa


Arvot-On: " Kaksikielisyyden kannatus on ruotsinkielisten kohdalla 100%, joten se riittää hyvin."


Itse asiassa ei ole 100%, sillä yhden pääkielen (suomi) ja merkitävän alueellisen kielen (ruotsi) mallin kannattajia on ruotsikielissäkin jonkin verran, mm Keskustan ruotsinkielisen Vaasan piirin monivuotinen puheenjohtaja

Sitäpaitsi kannattaa muistaa, että suomenkielisten enemmistö on niin murskaava, että se voisi halutessaan muuttaa Suomen yksikieliseksi riippumatta siitä, mitä ruotsinkieliset siitä asiasta sanoisivat. En pidä tätä kuitenkaan kovin todennäköisenä skenaariona ainakaan ihan lähivuosina tapahtuvaksi.


Arvot-On: "Ruotsinkielen taitajia tarvitaan niin Suomessa kuin maanosassammekin ja osaajia onneksi löytyy. Ilmeisesti pakkoruotsifennomaanit eivät olekaan osaajien asialla kielipolitikoinnissaan."


En usko, että meissä fennomaaneissa olisi kovinkaan monta sellaista, jotka tähtäisivät ruotsin kielen merkityksen täydelliseen nollaamiseen, Joillakin seuduilla ja joissakin ammateissa ruotsi on tärkeä kieli ja tulee olemaan sitä vielä pitkään. Tämä ei oikeastaan ole ongelma. Meillä vaan sattuu Suomessa olemaan sellainen tilanne, että englannin ja ruotsin osaajia kyllä löytyy, mutta pitäisi olla huomattavasti nykyistä enemmän venäjän, saksan, ranskan ja espanjan osaajia. Se tuskin tulee toteutumaan, ennen kuin pakkoruotsi saadaan pois blokkaamasta niitä.

VesaKaitera kirjoitti:

Harkintaakin kirjoitti: "Pitkän harkinnan jälkeen pitkät jorinat:"


Omat jorinani olivat kiistatta pitkänpuoleiset, muttei niiden kirjoittamisesa mennyt kovinkaan paljon aikaa. Ota huomioon, että suuri osa kirjoituksestani oli Sinun aiemman viestisi lainauksia.


Harkintaakin: "- lähdet siitä, että lähes kaikki paitsi sinä ja mielestäsi oikealla tavalla kalluppeihin vastanneet ovat henkisesti velttoja. "


En todellakaan lähde siitä. Luepa se edellinen viesitini uudestaan. Minusta henkistä velttoutta on se, että vaikka ollaan jotakin mieltä, niin ei protestoida käytännössä lainkaan, vaikka päättäjät veisivät asioita aivan toiseen suuntaan. Pakkoruotsin kannattajat eivät välttämättä ole henkisesti velttoja, he ovat vain väärässä eikä heidän mallinsa käytännössä toimi.


Harkintaakin: "- kuka kieltää demokratiassamme eri mieltä olemisen. Fennomaanit ovat oivaltaneet omalla viisaudellaan: ihmisethän ne riitelevät , asiat eivät."


Olisi hyvin omituinen tilanne, jos me kaikki suomalaiset olisimme kaikista asioista yhtä mieltä. Eri mieltä oleminen ei sinänsä ole ongelma, mutta se, että selvän enemmistön kantaa ei kieliasioissa noteerata käytännössä ollenkaan, luo monia pulmia. Mitä tulee ihmisten riitelyyn, niin olen itse pyrkinyt argumentoimaan väitteeni perusteellisesti, enkä ole nimitellyt muita kirjoittajia, vaikka he olisivatkin olleet asioista eri mieltä. Mutta minä vastaan periaatteessa vain itsestäni, en joidenkin muiden fennomaanien mahdollisesti solvaavasta kielenkäytöstä, koska minulla ei ole minkäänlaista kontolloivaa valtaa heidän ylitseen.


Harkintaakin: "Tunnustat, että ylikävelyt ovat olleet poliittisia päätöksiä ja vielä hyviä päätöksiä. Millä perusteella väität, että pakkoruotsiin liittyvä päätös olisi ollut huono päätös? Päätökseen ei lisäksi liittynyt minkäänlaista ylikävelyä."


Kansan enemmistön tahto ei vältämättä aina ole kokonaisuuden kannalta paras mahdollinen linja. Paasikivi on sanonut, että todellisen valtiomiehen tunnistaa siitä, että hän uskaltaa asettua kansan enemmistön mielipidettä vastaan silloin, kun se mielipide on väärä.

Ruotsin kieli on Suomessa suhteellisen merkittävä kieli, ja joillakin seudulla se on dominoiva kieli. On kuitenkin erittäinkin epätarkoituksenmukaista yrittää pakottaa kaikki koululaiset opiskelemaan sitä. Meillä on tietty joukko koululaisia, jotka ehkä kodin perintönä vihaavat ruotsin kieltä ja suomenruotsalaisia. Tätä joukkoa on ollut käytännössä aina, jo Ruotsin vallan aikana. Minusta se, että heitä yritetään pakkoruotsittaa, kuuluu lähinnä koulukiusaamisen piiriin. Eikohän heille kannattaisi antaa mahdollisuus valita jokin toinen kieli opiskeltavaksi. Mutta jotakin vierasta kieltä heidän kumminkin tulee opiskella, joko ruotsia tai sitten venäjää, saksaa, ranskaa tai espanjaa.

Toinen joukko on niitä, jotka asuvat umpisuomenkielisillä seuduilla, joissa he äärimmäisen harvoin kuulevat ruotsia. He voivat sinänsä suhtautua ruotsiin aika neutraalisti jopa positiivisesti, mutta monet heitä ihmettelevät, miksi heidän on opiskeltava pientä vierasta kieltä, jolla ei ole sillä seudulla juuri lainkaan käyttöä.
Jos heillä olisi samanlainen valinnanmahdolisuus kuin ensimmäiseksi käsittelemälläni ryhmällä, niin heidän joukossaan motivaatio opiskella jotakin suurta europpalaista kieltä voisi hyvinkin olla parempi kuin ruotsin opiskelun.

Kaikissa toisen asteen ja sitä korkeammissa tutkinnoissa ruotsin kieli on osa tutkintovaatimuksia. Tämä on nöyryyttävää ja epätarkoituksenmukaista. Tällä hetkellä on ilmeisesti 12000 - 15000 sellaista suomenkielistä (vuosittainen lisäys noin 400 henkeä), joiden tutkinto on jäänyt loppuun suorittamatta ruotsin vuoksi. Kukahan tämmöisestä hulluudesta hyötyy?

Jonkinverran Suomessa tarvitaan niitä, jotka osaavat ruotsia hyvin. Mutta kuten on nähty, niin nykyinen järjestelmä ei kovin hyvin takaa tuon toteutumista. Ruotsia hyvin osaavien määrä on romahtanut, ja siksi viimeaikaisissa työpaikailmoituksissa heitä etsitään kissojen ja koirien kanssa, vaikka ruotsin aito tarve Suomessa on jatkuvasti pienentynyt. Ruotsia hyvin osaavien määrä on siihen verrattuna pienentynyt nopeammin. Mikä on ollut eräiden päättäjien ja virkamiesten vastaus tähän: lisää pakkoruotsia. Voi Jeesus!


