Onko paperikartta todellakin välttämätön?

Elektroniset kartat toimii myös ilman GPS-signaalia.

yläkannullamennään kirjoitti:

Elektroniset kartat toimii myös ilman GPS-signaalia.

Mutta ei silloin näytä sijaintia, suuntaa eikä nopeutta. Käyttökelpoinen reitin suunnitteluun , mutta muuten paperikarttaa huonompi.

Eivät vaadi. Viranomaisia ei kiinnosta, onko veneessä minkäänlaisia navigointivälineitä.

Vain viranomaista leikkiva, nuuskiva seurakaveri, on tästä kiinnostunut. Miksi? Koska sosiaalidemokratia lähtee ajatuksesta ettei kukaan pärjää omillaan. Buhahahhahahahahaaaaa...

Onhan lentokoneissakin kompassi, tutkat ja korkeusmittari - en tiedä onko enää kartastoa. Luulisi jonkinlainen varajärjestelmä on olemassa.

Mitä itse aiheeseen tulee, niin paperikartan kotiin jättämisellä ei ainakaan saavuta minkäänlaista etua. Yleiskatsauksen ympäristöstään saa kartan avulla mukavasti. Kartta toimii sähköttä - sähköhäiriö voi yllättää muutenkin kuin salamaniskusta.

Lentokoneilla on lennetty ennen gps-aikaa.

https://www.thebalance.com/how-do-pilots-navigate-282803

Kyllä, mutta aikaisempia järjestelmiä on purettu. Nykyään lennetään GPS edellä.

Minusta GPS:n pysyvä pimeneminen on sen verran epätodennäköistä (etenkin tuplajärjestelmällä, jossa hyödynnetään sekä Venäjä että Usa), että karttasuunnistustaidoksi riittää rantaan pääseminen.

Ja kyllä kartalla suunnistaminen ahtaammissa paikoissa on vesillä vaikeaa. Maalla se onnistuu , koska on kiintopisteitä, joita voi vertailla karttaan. Jos vesillä sen sijaan täytyy suunnistaa kymmenien metrien marginaaleilla, niin kyllä se useimmille on tekemätön paikka.

AsiallinenSavolaismies kirjoitti:

Kyllä, mutta aikaisempia järjestelmiä on purettu. Nykyään lennetään GPS edellä.

Minusta GPS:n pysyvä pimeneminen on sen verran epätodennäköistä (etenkin tuplajärjestelmällä, jossa hyödynnetään sekä Venäjä että Usa), että karttasuunnistustaidoksi riittää rantaan pääseminen.

Ja kyllä kartalla suunnistaminen ahtaammissa paikoissa on vesillä vaikeaa. Maalla se onnistuu , koska on kiintopisteitä, joita voi vertailla karttaan. Jos vesillä sen sijaan täytyy suunnistaa kymmenien metrien marginaaleilla, niin kyllä se useimmille on tekemätön paikka.

Lue lisää

Ilmailussa GPS edellä juu, mutta vanhat (VOR sekä osin inertiajärjestelmät) varalla, paitsi Suomessa pikaromutettu.
Lentokoneen GPS on hieman toista maata kuin veneiden. Mm. RAIM jolla laite valvoo itseään. Ja automaattinen redundanssi. (Koetapa vaihtaa siihen vara-gpsiin pimeällä kapeikossa.)
Sen verran nyt karttanavigointia pitää mielestäni osata, että ymmärtää mikä on suunta asteina.
Kyllä sen suunnistamisen parinkymmenen metrin tarkuudella oppii ilman gepsiäkin. Harva vain on oivaltanut, että linjoja voi hyödyntää muutoinkin kuin linjatauluista. Viitat, kivet, niemet, rakennukset,... kaikkia voi käyttää linjamerkkinä, joko pareina tai (epätarkemmin) kompassisuuntimalla.
Kannattaa joskus harjoitella, ettei tarvitse seistä kädettömänä sitten kun patteri loppuu.

AsiallinenSavolaismies kirjoitti:

Kyllä, mutta aikaisempia järjestelmiä on purettu. Nykyään lennetään GPS edellä.

Minusta GPS:n pysyvä pimeneminen on sen verran epätodennäköistä (etenkin tuplajärjestelmällä, jossa hyödynnetään sekä Venäjä että Usa), että karttasuunnistustaidoksi riittää rantaan pääseminen.

Ja kyllä kartalla suunnistaminen ahtaammissa paikoissa on vesillä vaikeaa. Maalla se onnistuu , koska on kiintopisteitä, joita voi vertailla karttaan. Jos vesillä sen sijaan täytyy suunnistaa kymmenien metrien marginaaleilla, niin kyllä se useimmille on tekemätön paikka.

