Enemmistöllä ihmisistä on terve suhtautuminen Jumaluuteen tai ateismiinsa.
Uskonto helpottaai ihmisen luonnollista pelkoa kuolemasta ja auttaa käsittelemään ja kestämään epäoikeudenmukaisuutta,jota maailmassa riittää.
Uskovaiset luottavat kostopalkintoon,ateisti siihen että "kakkaa tapahtuu"..
Ongelmaksi uskonto muodostuu kuitenkin heti,kun joku ottaa "Jeesuksen tai vastaavan" sydämeensä täysin: Yht'äkkiä vapauttavasta uskosta tuleekin pakkomielle,ja uskovaisesta omaan uskoonsa fiksoitunut sosiopaatti,joka heijastaa kaikki elämänsä ilmiöt sen kautta miten ne vaikuttavat hänen uskoonsa:tästä seuraa käännyttämistä, uskonsaarnausta, ja jos tälläinen liikauskova katsoo,että perheenjäsen,ystävä tai työpaikka on pahaksi hänen omalle "taivaspaikalleen",niin hän pystyy hylkäämään nämä-ja on siihen jopa valmis. Hän seuraa Abrahamin mallia:valmiina uhraamaan oman poikansa Jumalansa edestä.
Jokainen muu-paitsi liikauskova itse- tietää miten rasittavia nämä "saarnamiehet" ovat: he huutavat,eivät perustele,eikä logiikasta muutenkaan ole toivoa. Vaikuttaa siltä,että uskonto heillä vie aivokapasiteettia uskomiselle:logiikkahan on eräs uskon pahin vihollinen:Oma epäilys syntyy aina omasta päästä,tosiuskovaa ei mikään maailman tosiasia pysty käännyttämään uskosta.
Uskonto helpottaai ihmisen luonnollista pelkoa kuolemasta ja auttaa käsittelemään ja kestämään epäoikeudenmukaisuutta,jota maailmassa riittää.
Uskovaiset luottavat kostopalkintoon,ateisti siihen että "kakkaa tapahtuu"..
Ongelmaksi uskonto muodostuu kuitenkin heti,kun joku ottaa "Jeesuksen tai vastaavan" sydämeensä täysin: Yht'äkkiä vapauttavasta uskosta tuleekin pakkomielle,ja uskovaisesta omaan uskoonsa fiksoitunut sosiopaatti,joka heijastaa kaikki elämänsä ilmiöt sen kautta miten ne vaikuttavat hänen uskoonsa:tästä seuraa käännyttämistä, uskonsaarnausta, ja jos tälläinen liikauskova katsoo,että perheenjäsen,ystävä tai työpaikka on pahaksi hänen omalle "taivaspaikalleen",niin hän pystyy hylkäämään nämä-ja on siihen jopa valmis. Hän seuraa Abrahamin mallia:valmiina uhraamaan oman poikansa Jumalansa edestä.
Jokainen muu-paitsi liikauskova itse- tietää miten rasittavia nämä "saarnamiehet" ovat: he huutavat,eivät perustele,eikä logiikasta muutenkaan ole toivoa. Vaikuttaa siltä,että uskonto heillä vie aivokapasiteettia uskomiselle:logiikkahan on eräs uskon pahin vihollinen:Oma epäilys syntyy aina omasta päästä,tosiuskovaa ei mikään maailman tosiasia pysty käännyttämään uskosta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
>> .. vapauttavasta uskosta tuleekin pakkomielle,ja uskovaisesta omaan uskoonsa fiksoitunut sosiopaatti >>
Samaa mieltä, fiksioitumisen mekanismeista en tosin mitään ymmärrä.
Mitenkäs selitetään, että vastaava ilmiö näyttää olevan melko yleinen myös ateisteilla ?
Pari tunnettua nimimerkkiä on vähintäin yhtä pahoja fanaatikkoja kuin uskis-fundamenttalistitkin, lisäksi sitten kaikki kertakäyttönikit ja muut provoilijat, joista ei pirukaan saa selvää, uskiksiako ovat vai uskottomia vai muuten vain merkillisellä huumorintajulla varustettuja.
Sama koskee myös niitä,jotka ottavat "ateismin peikon sydämeensä" liian vakavasti. Ei tämä ruodi "ns normaaleja" heppuja,vaan niitä jotka ottavat liian fanaattisen kannan-suuntaan tai toiseen.
Noinhan se menee. Mutta samalla on myönnettävä, että myös meissä jumaliin uskomattomissa on samanlaisia suvaitsemattomia kiihko"uskovaisia" käännyttäjiä.
Minusta menee aika överiksi kun tarhan tai kevätjuhlissa ei saa veisata suvivirttä, jos joukossa on kirkkoon kuulumattomien lapsia.
Omille lapsilleni en antanut vapautusta uskonnontunneista, vaikka en itse kuulukaan mihinkään kirkkoon enkä usko yhtenkään jumalaan. Tämä on kritillinen kulttuuri, joten hyvä kuulla on hyvä kuulla kulttuurin perustana olevia uskomuksia. Kuulevatpahan siellä toisen vaihtoehdon minun kotona kertomani rinnalle ja saavat sitten tehdä omat valintansa, kun tietoa on eri puolilta ja omat ajatukset ovat selkiytyneet.