Harkintaakin: "Eduskunta ei voi lähteä siitä, että se tekisi päätöksensä kalluptulosten perusteella. Lisäksi aloite oli toteuttamiskelvoton."


Kyse ei ollut yhdestä galluptuloksesta. Mielipidetutkimuksia on tästä pakkoruotsiasiasta tehty jo liki kymmenen, ja ne ovat kaikki melko lailla samassa linjassa: pakkoruotsia vastustetaan hyvin laajasti.


Harkintaakin: "Uusin aloite osoitti, ettei kansa ollut enää ehdotuksen takana."


No ei nyt ihan niin. On otettava huomioon, että vuonna 2013 tehdyn kansalaisaloitteen takana olivat niin PS, Suomalaisuuden Liitto, Kokoomuksen Nuorten Liitto ja Vapaa Kielivalinta. Tänä vuonna aloitetta ajoi vain tuo viimeksi mainittu. Veturi oli yksinkertaisesti liian pieni. Asiaan palataan.

Lue lisää

"Pakkoruotsin kannattajat eivät välttämättä ole henkisesti velttoja, he ovat vain väärässä eikä heidän mallinsa käytännössä toimi."

Mikä "malli" ei toimi?
Millä todistat että pakkoruotsi ei toimi yhtenä kielenä muiden joukossa? Olen pyytänyt palstalla useita kertoja yhtä sun toista todistamaan, että juuri pakkoruotsi on se ongelma, joka aiheuttaa nykyisen kielten opiskeluun liittyvän velttouden ja haluttomuuden. Keskustelu loppuu aina tähän pyyntööni.

Meillä on Suomessa ollut n. 10 vuoden ajan tilanne, jossa on koululaiset ovat epämotivoituneita opiskelemaan vieraita kieliä. Jopa englanti tuntuu olevan joillekin liikaa, vaikka sitä luetaan meillä peräti 10 vuotta, usein käytännön pakosta. Pakkoruotsia on ollut kohta 50 vuotta. 80-90-luvuilla kouluissa luettiin yleisesti 3-4- vierasta kieltä - eikä valitettu jatkuvasta vaivasta ja hankaluudesta.

Ruotsinvaivat kirjoitti: "Millä todistat että pakkoruotsi ei toimi yhtenä kielenä muiden joukossa? Olen pyytänyt palstalla useita kertoja yhtä sun toista todistamaan, että juuri pakkoruotsi on se ongelma, joka aiheuttaa nykyisen kielten opiskeluun liittyvän velttouden ja haluttomuuden. Keskustelu loppuu aina tähän pyyntööni."


Ensinnäkään kaikkien vieraiden kielten opiskeluun ei liity velttoutta ja haluttomuutta. Englannin osalta sekä motivaatio että opiskelun tulokset näyttävät varsin hyviltä. Sanoisin jopa että riittävän hyviltä. Jos me vertaamme näitä tuloksia vastaaviin joita on saatu ruotsin osalta, niin ero on huomattava ja korostuu nimenomaan poikien kohdalla. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että poikien keskuudessa hyvin kielteinen asenne pakollista ruotsia kohtaan on selvästi yleisempi kuin tyttöjen kohdalla. Tytöt eivät kapinoi niin paljon kuin vastaavanikäiset pojat. Toisaalta pojat askartelevat tietokoneiden parissa enemmän kuin tytöt, ja sitä kautta englannin osaamisen tarve tulee heille kantapään kautta ilmeiseksi, ja tämä parantaa motivaatiota opiskella englantia.

Muita kieliä opiskellaan varsin nirkoisesti verrattuna englantiin ja ruotsiin ja siksi niiden osalta on vähän paha tehdä kovin nopeita johtopäätöksiä. Oma arvioni on se, etä pakkoruotsi rapauttaa koululaisten uskoa siihen, että ne kielet, joita heidän on pakko opiskella, todellakin auttavat heitä eteenpäin elämässä. Pkkoruotsi luo useita sellaisia jännitteitä koulun siälle, joita ilman opiskelu sujuisi juohevammin.


Ruotsinvaivat: "Meillä on Suomessa ollut n. 10 vuoden ajan tilanne, jossa on koululaiset ovat epämotivoituneita opiskelemaan vieraita kieliä. Jopa englanti tuntuu olevan joillekin liikaa, vaikka sitä luetaan meillä peräti 10 vuotta, usein käytännön pakosta. Pakkoruotsia on ollut kohta 50 vuotta. 80-90-luvuilla kouluissa luettiin yleisesti 3-4- vierasta kieltä - eikä valitettu jatkuvasta vaivasta ja hankaluudesta."


Niin aika kultaa muistot. Myönän kyllä, että esimerkiksi meidän koulunkäyntiaikanamme, jollon ei ollut vielä peruskoulua, vieraita kieliä luettiin keskikoulussa ja lukiossa nykyistä enemmän. Matemaattis-luonnontieteellisellä linjalla oli kolme vierasta kieltä ja kielilinjalla neljä. Mutta silloin oppikoulu tiedetiin kielipainotteiseksi ja siksi sinne ei edes pyrkinyt niitä, joilla olisi todennäköisesti ollut heikko kielipää. Mutta peruskouluun menevät nyt kaikki, myös ne, joille kielet tuottavat vaikeuksia.

Suosittelen, että otat yhteyttä kielipedagogeihin. Heidän keskuudessaan ei ole kovin lämmintä suhtautumista pakolliseen ruotsiin, koska nykyinen järjestelmä ei kertakaikkiaan toimi ja yleisesti uskotaan, ettei muutosta parempaan voida saavuttaa poistamatta ruotsin pakollisuutta. Kielikeskukset muuten vaativat jo viisi vuotta sitten pakollisen ruotsin ja tutkintovaatimusten välisen yhteyden katkaisemista.

VesaKaitera kirjoitti:

Ruotsinvaivat kirjoitti: "Millä todistat että pakkoruotsi ei toimi yhtenä kielenä muiden joukossa? Olen pyytänyt palstalla useita kertoja yhtä sun toista todistamaan, että juuri pakkoruotsi on se ongelma, joka aiheuttaa nykyisen kielten opiskeluun liittyvän velttouden ja haluttomuuden. Keskustelu loppuu aina tähän pyyntööni."


Ensinnäkään kaikkien vieraiden kielten opiskeluun ei liity velttoutta ja haluttomuutta. Englannin osalta sekä motivaatio että opiskelun tulokset näyttävät varsin hyviltä. Sanoisin jopa että riittävän hyviltä. Jos me vertaamme näitä tuloksia vastaaviin joita on saatu ruotsin osalta, niin ero on huomattava ja korostuu nimenomaan poikien kohdalla. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että poikien keskuudessa hyvin kielteinen asenne pakollista ruotsia kohtaan on selvästi yleisempi kuin tyttöjen kohdalla. Tytöt eivät kapinoi niin paljon kuin vastaavanikäiset pojat. Toisaalta pojat askartelevat tietokoneiden parissa enemmän kuin tytöt, ja sitä kautta englannin osaamisen tarve tulee heille kantapään kautta ilmeiseksi, ja tämä parantaa motivaatiota opiskella englantia.

