Taas kiikareista....

Kiikariketjuissa ainoaksi kelvollisiksi merikiikariksi on tuomittu tuo 7x50 näkökenttänsä puolesta. Kuitenkin 8x40 kiikarin näkökenttä on laajempi - valovoima tietysti teoriassa hiukan heikompi, mutta verratessa muinaista 7x50 nykykakkulaan 8x40 ero on jälkimmäisen eduksi...

Isompi suurennus sitten jo tarvitsee tukea tai vakainta - seilaa lähemmäs!

Joo tiedän kyllä 7X suurennoksen sopivuuden venekäytössä, mutta kyselinkin 12x soveltuvuutta käytettäväksi maissa ollessa. Ilmeisesti pitää kysellä tätä lintubongareilta?

Kiikkare kirjoitti:

Joo tiedän kyllä 7X suurennoksen sopivuuden venekäytössä, mutta kyselinkin 12x soveltuvuutta käytettäväksi maissa ollessa. Ilmeisesti pitää kysellä tätä lintubongareilta?

Lue lisää

Sanoisin, että lintubongareilta löytyy enemmän kokemusta yli 7x suurentavista kiikareista.

Yleisesti voin kyllä sanoa, että katseen keskittäminen yhteen pisteeseen ei onnistu, kun koko näkökenttä heiluu. Kiikari ei toimi niin, että vain kuva-alan reunat liikkuisivat ja keskikohta pysyisi vakaana. Koko kuva tärisee ihan samalla tavalla kuin kameralla hämärässä kuvattaessa eikä silmä ehdi siihen mukaan. Sen takia iso suurennos vaatii jalustan tai vakaajan.

Merikiikareissa on pysytty 7x50-koossa, koska sillä saadaan yli 7mm piirtoympyrä (50/7 = 7,1 mm), eli maksimaalinen valovoima silmän pupillille hämärässä. Piirtoympyrän koko lasketaan jakamalla etulinssin halkaisija (esim. 50mm) kiikarin suurennoksella (esim. 7x). Pupillin suurin koko on iästä riippuva ominaisuus, jossa on paljon henkilökohtaista vaihtelua, mutta joka tapauksessa pupilli pienenee ihmisen vanhetessa. Kolmekymppisellä pupilli voi olla hämärässä 7 mm, jolloin saadaan täysi hyöty 7x50 kiikarista. Viisikymppisellä pupilli voi olla pari milliä pienempi, jolloin kannattaisi varmistaa onko hyötyä hankkia 7x50 kiikaria, vai ajaisiko pienempi ja kevyempi 8x42 saman asian, koska sen piirtoympyrä (42/8=5,3mm) on todennäköisesti riittävän iso.

Merikiikari on yleensä tarkennettu äärettömään eikä siinä ole muuta tarkennusta kuin diopterikorjaus. Tarkennuksesta johtuen sillä ei pysty katsomaan paria kymmentä metriä lähempänä olevia kohteita. Tarkennuksen puute toisaalta vähentää liikkuva osia, mikä tekee kiikarista kestävämmän.

Optiikka on merikiikareissa toteutettu perinteisesti porroprismalla, jolla saadaan kiikarin pituus pidettyä suhteellisen lyhyenä, mikä vähentää tärinää, sekä kasvatettua etulinssien välistä etäisyyttä, mikä taas parantaa syvänäköä.

Luontokiikareissa käytetään yleensä kattoprismoja tai vastaavia ja ne on myös varustettu tarkennuksella. Luontokiikareissa on yleensä myös kierre jalustan kiinnittämistä varten. Sovitin pitää hankkia erikseen. Lintubongarit käyttävät myös omatekoisia monopodeja tai tukikeppejä.

Kuten itsekin totesit, optiikan laatu määrää paljon eikä kiikareita voi suoraan verrata suurennoksen ja linssien koon perusteella. Valonläpäisyä parannetaan hyvälaatuisella lasilla ja eksoottisilla pinnotteilla. Kuvan terävyyteen taas vaikuttaa suunnittelun, hionnan ja kokoonpanon laatu. Kalliimpi on yleensä parempi, mutta ei aina. Merikiikareista saa jonkinlaisen kuvan Vene-lehden vertailuista 4/08 (alle 250 eur vedenpitävät kiikari) ja 11/08 (arvokiikarit). Luonto-/lintukiikareita lienee testattu muissa lehdissä.

nettipurjehtija kirjoitti:

Sanoisin, että lintubongareilta löytyy enemmän kokemusta yli 7x suurentavista kiikareista.

Yleisesti voin kyllä sanoa, että katseen keskittäminen yhteen pisteeseen ei onnistu, kun koko näkökenttä heiluu. Kiikari ei toimi niin, että vain kuva-alan reunat liikkuisivat ja keskikohta pysyisi vakaana. Koko kuva tärisee ihan samalla tavalla kuin kameralla hämärässä kuvattaessa eikä silmä ehdi siihen mukaan. Sen takia iso suurennos vaatii jalustan tai vakaajan.