Lue lisää

Oletko ikinä tullut ajatelleeksi, että kartan kari merkki on luonnossa noin 60 metriä . Sähköisiin karttoihin tiedot tulevat paperikartoista. Joten nuo marginaalit ovat melkoisia kummalla tahansa mentäessä.

T63metriä kirjoitti:

Oletko ikinä tullut ajatelleeksi, että kartan kari merkki on luonnossa noin 60 metriä . Sähköisiin karttoihin tiedot tulevat paperikartoista. Joten nuo marginaalit ovat melkoisia kummalla tahansa mentäessä.

Lue lisää

Karttamerkin ulottuvuus on ehkä 60 m luonnossa, mutta karttamerkin sijainti on jo oleellisesti tarkempi. Kapea paikka väylässä on alle 60 m leveä ja sellaiseenkin periteisellä navigoinnilla on totuttu osumaan.

AsiallinenSavolaismies kirjoitti:

Kyllä, mutta aikaisempia järjestelmiä on purettu. Nykyään lennetään GPS edellä.

Minusta GPS:n pysyvä pimeneminen on sen verran epätodennäköistä (etenkin tuplajärjestelmällä, jossa hyödynnetään sekä Venäjä että Usa), että karttasuunnistustaidoksi riittää rantaan pääseminen.

Ja kyllä kartalla suunnistaminen ahtaammissa paikoissa on vesillä vaikeaa. Maalla se onnistuu , koska on kiintopisteitä, joita voi vertailla karttaan. Jos vesillä sen sijaan täytyy suunnistaa kymmenien metrien marginaaleilla, niin kyllä se useimmille on tekemätön paikka.

Lue lisää

Pienkoneissa käytetään GPS-laitteita jonkinverran mutta matkustajakoneissa ei. Matkustajakoneiden navigointi on GPS-järjestelmästä riippumaton useampaa eri järjestelmää hyödyntävä kokonaisuus.

GPS-vain_harrastajilla kirjoitti:

Pienkoneissa käytetään GPS-laitteita jonkinverran mutta matkustajakoneissa ei. Matkustajakoneiden navigointi on GPS-järjestelmästä riippumaton useampaa eri järjestelmää hyödyntävä kokonaisuus.

Lue lisää

Faktat pilaa hyvät tarinat...

AsiallinenSavolaismies kirjoitti:

Kyllä, mutta aikaisempia järjestelmiä on purettu. Nykyään lennetään GPS edellä.

Minusta GPS:n pysyvä pimeneminen on sen verran epätodennäköistä (etenkin tuplajärjestelmällä, jossa hyödynnetään sekä Venäjä että Usa), että karttasuunnistustaidoksi riittää rantaan pääseminen.

Ja kyllä kartalla suunnistaminen ahtaammissa paikoissa on vesillä vaikeaa. Maalla se onnistuu , koska on kiintopisteitä, joita voi vertailla karttaan. Jos vesillä sen sijaan täytyy suunnistaa kymmenien metrien marginaaleilla, niin kyllä se useimmille on tekemätön paikka.

Lue lisää

Se on vain hauskaa, että gps:n käyttö ei ole sallittua ainoana suunnistusvälineenä.
Autojenkin gps:t on täysin virattomia. Kerran rankkasateella, se näytti, että auto on keskellä Itämerta. Pihaan tullessa, tai yleiseltä tieltä poiketessa monet jopa lopettaa toimintansa.
GPS on vain apuväline, joka toimii hyvin kauniilla säällä ja silloin kun maailmalla ei ole suuria selkkauksia.

Ruudin keksiä, parempi, että pysyt kotona, jos epäröit ettet tiedä missä liikut.

Tai vaikka sokeutuisi, tai joudut valaan nielemäksi tai....

Kyllä merimies tietää aina missä on ja käyttää valaistuja väyliä jos pimeässä mielii mennä.

Merimiehellä on aluksessaan tutka jolla näkee pimeässä vastaan tulevat alukset, merimerkit ja luodot saarista puhumattakaan. Merimies osaa myös käyttää tutkaansa sijainnin määrittelyyn joten hän kyllä tietää missä on ja onko muitakin liikkeellä. Tässä paperikartta on taas korvaamaton ja välttämätön, koska vaatii etukäteisen suunnittelun mistä napsii tutka maalit esim. käännöksiä suunnitellessa.

Kaikki sähköiset kartat ovat yhtä aikaa päällä. Omilla akuillaan ja tarvittaessa latauksessa. Mikään ei ole koskaan ajon aikana pettänyt. Ainoa ongelma on ollut kun Taskuloisto on pari kertaa kadottanut lisenssin käynnistettäessä. Tuolloin ollaan jatkettu Navionicsilla.