Muita kieliä opiskellaan varsin nirkoisesti verrattuna englantiin ja ruotsiin ja siksi niiden osalta on vähän paha tehdä kovin nopeita johtopäätöksiä. Oma arvioni on se, etä pakkoruotsi rapauttaa koululaisten uskoa siihen, että ne kielet, joita heidän on pakko opiskella, todellakin auttavat heitä eteenpäin elämässä. Pkkoruotsi luo useita sellaisia jännitteitä koulun siälle, joita ilman opiskelu sujuisi juohevammin.


Ruotsinvaivat: "Meillä on Suomessa ollut n. 10 vuoden ajan tilanne, jossa on koululaiset ovat epämotivoituneita opiskelemaan vieraita kieliä. Jopa englanti tuntuu olevan joillekin liikaa, vaikka sitä luetaan meillä peräti 10 vuotta, usein käytännön pakosta. Pakkoruotsia on ollut kohta 50 vuotta. 80-90-luvuilla kouluissa luettiin yleisesti 3-4- vierasta kieltä - eikä valitettu jatkuvasta vaivasta ja hankaluudesta."


Niin aika kultaa muistot. Myönän kyllä, että esimerkiksi meidän koulunkäyntiaikanamme, jollon ei ollut vielä peruskoulua, vieraita kieliä luettiin keskikoulussa ja lukiossa nykyistä enemmän. Matemaattis-luonnontieteellisellä linjalla oli kolme vierasta kieltä ja kielilinjalla neljä. Mutta silloin oppikoulu tiedetiin kielipainotteiseksi ja siksi sinne ei edes pyrkinyt niitä, joilla olisi todennäköisesti ollut heikko kielipää. Mutta peruskouluun menevät nyt kaikki, myös ne, joille kielet tuottavat vaikeuksia.

Suosittelen, että otat yhteyttä kielipedagogeihin. Heidän keskuudessaan ei ole kovin lämmintä suhtautumista pakolliseen ruotsiin, koska nykyinen järjestelmä ei kertakaikkiaan toimi ja yleisesti uskotaan, ettei muutosta parempaan voida saavuttaa poistamatta ruotsin pakollisuutta. Kielikeskukset muuten vaativat jo viisi vuotta sitten pakollisen ruotsin ja tutkintovaatimusten välisen yhteyden katkaisemista.

Lue lisää

Olen itse kielten opettaja, ja alan ihmiset eivät suinkaan suhtaudu kielteisesti ruotsiin, vaan pitävät suurimpana ongelmana sitä, että meillä on niin vähän mahdollisuuksia (resursseja) ottaa englannin tilalle A-kieleksi muuta kieltä. Tämä ratkaisisi suurelta osin motivaatio-ongelmat, jotka mahdollisesti liittyvät siihen, että koulunkäynti ei ylipäänsä kiinnosta (tietyissä iässä).

Ja vielä noista ajoista jolloin kieliä luettiin paljon: 1980-90-luvlla koulunsa käyneet nimenomaan ovat peruskoulun "kulta-ajan" kasvatteja; tuolloin peruskoulu oli vielä erittäin toimiva laitos (onhan se osin vieläkin). Kielten oppimiseen satsattiin erityisen paljon ottamalla käyttöön pakollisten kielten tasokurssit, jolloin jokainen sai opiskella omalla tasollaan pienemmässä ryhmässä. Valitettavasti tämä hieno käytäntö lopetettiin - eikä taatusti opettajien tai oppilaiden pyynnöstä, vaan veikkaanpa että ihan poliittisten puolueiden toimesta (tai pitäisi ehkä puhua yksikössä...).

Joka tapauksessa Suomessa on enemmän ruotsinkielisiä ja ruotsinkielen käyttäjiä kuin englanninkielisiä ja englannin kielen käyttäjiä.

Hyvä Seinäjoki, asiaa!

Kaitera sivuaa onnenhuipentumaansa eli yksikielistä Suomea. Vesa, mikä siinä yksikielisyydessä on niin ihanaa.?

Ihanuudenhuippu kirjoitti:

Kaitera sivuaa onnenhuipentumaansa eli yksikielistä Suomea. Vesa, mikä siinä yksikielisyydessä on niin ihanaa.?

En ole koskaan vaatinut puhtaasti yksikielistä suomea, koska siinä skenaariossa ruotsinkielisten tappio olisi selvästi suurempi kuin suomenkielisten voitto. Mutta sellainen yhden pääkielen malli, jossa ruotsille taattaisiin vahva asema alueellisena kielenä, voisi toimia hyvin. Tässähän me fennomaanit olemme erityisen kiinnostuneita siitä Suomen osasta, joka on puhtaasti yksikielinen (ruotsinkielisten osuus on täällä vain 0.4%). Ruotsinkieliset taas ymmärrettävästi keskittävät huomionsa ns, Svensk.Finlandiin, joka käsittää 30% Suomen asukkaista ja jossa ruotsinkielisten osuus on noin 15%. Nämä kaksi aluetta ovat kielipoliittisesti hyvin kaukana toisistaan, ja se ero kannattaisi ottaa kielilainsäädännössä nykyistä paremmin huomioon.

Seinäjoenlikka ohittaa kaikessa lukiolaislikat. Järki ja ajatukset ovat huipputasoa toisin kuin lukiolaislikoilla, joiden järki on hukkunut likkojen omiin nesteisiin.

VesaKaitera kirjoitti:

En ole koskaan vaatinut puhtaasti yksikielistä suomea, koska siinä skenaariossa ruotsinkielisten tappio olisi selvästi suurempi kuin suomenkielisten voitto. Mutta sellainen yhden pääkielen malli, jossa ruotsille taattaisiin vahva asema alueellisena kielenä, voisi toimia hyvin. Tässähän me fennomaanit olemme erityisen kiinnostuneita siitä Suomen osasta, joka on puhtaasti yksikielinen (ruotsinkielisten osuus on täällä vain 0.4%). Ruotsinkieliset taas ymmärrettävästi keskittävät huomionsa ns, Svensk.Finlandiin, joka käsittää 30% Suomen asukkaista ja jossa ruotsinkielisten osuus on noin 15%. Nämä kaksi aluetta ovat kielipoliittisesti hyvin kaukana toisistaan, ja se ero kannattaisi ottaa kielilainsäädännössä nykyistä paremmin huomioon.

Lue lisää

Tuossa voisi olla ihan ideaakin. Paha juttu vaan on se, että Suomi alkaisi polarisoitua. Kaikki kynnelle kykenevät muuttaisivat Svensk Finlandiin ja muu Suomi notkahtaisi pahasti.

Notkahdus kirjoitti:

Tuossa voisi olla ihan ideaakin. Paha juttu vaan on se, että Suomi alkaisi polarisoitua. Kaikki kynnelle kykenevät muuttaisivat Svensk Finlandiin ja muu Suomi notkahtaisi pahasti.

Lue lisää

Samaa mieltä. Kyllä se on suomalaisille ja Suomelle erittäin tärkeä, että ollaan länsiorientoituneita. Ruotsinkielellä ja kaksikielisyydelle on tässä tärkeä rooli. EU ei pelkästään pysty tarjoamaan suomalaisille riittävästi länsimaisuutta. Jos Suomi jakautuisi ruotsittomaan Itään ja Svensk Finlandiin olisi jako liian raskas suomalaiselle mentaliteetilla.