Merikiikareissa on pysytty 7x50-koossa, koska sillä saadaan yli 7mm piirtoympyrä (50/7 = 7,1 mm), eli maksimaalinen valovoima silmän pupillille hämärässä. Piirtoympyrän koko lasketaan jakamalla etulinssin halkaisija (esim. 50mm) kiikarin suurennoksella (esim. 7x). Pupillin suurin koko on iästä riippuva ominaisuus, jossa on paljon henkilökohtaista vaihtelua, mutta joka tapauksessa pupilli pienenee ihmisen vanhetessa. Kolmekymppisellä pupilli voi olla hämärässä 7 mm, jolloin saadaan täysi hyöty 7x50 kiikarista. Viisikymppisellä pupilli voi olla pari milliä pienempi, jolloin kannattaisi varmistaa onko hyötyä hankkia 7x50 kiikaria, vai ajaisiko pienempi ja kevyempi 8x42 saman asian, koska sen piirtoympyrä (42/8=5,3mm) on todennäköisesti riittävän iso.

Merikiikari on yleensä tarkennettu äärettömään eikä siinä ole muuta tarkennusta kuin diopterikorjaus. Tarkennuksesta johtuen sillä ei pysty katsomaan paria kymmentä metriä lähempänä olevia kohteita. Tarkennuksen puute toisaalta vähentää liikkuva osia, mikä tekee kiikarista kestävämmän.

Optiikka on merikiikareissa toteutettu perinteisesti porroprismalla, jolla saadaan kiikarin pituus pidettyä suhteellisen lyhyenä, mikä vähentää tärinää, sekä kasvatettua etulinssien välistä etäisyyttä, mikä taas parantaa syvänäköä.

Luontokiikareissa käytetään yleensä kattoprismoja tai vastaavia ja ne on myös varustettu tarkennuksella. Luontokiikareissa on yleensä myös kierre jalustan kiinnittämistä varten. Sovitin pitää hankkia erikseen. Lintubongarit käyttävät myös omatekoisia monopodeja tai tukikeppejä.

Kuten itsekin totesit, optiikan laatu määrää paljon eikä kiikareita voi suoraan verrata suurennoksen ja linssien koon perusteella. Valonläpäisyä parannetaan hyvälaatuisella lasilla ja eksoottisilla pinnotteilla. Kuvan terävyyteen taas vaikuttaa suunnittelun, hionnan ja kokoonpanon laatu. Kalliimpi on yleensä parempi, mutta ei aina. Merikiikareista saa jonkinlaisen kuvan Vene-lehden vertailuista 4/08 (alle 250 eur vedenpitävät kiikari) ja 11/08 (arvokiikarit). Luonto-/lintukiikareita lienee testattu muissa lehdissä.

Lue lisää

Ainoa asia, mihin saattaisin edelläolevaan nähden kommentoida, on vanhemman henkilön preferenssi kiikarin valinnassa. Pupillin koon muuttuminen on todistettua fysiologiaa ja piirtoympyrän koko selkeää fysiikkaa. Mutta sanoisin isomman ja painavamman kiikarin olevan vakaampi käsissä pidellessä, vaikka valovoimaa siinä hukkaan menisikin.

Aiemmissa kirjoitti:

Kiikariketjuissa ainoaksi kelvollisiksi merikiikariksi on tuomittu tuo 7x50 näkökenttänsä puolesta. Kuitenkin 8x40 kiikarin näkökenttä on laajempi - valovoima tietysti teoriassa hiukan heikompi, mutta verratessa muinaista 7x50 nykykakkulaan 8x40 ero on jälkimmäisen eduksi...

Isompi suurennus sitten jo tarvitsee tukea tai vakainta - seilaa lähemmäs!

Lue lisää

Ihmettelen, millä perusteella 8x40 kiikarin näkökenttä olisi laajempi kuin 7x50 kiikarissa. Voi varmaan olla yksittäistapauksessa, mutta ei kai sääntö ole yleistettävissä?

tyhmäjatietämätön kirjoitti:

Ihmettelen, millä perusteella 8x40 kiikarin näkökenttä olisi laajempi kuin 7x50 kiikarissa. Voi varmaan olla yksittäistapauksessa, mutta ei kai sääntö ole yleistettävissä?

Lue lisää

Näkökentän leveyttä olen kanssa ihmetellyt, enkä ole vielä löytänyt tietoa mikä sen määrää. Suurennoksesta se ei ole suoraan kiinni, joten kiikarin mitoilla ja optiikan muilla ominaisuuksilla täytyy olla merkitystä. Jos valmistaja ei ole täysin optiikan armoilla näkökentän suhteen, niin sitä voi käyttää yhtenä myyntivalttina.