Tulkoon jokainen uskossaan autuaakseni ja kunnioittakoot muiden uskoa ja arvoja.
Toisaalta kunnioittamisen voi lopettaa siihen paikkaan, kun toinen alkaa tyrkyttämään omaa uskoaa ja tuomitsemaan lähimmäisensä oman uskonsa arvojen perusteella.
Kylläpäs onkin asiallinen keskustelu.
Kiinnitän huomioini yhteen kohtaan:
[Minusta menee aika överiksi kun tarhan tai kevätjuhlissa ei saa veisata suvivirttä, jos joukossa on kirkkoon kuulumattomien lapsia.]
Juu, tämä on probleemi. Vaikka minusta onkin ihan (tai melkein) ok, ettei jumalattomien ihmisten lastenkaan anneta olla läsnä suvivirren veisaustilanteissa, niin se ei mielestäni enää ole oikein, ettei suvivirttä sitten lauleta ollenkaan.
En nyt osaa sanoa, miten tuo ongelma saataisiin ihanteellisesti ratkaistua, mutta ei tässä nyt mihinkään vähemmistöjen diktatuuriinkaan tarvitse mennä. Mitä meidän omasta kulttuuristamme jää jäljelle, jos kaikki on monikulttuurista tai neutraalia? Suvivirsikin on vanha tapa kouluissamme (= osa kulttuuriamme), eikä sen karsiminen ole ajankohtaista ennen kuin enemmistö sitä vaatii.
Juuri tuo on totta:
Ateistilla on lupa olla laulamatta suvivirttä,mutta aivan yhtä suuri oikeus uskovaisella on laulaa sitä!
Ateisti,joka kieltää suvivirren kaikilta on aivan yhtä "paha natsisika" kuin sekin,joka pakottaa kaikki laulamaan sitä. Kumpikin kanta on aivan yhtä ahdasmielinen ja dokmaattinen.
Äitini työskentelee eräässä lastenhoitolaitoksessa,jossa on monta kymmentä lasta. Koska kaksi heistä on Jehovan Todistajien lapsia,eivät muutkaan saa viettää joulua.
Syntymäpäiviä vietetään sentään muiden,kuin näiden kohdalla:tosin Todistajien lapset eivät vanhempiensa kiellon johdosta saa esim. kakkua syödä näissä tilanteissa.
Mutta miksi kahden lapsen takia kieltää kymmenien oikeus? Onko näiden kymmenien lapsien uskonnonvapaus pienempi kuin noiden kahden ja jos on niin miksi?
hassua. aikanaan ainakin Paarma hehkutti päätöstä suvivirren laulamisesta "voittona", vaikka se sallittiin nimenomaan koska sitä ei katsottu uskonnonharjoittamiseksi.
Joulusta taas: en ole koskaan pitänyt sitä kristillisenä juhlana, kenenkään tuntemani perheen luona (ollessani lapsi) ei juhlittu joulua uskonnollisena juhlana, vaan ihan juhlana tai lasten juhlana, mahdollisuutena rauhoittua ja juhlia talven selkää.
On virheellistä asettaa eri ihmisten oikeudet vastakkain!Joka niin tekee ei ole ymmärtänyt edes perusteita siitä mitä oikeuksilla tarkoitetaan, eikö
Oletko koskaan harkinnut rationaalisen ajattelun alkeiden opettelua itsesi kohdalla. Ajattele.
Tätä tarkoitusta varten minulla on takana "kognitiotieteen perusteet",että tietäisin mitä ajattelu on. Edessä "tieteellinen päättely ja perustelu"...
Mutta ilmiö on tosi,eikö?
- - - - - - - -
Asiaan saa lisävaloa käymällä seuraavat tekstit huolellisesti läpi:
http://www.it.lut.fi/kurssit/04-05/010776000/ryhman_vaikutus_yksiloon-mononen-hartikainen.pdf
Massapsykologiaa.
Sen jälkeen kun lukee tuon,niin että osaa laskea tiedot yhteen...
http://www.joensuu.fi/oikeustieteet/filo/UFI04.pdf
Olet ilmeisen huono oppimaan! Tämä on toteamus.
Nimenomaan se TERVE suhtautuminen on avainsana.
Kiihkoilijoita on molemmissa ryhmissä. Usein täälläkin keskustelut menevät toisen syyttelyksi.
Jokainen olkoon uskossaan tai uskomattomuudessaan onnellinen, ja antakoon muille vapaus nähdä asiat omalta kannaltaan.
Asioista eri mieltä oleminen ja niistä keskusteleminen, ja joskus jopa väittely, opettaa puolin ja toisin hyväksymään erilaiset näkemykset. Keskustelun (väittelyn) tarkoitus ei saa olla toisen mielipiteen osoittaminen "vääräksi".
Tätä foorumia vasta vähän aikaa seuranneena toivoisi uskovilta vähemmän julistusta, ateisteilta hieman pehmeämpää kritiikkiä, jolloin kenenkään herkkänahkaisen ei tarvitsisi vetää heti kättelyssä poroja sieraimiin.