Raskasjako kirjoitti:

Samaa mieltä. Kyllä se on suomalaisille ja Suomelle erittäin tärkeä, että ollaan länsiorientoituneita. Ruotsinkielellä ja kaksikielisyydelle on tässä tärkeä rooli. EU ei pelkästään pysty tarjoamaan suomalaisille riittävästi länsimaisuutta. Jos Suomi jakautuisi ruotsittomaan Itään ja Svensk Finlandiin olisi jako liian raskas suomalaiselle mentaliteetilla.

Lue lisää

Globaalissa ajassa pitää olla globaaliorientoitunut, eli tarvitsemme mahdollisimman laajaa kielellistä osaamista! Ajatelkaa vaikkapa Etelä-Amerikan ja Kiinan markkinoita. Tuotekehittelyn ohessa pitää huolehtia myös kielellisestä osaamisesta. Annamme täysin turhaan kilpailuedun niille maille (mm. Ruotsille ja Virolle), joissa saadaan vapaasti lukea suuria maailmankieliä.

Kaikista meistä ei tule markkinointialan ammattilaisia, mutta moni meistä haluaa opiskella suuria maailmankieliä ihan vain sivistääkseen itseään. Miksi tämä estetään?

Moni meistä tarvitsee suuria maailmankieliä harrastuksissaan tai liikkuessaan maailmalla. Harrastuksesta voi myöhemmin tulla ammatti.

https://www.youtube.com/watch?v=wuFlbwYwB_E

Pakkoruotsi pitää meidät kielellisenä takapajulana, ja tätä negatiivista asiaa kansan enemmistö perustellusti vastustaa.

Jos maailma kutsuu nuin voimakkaasti voisi suomen kielen jättää pois ensimmäiseksi. Siitä kun ei ole suuressa maailmassa hyötyä.

Grande_sucesso_este_tema kirjoitti:

Globaalissa ajassa pitää olla globaaliorientoitunut, eli tarvitsemme mahdollisimman laajaa kielellistä osaamista! Ajatelkaa vaikkapa Etelä-Amerikan ja Kiinan markkinoita. Tuotekehittelyn ohessa pitää huolehtia myös kielellisestä osaamisesta. Annamme täysin turhaan kilpailuedun niille maille (mm. Ruotsille ja Virolle), joissa saadaan vapaasti lukea suuria maailmankieliä.

Kaikista meistä ei tule markkinointialan ammattilaisia, mutta moni meistä haluaa opiskella suuria maailmankieliä ihan vain sivistääkseen itseään. Miksi tämä estetään?

Moni meistä tarvitsee suuria maailmankieliä harrastuksissaan tai liikkuessaan maailmalla. Harrastuksesta voi myöhemmin tulla ammatti.

https://www.youtube.com/watch?v=wuFlbwYwB_E

Pakkoruotsi pitää meidät kielellisenä takapajulana, ja tätä negatiivista asiaa kansan enemmistö perustellusti vastustaa.

Lue lisää

Maailma on ollut AINA globalisoitunut ja kieliä on tarvittu aina, sekä ruotsia että muita kieliä. Tämän asian ymmärtäminen on ollut ehkä selvintä sukupolvelle, joka kävi koulunsa 80-90- luvilla ja opiskeli siellä 3-4 vierasta kieltä. Silloin kielet olivat ehdottoman tärkeitä osata, koska niitä tarvittiin maailmalla. Nykykoululaisilta on unohtunut, mihin eri kieliä tarvitaan.

Eikä kieliä enää tänä päivänä opiskella "sivistääkseen itseään" - ei ole olemassa enää ns. sivistykieliä, vaan on vain kieliä.

Nimimerkki Grande_sucesso_este_tema kirjoitat asiaa. Uskon, että kirjoituksestasi saa realistisen kuvan siitä, miksi kielten opiskelussa näyttäisi suuntaus olevan lähes voittopuolisesti englantiin ja lain vuoksi myös ruotsiin, jolloin suuret kielet jäävät katveeseen. Kyse ei todellakaan ole siitä, että koululaiset olisivat nykyään niin kovin paljon laiskempia kuin aiemmin.

Muuten olen sitä mieltä, että tässä viestiketjussa on melko runsaasti sellaisia kirjoituksia, joissa pysytään asiassa, eikä vain herjata toisinajattelevia.

Koulujärjestelmämme on suunniteltu keskiverto-oppilasta varten. Niin oli myös aikana jolloin luettiin 3-4- vierasta kieltä yleisesti. Tuolloin oli vielä kaiken lisäksi yo-ruotsi, ja kirjoitukset piti hoitaa kerralla, muuten tuli reputus. Hyvin selvittiin.

Nyt ei ole yo-ruotsia ja kirjoitukset saa hoitaa useassa erässä. Ja silti kaikki on hankalaa, etenkin useampi kuin yksi vieras kieli. Jopa yksi vieras kieli tuntuu joillekin liian vaativalta.

Kielet eivät oli jokin erillinen asia elämässämme, vaan kommunikoinnin väline, jonka avulla selviämme maailmassa. Siksi kaikissa korkeakouluissa ja yliopistoissa luetaan yleisesti hyvin paljon eri kieliä. Opiskelijat tietävät, että kun he tulevaisuudessa töitä hakevat, heidän kielitaitoaan tullaan kysymään jokaisessa haastattelussa. Mitä monipuolisempi kielitaito, sen parempi.

Kieliä opiskellaan ennen kaikkea elämää varten, ja niiden opiskelu on aloitettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ideaalia olisikin, että englannin sijaan voisi valita A-kieleksi minkä tahansa muun, "vaikeamman" kielen, jolloin oppilas saisi kouluaikana mahdollisimman hyvät taidot ainakin kahdessa kielessä.

kjalkjkjdlkdjsd kirjoitti:

Koulujärjestelmämme on suunniteltu keskiverto-oppilasta varten. Niin oli myös aikana jolloin luettiin 3-4- vierasta kieltä yleisesti. Tuolloin oli vielä kaiken lisäksi yo-ruotsi, ja kirjoitukset piti hoitaa kerralla, muuten tuli reputus. Hyvin selvittiin.

Nyt ei ole yo-ruotsia ja kirjoitukset saa hoitaa useassa erässä. Ja silti kaikki on hankalaa, etenkin useampi kuin yksi vieras kieli. Jopa yksi vieras kieli tuntuu joillekin liian vaativalta.

Kielet eivät oli jokin erillinen asia elämässämme, vaan kommunikoinnin väline, jonka avulla selviämme maailmassa. Siksi kaikissa korkeakouluissa ja yliopistoissa luetaan yleisesti hyvin paljon eri kieliä. Opiskelijat tietävät, että kun he tulevaisuudessa töitä hakevat, heidän kielitaitoaan tullaan kysymään jokaisessa haastattelussa. Mitä monipuolisempi kielitaito, sen parempi.

Kieliä opiskellaan ennen kaikkea elämää varten, ja niiden opiskelu on aloitettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ideaalia olisikin, että englannin sijaan voisi valita A-kieleksi minkä tahansa muun, "vaikeamman" kielen, jolloin oppilas saisi kouluaikana mahdollisimman hyvät taidot ainakin kahdessa kielessä.

Lue lisää

kjalkjkjdlkdjsd: "Ideaalia olisikin, että englannin sijaan voisi valita A-kieleksi minkä tahansa muun, "vaikeamman" kielen, jolloin oppilas saisi kouluaikana mahdollisimman hyvät taidot ainakin kahdessa kielessä."