Otetaan esimerkiksi kolme Zeiss-kiikaria Marine 7x50, Victory HT 8x42 ja Conquest HD 8x42. Valitsin nämä, koska sivu oli jo valmiiksi selaimen historiassa. Zeissin sivujen mukaan Marine 7x50:n näkökenttä 1000 m päässä on 130 metriä, Victory HT 8x42:n näkökenttä on 136 metriä ja Conquest HD 8x42:n 128 metriä. Asteina eroa ei ole kuin 0,5 astetta leveimmän ja kapeimman näkökentän välillä, mutta kuten luvuista huomataan, kalleimmassa 8x42 lintukiikarissa on myös isoin näkökenttä, vaikka siinä on isompi suurennos kuin 7x50 merikiikarissa. Samalla kuitenkin halvemmassa 8x42 lintukiikarissa on kapeampi näkökenttä kuin merikiikarissa.

tyhmäjatietämätön kirjoitti:

Ihmettelen, millä perusteella 8x40 kiikarin näkökenttä olisi laajempi kuin 7x50 kiikarissa. Voi varmaan olla yksittäistapauksessa, mutta ei kai sääntö ole yleistettävissä?

Lue lisää

Näkökentän leveys ei ole suoraan johdettavissa kiikarin suurennuksesta. Toki suurennuksen lisääminen lähtökohtaisesti kaventaa näkökenttää, mutta optisessa suunnittelussa voidaan yhdeksi suunnitteluparametriksi laittaa myös näkökentän laajuus. Mitä leveämmäksi näkökenttä halutaan, sitä vaikeammaksi kiikari tulee suunnitella ja kalliimmaksi valmistaa jos sama kuvan laatu halutaan säilyttää.

Äidilläni oli aikoinaan Zeissin (Jena) valmistamat 7x50 kiikarit, jotka olivat viisikymmenluvun parasta laatua ja maksoivat opettajan kahden kuukauden palkan verran. Nyt kun niitten läpi vilkaisee niin heti huomaa kuinka kapea niiden näkökenttä on, suorastaan putkimainen uusiin huippukiikareihin verrattuna. Kuvan laatu sinänsä on ihan käyttökelpoinen edelleenkin.

Sinänsähän 7x50 on paras merikiikari, koska se ei suurenna liikaa (tärinä), siinä on maksimi valovoima pimeäkäyttöön* eli ulostulopupilli on yhtä iso kuin silmässä parhaimmillaan (7mm) ja mikä tärkeintä: heiluvassa veneessä on helppo päivälläkin, pienellä pupillilla 2-3mm, katsoa kiikarilla jossa ulostulopupilli on 7 mm eli silmän ei tarvitse osua just valonsädekimpun keskelle. Se on melkeimpä se tärkein asia.

Jos rahaa olisi määrättömästi, kannattaisi katsella gyrovakaajalla varustettuja Fujin viranomaiskiikareita, joita löytyy jonnekkin 25x suurennokseen asti. Vaativat kiinteän virranoton, ja maksavat luokkaa 6000-50000€ mallista riippuen. Näitä löytyy esimerkiksi pelastushelikoptereista.

*) 7x50 on perinteisesti ollut nimeltään yökiikari, mutta nyt näyttää siltä, että tuo nimitys on siirtynyt valovahvistimille.

Pupillien koko hämärässä on henkilökohtainen ominaisuus, kuten näön tarkkuus muutenkin. En tiedä edes omien pupillieni kokoa, joten en voi neuvoa muita enempää kuin tutkituttamaan omansa. Se on kuitenkin muuttuu iän myötä.

Tuossa edellä mainittiin katselun helppoudesta päivällä, kun kiikarin piirtoympyrä (ulostulopupilli) on suurempi kuin silmän pupilli. Se on ihan hyvä huomio, mutta en osaa sanoa miten paljon se vaikuttaa. Itselläni on vain 8x42 kiikarit. Pitäisi päästä vertailemaan. Kyse on ilmeisesti siitä, että kiikarit voi nostaa silmille tarvitsematta asetella ja hakea oikeaa kohtaa, jossa näkökenttä on suurimillaan.

Minulla on useampia erilaisia kiikareita, mm 8x22 joilla katsominen on todellakin hankalampaa kuin esimerkiksi 8x32 tai 8,5x42 tai 10x40 kiikareilla, juurikin sen takia, että niitten silmäväli pitää asettaa just kohdalleen ja okulaarien on osuttava tarkasti pupillien eteen jotta kuvan reunoissa ei olisi mustia laimuja. Muuten hemmetin hyvät ja kevyet ja pienet taskukiikarit, mutta melkein mieluumin kantaa mukanaan vaikkapa noita 8x32 yleiskiikareita.

Maksimi pupillien koko on ihmisellä juuri tuo 7 mm keskimäärin, mutta iän myötä hieman pienenee. Päiväsaikaan ja hyvässä valossa kiikarin valovoimalla ei ole mitään merkitystä (paitsi katselun helppous kuten edellä kerrottu), vasta sitten kun silmän pupilli on kasvanut isommaksi kuin kiikarin ulostulopupilli, alkaa kiikarin valovoima rajoittaa näkemistä.