Voi tuon muotoilla näinkin, kuten olen monta kertaa tehnyt:

Englannin tai minkä tahansa suuren maailmankielen rinnalla pitäisi saada opiskella toisena (kolmantena, neljäntenä...) vieraana kielenään pakkoruotsin sijasta mitä tahansa tarjolla olevaa vierasta kieltä, ruotsi yhtenä tarjokkaana muiden joukossa.

Sitä ennen kielitaitolaki on kumottava ja kielitaitovaatimus on säädettävä Irlannin ja Kanadan lainsäädännönön tapaan koskemaan koko korkeakoulutetun henkilöstön sijasta viranomaista laitoksena. Samaan tapaan pohjoismaisen kielisopimuksen mukaan viranomaisen on toimittava kaikilla sopimuskielillä. Niinpä mitään pohjoismaista kieltä ei tarvita pakkokielenä missään.

Miten paljon pitääkään vielä helpottaa. lukiota, yo-kirjoituksia ja opiskelupaikkojakin on jo liikaa. Hyviin työpaikkoihin on sitten yleensä suorastaan ylisuuri määrä hakijoita. Työhönottaja ei yksinkertaisesti jaksa lukea kaikkia hakupapereita. Varsin selkeä hyvin karsiva ensimmäinen kriteeri on: onko hakija kirjoittanut ruotsin yo. kokeen. Niiden hakupaperit, jotka ovat kirjoittaneet ruotsin, otetaan jatkokäsittelyyn. Tämä alkukarsintamenetelmä on osoittautunut varsin toimivaksi ja tuloksellisesti.

Karsittu kirjoitti:

Miten paljon pitääkään vielä helpottaa. lukiota, yo-kirjoituksia ja opiskelupaikkojakin on jo liikaa. Hyviin työpaikkoihin on sitten yleensä suorastaan ylisuuri määrä hakijoita. Työhönottaja ei yksinkertaisesti jaksa lukea kaikkia hakupapereita. Varsin selkeä hyvin karsiva ensimmäinen kriteeri on: onko hakija kirjoittanut ruotsin yo. kokeen. Niiden hakupaperit, jotka ovat kirjoittaneet ruotsin, otetaan jatkokäsittelyyn. Tämä alkukarsintamenetelmä on osoittautunut varsin toimivaksi ja tuloksellisesti.

Lue lisää

Näin tullaan tulevaisuudessa tekemään, jos/kun pakkoruotsi poistuu. Ne, jotka kirjoittavat ruotsin ovat haluttuja työmarkkinoilla, koska ruotsin kysyntä yksityisellä puolella pääkaupunkiseudulla on edelleen suurta.

En ole minäkään tällaisen jatkuvan helpottamisen kannalla, koska silloin tulee se virheellinen käsitys, että aina voi keplotella esim. juuri kielten kanssa. Nytkin lukiossa on aivan liikaa sitä, että luetaan vain yksi kurssi kieltä ja saadaan siitä merkintä todistukseen ja pidetään sitä merkintänä kielitaidosta. Ei oikeassa elämässä näin toimita, ja työelämä sitten viimeistään opettaa kovalla kädellä.

Työelämän kirjoitti:

Näin tullaan tulevaisuudessa tekemään, jos/kun pakkoruotsi poistuu. Ne, jotka kirjoittavat ruotsin ovat haluttuja työmarkkinoilla, koska ruotsin kysyntä yksityisellä puolella pääkaupunkiseudulla on edelleen suurta.

En ole minäkään tällaisen jatkuvan helpottamisen kannalla, koska silloin tulee se virheellinen käsitys, että aina voi keplotella esim. juuri kielten kanssa. Nytkin lukiossa on aivan liikaa sitä, että luetaan vain yksi kurssi kieltä ja saadaan siitä merkintä todistukseen ja pidetään sitä merkintänä kielitaidosta. Ei oikeassa elämässä näin toimita, ja työelämä sitten viimeistään opettaa kovalla kädellä.

Lue lisää

Jos tyohonottaja pystyy varmistamaan hakijan asenteet jo varhaisessa karsinnassa, se on jo puoli voittoa. Selkeästi suurin osa Suomessa toimivista firmoista ovat tekemisissä myöskin Pohjoismaiden kanssa, eikä firmoissa voida millään tavoin sallita ruotsivihamielisiä asenteita. Jos on kirjoittanut ruotsin yo.kokeen kaltsotaan, että asennepuoli on kunnossa. Fennomaaninen lausahdus: ruotsin kielellä ei tee mitään, tarkoittaa useimmiten, ettei sinulla tehdä mitään.

Varmaankin fennomaanit yrittävät kieltää sen, että ruotsin yo-koe saisi olla kriteeri mihinkään. Ruotsin yo-koe pitää fennomaanien mielestä varmaankin lopettaa.

Ruotsinyolopetus kirjoitti:

Varmaankin fennomaanit yrittävät kieltää sen, että ruotsin yo-koe saisi olla kriteeri mihinkään. Ruotsin yo-koe pitää fennomaanien mielestä varmaankin lopettaa.

Niin varmaan yrittävät, ja valitus alkaa siinä vaiheessa kun yksityinen työnantaja vaatii suoritettua yo-koetta.

Karsittu kirjoitti:

Miten paljon pitääkään vielä helpottaa. lukiota, yo-kirjoituksia ja opiskelupaikkojakin on jo liikaa. Hyviin työpaikkoihin on sitten yleensä suorastaan ylisuuri määrä hakijoita. Työhönottaja ei yksinkertaisesti jaksa lukea kaikkia hakupapereita. Varsin selkeä hyvin karsiva ensimmäinen kriteeri on: onko hakija kirjoittanut ruotsin yo. kokeen. Niiden hakupaperit, jotka ovat kirjoittaneet ruotsin, otetaan jatkokäsittelyyn. Tämä alkukarsintamenetelmä on osoittautunut varsin toimivaksi ja tuloksellisesti.

Lue lisää

Kuten jo aiemmin toisessa viestissäni kerroin, niin työpaikkahaastelussa ilmoitin avoimesti, etten suostu puhumaan ruotsia asiakkaan kanssa. Pystyin kyllä kuuntelemaan ja ymmärtämään häntä, jollei hän puhu kovin murteellistaa ruotsia, mutten halunnut henkilökohtaisesti olla pönkittämässä ruotsin asemaa alentumalla itse puhumaan sitä. Muutamaan kertaan tuo tuli koettua, ja yleensä työhönottajat suhtautuivat asiaan aika rauhallisesti, sillä englantini oli todistettavasti hyvin vahva, ja se oli ja on ehdoton valtakieli IT-alalla. Mutta jos olisin ollut hakeutumassa finassialan työpaikkaan, niin en varmaan olisi mainostanut haluttomuuttani puhua ruotsia. Sillä alalla se olisi ollut lähinnä rituaali-itsemurhaan verrattava teko.

Virkamiehistä noin 6% käyttää ruotsia säännöllisesti. Se ei ole kovin suuri luku. Yksityisellä puolellakin ruotsin kokonaistarve on laskenut koko ajan. Mutta hyvin ruotsia osaavien määrä on laskenut selvästi tätä nopeammin. Siksi nyt ja todennäköisesti ainakin 15 vuotta tästä eteenpäinkin ne, jotka ihan oikeasti osaavat ruotsia, ovat työmarkkinoilla vahvemmassa asemassa kuin ne, joiden ruotsin taito on vaatimaton. Mutta tässä suoritettu yo-koe ruotsista ei välttämättä takaa kovin paljon. Ei riitä, että sen on läpäissyt, vaan ruotsia pitää hallita hyvin. Silloin pääsee ohituskaistalle. Tuolle samalle kaistalle pääsee myös, mikäli osaa venäjää tai saksaa kunnolla. Englannin kielen hallitsemista monet työpaikat pitävät itsestäänselvyytenä, ja jos siinä pummaa, niin parasta vain jatkaa työnhakua.

VesaKaitera kirjoitti:

Kuten jo aiemmin toisessa viestissäni kerroin, niin työpaikkahaastelussa ilmoitin avoimesti, etten suostu puhumaan ruotsia asiakkaan kanssa. Pystyin kyllä kuuntelemaan ja ymmärtämään häntä, jollei hän puhu kovin murteellistaa ruotsia, mutten halunnut henkilökohtaisesti olla pönkittämässä ruotsin asemaa alentumalla itse puhumaan sitä. Muutamaan kertaan tuo tuli koettua, ja yleensä työhönottajat suhtautuivat asiaan aika rauhallisesti, sillä englantini oli todistettavasti hyvin vahva, ja se oli ja on ehdoton valtakieli IT-alalla. Mutta jos olisin ollut hakeutumassa finassialan työpaikkaan, niin en varmaan olisi mainostanut haluttomuuttani puhua ruotsia. Sillä alalla se olisi ollut lähinnä rituaali-itsemurhaan verrattava teko.

Virkamiehistä noin 6% käyttää ruotsia säännöllisesti. Se ei ole kovin suuri luku. Yksityisellä puolellakin ruotsin kokonaistarve on laskenut koko ajan. Mutta hyvin ruotsia osaavien määrä on laskenut selvästi tätä nopeammin. Siksi nyt ja todennäköisesti ainakin 15 vuotta tästä eteenpäinkin ne, jotka ihan oikeasti osaavat ruotsia, ovat työmarkkinoilla vahvemmassa asemassa kuin ne, joiden ruotsin taito on vaatimaton. Mutta tässä suoritettu yo-koe ruotsista ei välttämättä takaa kovin paljon. Ei riitä, että sen on läpäissyt, vaan ruotsia pitää hallita hyvin. Silloin pääsee ohituskaistalle. Tuolle samalle kaistalle pääsee myös, mikäli osaa venäjää tai saksaa kunnolla. Englannin kielen hallitsemista monet työpaikat pitävät itsestäänselvyytenä, ja jos siinä pummaa, niin parasta vain jatkaa työnhakua.

Lue lisää

Kaitera kirjoittaa suhtautumisestaan IT- firmassa ruotsin kieleen: ..,,,,,,,,mutten halunnut henkilökohtaisesti olla pönkittämässä ruotsin asemaa alentumalla itse puhumaan sitä. Aika alhaista. Teit siis fennomaanikielipolitiikkaa IT- firman sisällä. Et varmaankaan ollu lähelläkään johtotehtäviä, koska silloin olisit saanut jo potkut. Minkä ikäisenä jouduit lähtemään firmasta putkeen?

VesaKaitera kirjoitti:

Kuten jo aiemmin toisessa viestissäni kerroin, niin työpaikkahaastelussa ilmoitin avoimesti, etten suostu puhumaan ruotsia asiakkaan kanssa. Pystyin kyllä kuuntelemaan ja ymmärtämään häntä, jollei hän puhu kovin murteellistaa ruotsia, mutten halunnut henkilökohtaisesti olla pönkittämässä ruotsin asemaa alentumalla itse puhumaan sitä. Muutamaan kertaan tuo tuli koettua, ja yleensä työhönottajat suhtautuivat asiaan aika rauhallisesti, sillä englantini oli todistettavasti hyvin vahva, ja se oli ja on ehdoton valtakieli IT-alalla. Mutta jos olisin ollut hakeutumassa finassialan työpaikkaan, niin en varmaan olisi mainostanut haluttomuuttani puhua ruotsia. Sillä alalla se olisi ollut lähinnä rituaali-itsemurhaan verrattava teko.

Virkamiehistä noin 6% käyttää ruotsia säännöllisesti. Se ei ole kovin suuri luku. Yksityisellä puolellakin ruotsin kokonaistarve on laskenut koko ajan. Mutta hyvin ruotsia osaavien määrä on laskenut selvästi tätä nopeammin. Siksi nyt ja todennäköisesti ainakin 15 vuotta tästä eteenpäinkin ne, jotka ihan oikeasti osaavat ruotsia, ovat työmarkkinoilla vahvemmassa asemassa kuin ne, joiden ruotsin taito on vaatimaton. Mutta tässä suoritettu yo-koe ruotsista ei välttämättä takaa kovin paljon. Ei riitä, että sen on läpäissyt, vaan ruotsia pitää hallita hyvin. Silloin pääsee ohituskaistalle. Tuolle samalle kaistalle pääsee myös, mikäli osaa venäjää tai saksaa kunnolla. Englannin kielen hallitsemista monet työpaikat pitävät itsestäänselvyytenä, ja jos siinä pummaa, niin parasta vain jatkaa työnhakua.

Lue lisää

Kuinkahan monta prosenttia virkamiehistä käyttää nykyisin jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia? Heidän määränsä on joka tapauksessa kasvamassa, sillä 2030-luvulla muunkielisten määrän on ennustettu tuplaantuvan verrattuna ruotsinkielisten määrään.

Myös Elinkeinoelämän keskusliitossa on oltu jo pitemmän aikaa huolestuneita kielivarantomme köyhtymisestä:

"Kansainvälistymisen myötä työelämän kielitaitotarpeet ovat monipuolistuneet. Englannin kielen taitoa edellytetään jo kaikilla organisaatiotasoilla ja lähes kaikissa työtehtävissä. Englannin taito ei kuitenkaan yksin riitä selviää EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelusta, johon vastasi yli tuhat yritystä.

EK:n jäsenyrityksistä miltei kolmannes tarvitsee venäjän kielen taitoista henkilökuntaa. Näistä yrityksistä 70 prosenttia uskoo, että venäjää tarvitaan jatkossa yhä enemmän. Lisäksi kieltä tullaan tarvitsemaan neljänneksessä niistä yrityksistä, jotka eivät käytä sitä nykyisin. Venäjää tarvitaan kaikilla aloilla, mutta palvelualojen yritykset nostivat tarpeen esiin useimmin.

Kielitaitovaatimukset voivat olla vahvasti yrityskohtaisia riippuen siitä, mikä on yrityksen kansainvälisten suhteiden maantieteellinen suunta.

- On yrityksiä, joille kiinan, portugalin tai espanjan taitoinen henkilöstö on välttämättömyys ja näiden kielien osaaminen on ratkaisevaa rekrytointitilanteessa, sanoo asiantuntija Jenni Ruokonen."

https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2014/05/08/kielten-opiskelu-vastaa-heikosti-työelämän-tarpeisiin/

Aivan totta, että yrityksissä tarvitaan monenlaista kielitaitoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita Kaiteran tavoin fennomaanimaista ruotsinkieliprotestointia työnantajaa vastaan. Venäjän kielen ja espanjan kielen taito ja käyttö ei tarkoita sitä, että pitää juntturoida kotimaista ja pohjoismaista ruotsin kieltä vastaan niinkuin Kaitera on työurallani tehnyt.

Fennomaanien juntturointi ruotsin kieltä vastaan ei olekaan tervettä. Kyseessä on vahva mielen terveyden harhaisuus, josta Talan teesit ovat jo hyvä esimerkki.

Juntturointi kirjoitti:

Aivan totta, että yrityksissä tarvitaan monenlaista kielitaitoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita Kaiteran tavoin fennomaanimaista ruotsinkieliprotestointia työnantajaa vastaan. Venäjän kielen ja espanjan kielen taito ja käyttö ei tarkoita sitä, että pitää juntturoida kotimaista ja pohjoismaista ruotsin kieltä vastaan niinkuin Kaitera on työurallani tehnyt.

Lue lisää

En kyllä lähtisi jakamaan tyylipisteitä Rkp:llekään tässä pakkoruotsiasiassa...

Grande_sucesso_este_tema kirjoitti:

En kyllä lähtisi jakamaan tyylipisteitä Rkp:llekään tässä pakkoruotsiasiassa...

Nyt höräytit kyllä täydellisesti höteikköön. Älä nyt kuvittele että fennomaanien hörhöilylle olisi vastassa RKP. Toisin olisi jos fennomaaneja edustaisi joku puolue mutta kaikki puolueet ovat sanoneet fennomaaneille hyvästit.

Fennomaanit; oletettu herruus ja pilvilinnat

Hyvästit: "Toisin olisi jos fennomaaneja edustaisi joku puolue mutta kaikki puolueet ovat sanoneet fennomaaneille hyvästit."


Ensinnäkin on huomattava, ettei mikään suomalainen eduskuntapuolue ole ollut missään vaiheessa varsinaisesti fennomaaninen, vaikka PS on ollut melko lähellä. Kyllä me olemme olleet koko ajan aika lailla oma porukkamme eri puolueiden sisällä.

Toiseksi MTV:n uutiset mainitsi, että ajamamme kielikokeilumalli on menossa hallituksen esityksenä eduskuntaan. Tämähän pohjutuu Kokoomuksen kahden kansanedustajan Kiurun ja Lauslahden viime vaalikauden lopulla eduskunnassa niukalla enemmistöllä hyväksymään ponteen. Sitä taas potki liikkelle meidän vuonna 2013 lanseeraamamme kansalaisaloite pakkoruotsin poistamiseksi.

Jos kielikokeilumalli hyväksytään ja otetaan käyttöön useasa kunnassa, niin onhan se meille fennomaaneille suuri voitto. Mutta tässä täytyy ottaa huomioon se ikävä seikka, että pakkoruotsittajat yrittävät varmaan joka vaiheessa heittää niin paljon hiekkaa kielikokeilujen rattaisiin kuin suinkin pystyvät. Tässä on vielä pitkä taival edessä.

Putkeenko kirjoitti:

Kaitera kirjoittaa suhtautumisestaan IT- firmassa ruotsin kieleen: ..,,,,,,,,mutten halunnut henkilökohtaisesti olla pönkittämässä ruotsin asemaa alentumalla itse puhumaan sitä. Aika alhaista. Teit siis fennomaanikielipolitiikkaa IT- firman sisällä. Et varmaankaan ollu lähelläkään johtotehtäviä, koska silloin olisit saanut jo potkut. Minkä ikäisenä jouduit lähtemään firmasta putkeen?

Lue lisää

Putkeenko kirjoitti: "Kaitera kirjoittaa suhtautumisestaan IT- firmassa ruotsin kieleen: ..,,,,,,,,mutten halunnut henkilökohtaisesti olla pönkittämässä ruotsin asemaa alentumalla itse puhumaan sitä. Aika alhaista."


Nyt en oikein käsitä tuota termiä. Täytyy tietenkin myöntää se, että jos jossakin hakuilmoituksesa oli maininta "edellytämme hakijalta molempien kotimaisten kielten hallintaa", niin en hakenut tuota paikkaa. Olin urani aikana kaikkiaan 140:ssä työpaikkahaastattelussa. Näistä ruotsin kielestä puhuttiin vain kolmessa, kun taas jokaikisessä sivuttiin ainakin jossain vaiheessa englannin kieltä. Tämä osoittaa hyvin, kuinka dominoiva englanti jo jokunen aika sitten oli IT-alalla, eikä sen asema ole tuosta heikentynyt, pikemminkin päinvastoin.


Putkeenko: "Teit siis fennomaanikielipolitiikkaa IT- firman sisällä."


En, koska haastattelutilanteessa en ollut vielä yrityksen palveluksessa. Laskin, että jos tuon yrityksen sisällä oli virtauksia, jotka suuntautuivat fennomaaneja vastaan, niin oli viisainta nostaa kissa pöydälle heti kättelyssä, jottei kumpikaan puoli haaskaa aikaansa toivottomaan yhteistyöyritykseen.


Putkeenko: "Et varmaankaan ollu lähelläkään johtotehtäviä, koska silloin olisit saanut jo potkut. Minkä ikäisenä jouduit lähtemään firmasta putkeen?"


Niin, monen yrityksen johtotehtäväthän on varattu ruotsinkielisille tai ainakin ruotsinmielisille henkilöille (heh-heh). Minä olin asiantuntijatehtävissä. Viimeisimmästä työpaikastani jouduin lähtemään hieman yli 60-vuotiaana. Ikä oli saanut minut kiinni. Koska olin kuitenkin saanut tuossa työpaikassani selvästi parasta palkkaa koko urani aikana, ja ansiosidonnainen työttömyysturvani laskettiín sen perusteella, niin aivan pohjatonta hinkua uuteen työhön ei juuri ollut. Olen syyttänyt monia muita henkisestä velttoudesta, ja nyt on myönnettävä, että noina muutamana vuotena syyllistyin siihen itsekin. Mutta se ei ole tapani.

Fennomaani kuvittelee olevansa lottovoittaja. Rahaa tulee, hienoja huviloita, huippuautoja ja kauniitata naisia. Lopputulema; ruotsia osaava ottaa kaiken nenän edestä.

Juntturointi kirjoitti:

Aivan totta, että yrityksissä tarvitaan monenlaista kielitaitoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita Kaiteran tavoin fennomaanimaista ruotsinkieliprotestointia työnantajaa vastaan. Venäjän kielen ja espanjan kielen taito ja käyttö ei tarkoita sitä, että pitää juntturoida kotimaista ja pohjoismaista ruotsin kieltä vastaan niinkuin Kaitera on työurallani tehnyt.

Lue lisää

Juntturointi kirjoitti: "Venäjän kielen ja espanjan kielen taito ja käyttö ei tarkoita sitä, että pitää juntturoida kotimaista ja pohjoismaista ruotsin kieltä vastaan niinkuin Kaitera on työurallani tehnyt. "


Ei noilla kahdella seikalla, muiden kuin ruotsin kielen hyvällä hallinnalla ja protestoinnilla ruotsin ylivahvaa asemaa vastaan, ole mitään varsinaista kytköstä. Ei se, että haluaa opiskella venäjää, välttämättä merkitse sitä, että olisi kieltäydyttävä ruotsin opiskelusta ja käytöstä.

Itse olin kuitenkin päättänyt heti ylioppiskirjoitusten jälkeen, etten halua puhua ruotsia koko elämäni aikana. Muutamaa pikku poikkeusta lukuun ottamatta tuo päätös on pitänyt nämä 45 vuotta, eikä Teillä muilla ole siihen mitään sanomista. Mutta kun ruotsia kumminkin tuli jauhettua koulussa ne kahdeksan vuotta, niin olisi ollut epäviisasta heittää nuo kaikki tunnit viemäriin. Niinpä olen pyrkinyt pitämään passiivisen ruotsini vireessä lukemalla säännöllisesti ruotsinkielisiä lehtiä ja katsomalla melko usein ruotsinkielisiä TV-ohjelmia.

Huomaatteko, ettei Kaitera edusta menestyvää ja osaavaa Suomea.

Nenänedestä kirjoitti:

Fennomaani kuvittelee olevansa lottovoittaja. Rahaa tulee, hienoja huviloita, huippuautoja ja kauniitata naisia. Lopputulema; ruotsia osaava ottaa kaiken nenän edestä.

Nenänedestä kirjoitti: "Fennomaani kuvittelee olevansa lottovoittaja. Rahaa tulee, hienoja huviloita, huippuautoja ja kauniitata naisia. Lopputulema; ruotsia osaava ottaa kaiken nenän edestä."


Korjaisin väitettäsi viimeisen lauseen osalta. Sen pitäisi kuulua: hyvin kielitaitoinen ottaa kaiken muiden nenän edestä. Vaikka itse olen kieltäytynyt puhumasta ruotsia sitten vuoden 1971, niin olen kuitenkin sangen kielitaitoinen, ja sujuva englantini oli valtti, jolla sain ehkäpä puolet työpaikoistani. Kielitaitoa ei missään tapauksessa kannata vähätellä. Mitä ruotsiin kieleen tulee, niin sen merkitys ja käyttö ovat Suomessa koko ajan vähenemässä, mutta ruotsia hyvin osaavien määrä on romahtamassa. Niinpä niillä, jotka aivan oikeasti osaavat ruotsia niin hyvin, että voivat käyttää sitä jokapäiväisessä elämässä, on selvä kilpailuetu työmarkkinoilla. Mutta suurten eurooppalaisten kielten osaajilla on heilläkin etulyöntiasema huonosti kieliä hallitseviin nähden. Kielitaitoon kannattaa satsata ja mitä nuorempana niin sen parempi.

VesaKaitera kirjoitti:

Nenänedestä kirjoitti: "Fennomaani kuvittelee olevansa lottovoittaja. Rahaa tulee, hienoja huviloita, huippuautoja ja kauniitata naisia. Lopputulema; ruotsia osaava ottaa kaiken nenän edestä."


Korjaisin väitettäsi viimeisen lauseen osalta. Sen pitäisi kuulua: hyvin kielitaitoinen ottaa kaiken muiden nenän edestä. Vaikka itse olen kieltäytynyt puhumasta ruotsia sitten vuoden 1971, niin olen kuitenkin sangen kielitaitoinen, ja sujuva englantini oli valtti, jolla sain ehkäpä puolet työpaikoistani. Kielitaitoa ei missään tapauksessa kannata vähätellä. Mitä ruotsiin kieleen tulee, niin sen merkitys ja käyttö ovat Suomessa koko ajan vähenemässä, mutta ruotsia hyvin osaavien määrä on romahtamassa. Niinpä niillä, jotka aivan oikeasti osaavat ruotsia niin hyvin, että voivat käyttää sitä jokapäiväisessä elämässä, on selvä kilpailuetu työmarkkinoilla. Mutta suurten eurooppalaisten kielten osaajilla on heilläkin etulyöntiasema huonosti kieliä hallitseviin nähden. Kielitaitoon kannattaa satsata ja mitä nuorempana niin sen parempi.

Lue lisää

Miksi olet kieltäytynyt puhumasta kieltä vuodesta 1971? Eikö kieli kannattaisi jättää omien henk.koht. tunteiden, enakkoluulojen ja politikoinnin ulkopuolelle? Kieli ei ole koskaan syyllinen mihinkään.

Mitä muita kieliä puhut englannin lisäksi?

Siinä olet oikeassa, ettei mitään kieltä kannata vihata. En minäkään vihaa ruotsia, toisin kuin isäni. Olenhan koko ikäni pyrkinyt säilyttämään hyvän passiivisen ruotsin taidon. Mutta lukioaikani loppupuolella tuli ilmi, että peruskouluun ollaan toteuttamassa kaikille pakollista ruotsia. Se oli minusta niin makaaberi ja suomenkielisiä nöyryyttävä päätös, että päätin omalta osaltani olla osallistumatta tuohon pakkoruotsitusprojektiin. Pystyin toteuttamaan tuon protestini ilman, että itse juurikaan kärsin siitä, koska omalla alallani ruotsi oli niin merkityksetön kieli.

Olin aikoinani kouluni paras yo-kirjoitusten pitkässä saksassa, mutta aktiivinen saksan puhuminen on jäänyt todella vähiin. Niinpä jo kohtaan saksalaisia, niin ymmärrän kyllä hyvin mitä he puhuvat, mutta joudun itse käytämään englantia, koska sitä olen käyttänyt todella paljon. Jos tulisi eteen pakkotilanne niin, että minun pitäisi puhua saksaa noin kuukauden kuluttua, niin pystyisin tässä ajassa aktivoimaan tuon kielen, koska kieliopillinen pohjani on saksan osalta vahva, sanasto vain on hiipunut. Japania osasin aikoinani niin, että pystyin pitämään yrityksemme pienen esittelyn japaniksi Hannoverin messuilla vuonna 1984, mutta nyt se ei enää onnistuisi. Olen kuitenkin menossa Tokion olympialaisiin kesällä 2020, joten käyn sitä ennen taas japanin kurssilla. Tuo kieli kyllä palautuu minulle aika helposti. Nyt olen kolmatta vuotta portugalin kurssilla, ja kun kävin elokuussa Rion olympialaisissa, niin huomasin ymmärtäväni puhuttua kieltä suhteellisen hyvin, mutta oman puheen tuottaminen oli edelleen tuskaisen vaikeaa. Tietty apu portugalin opintoihini minulle on ollut siitä, että 90-luvulla kurssitin itseäni espanjaksi. Kiinaa opiskelin kaksi vuotta juuri Pekingin olympialaisten alla (kävin noissa olympialaisissa). Liian vaikea kieli ja liian vanha opiskelija. Summa summarum: ainoa vieras kieli, jota voin kylmiltäni käyttää aktiivisesti, on englanti. Selitys on siinä, että olen aidosti tarvinnut ja käyttänyt tuota kieltä jo kymmeniä vuosia. Siksi sen taito on säilynyt hyvällä tasolla, kun muut kielet ovat hiipuneet käytön puutteessa. Tama lopulta sortaa myös pakkoruotsitusprojektin Suomessa: ruotsin aidon käytön puute.

Eteenpäinvaanselvasti kirjoitti:

Huomaatteko, ettei Kaitera edusta menestyvää ja osaavaa Suomea.

Eteenpäinvaanselvati kirjoitti: "Huomaatteko, ettei Kaitera edusta menestyvää ja osaavaa Suomea."


Edustavatko rannikkoseudun ruotsinkieliset bantustanit sitten tuota menestyvää ja osaavaa Suomea? Minä uskallan hieman epäillä sitä.