Jep. Paperikarttaan, kuten moneen muuhunkin välttämättömyydeksi tai "ainoaksi oikeaksi tavaksi" monen veneilijänkin julistamaan asiaa pätee juuri tuo: ihan OK mutta ei välttämätön eli toisillakin konsteilla pärjää kyllä.

10-14 kirjoitti:

Jep. Paperikarttaan, kuten moneen muuhunkin välttämättömyydeksi tai "ainoaksi oikeaksi tavaksi" monen veneilijänkin julistamaan asiaa pätee juuri tuo: ihan OK mutta ei välttämätön eli toisillakin konsteilla pärjää kyllä.

Lue lisää

On vissiin pojut veneilleet ainoastaan saaristossa. Entäs, kun olette isommilla lätäköillä jossa ei ole mitään näköpiirissä muutamaan päivään....

vanhapieru kirjoitti:

On vissiin pojut veneilleet ainoastaan saaristossa. Entäs, kun olette isommilla lätäköillä jossa ei ole mitään näköpiirissä muutamaan päivään....

Juuri sellaisessa paikassahan paperikartta häviää elektroniikalle selvimmin. Paperikartta kun ei kerro sijaintiasi vaan se pitää selvittää muilla keinoin.

Ja edelleenkin pätee se, että koska suomalaisista veneilijöistä vain jokin promille ikinä veneilee Itämeren ulkopuolella, niin "isojen vesien" vaatimuksilla ja olosuhteilla on suomalaisen veneilypalstan keskustelussa lähinnä kuriositeettiarvo.

Taas palstan kuuluisa aivovammainen paskaläjä jakelee viisauksiaan. Viime viikolla olin yhden kokeneen patun kanssa merellä kun pakkasessa laadukas simrad plotteri vaan sekosi ja näytti ei-oota. Kuulemma sattuu näin joskus kylmässä. Sano kaveri, ettei pelkkään kuluttaja-elektroniikkaan pidä koskaan yksistään luottaa. Uskon vanhaa kettua tässä tapauksessa.

Minä ajoin kryssiessä kivelle kun lähes uusi plotteri uusilla kartoilla näytti matalikon kohdalla turvavettä. Siis myös zoomattuna. En missään nimessä suosittele luottamaan pelkkään elektroniseen kartta-aineistoon väylän ulkopuolelle mentäessä, vaikka alue olisi miten vilkaan liikennöity.

hsss1 kirjoitti:

Minä ajoin kryssiessä kivelle kun lähes uusi plotteri uusilla kartoilla näytti matalikon kohdalla turvavettä. Siis myös zoomattuna. En missään nimessä suosittele luottamaan pelkkään elektroniseen kartta-aineistoon väylän ulkopuolelle mentäessä, vaikka alue olisi miten vilkaan liikennöity.

Lue lisää

Kryssiminen on vähän old school näinä päivinä, kannattaa harkita onko tarpeen ollenkaan. Moderni veneilijä tööttää tylysti viivaa pitkin koneella.

Matkustajatkin pysyy tyytyväisempänä, laiturista parempi paikka ja saunavuoro.

seuraa.aikaa.ok kirjoitti:

Kryssiminen on vähän old school näinä päivinä, kannattaa harkita onko tarpeen ollenkaan. Moderni veneilijä tööttää tylysti viivaa pitkin koneella.

Matkustajatkin pysyy tyytyväisempänä, laiturista parempi paikka ja saunavuoro.

Lue lisää

Tuo on Maakravun mielipide. Olen 100% eri mieltä.

tuulentuiverrusonparas kirjoitti:

Tuo on Maakravun mielipide. Olen 100% eri mieltä.

No näin se on. Nykyaikaa on työntää koneella vahvasti vastaiseen, aina.

Minulta on loppunut niin polttoaine kuin sähkökin, mutta kartanlukutaitoisena purjehtijana minulla ei ole ollut silloinkaan vaikeuksia päästä perille satamaan.

Purjekuljettaa kirjoitti:

Minulta on loppunut niin polttoaine kuin sähkökin, mutta kartanlukutaitoisena purjehtijana minulla ei ole ollut silloinkaan vaikeuksia päästä perille satamaan.

Vaikutat hyvin vastuuntuntoiselta veneilijältä. Epäilemättä kartanlukutaistosi vastaa kulttuuriasi

En toki ole ylpeä kummastakaan kömmähdyksestäni, mutta en trossitarrastani huolimatta myöskään pirauttanut meripelastusseuralle ja vaatinut toimittamaan polttoainetta tai hinausta "tänne jonnekin Porkkalan liepeille".

Minä puolestani lähden useinkin merelle ilman polttoaineen tilkkaa. Mukana oleva sähkö pitää pilssiä kuivana, mutta ei ole mitenkään osallisena navigointiin. Eikä perillepääsyssä ikinä ole ollut ongelmia.

Jos polttoainetta mukana on, sitä poltetaan Trangiassa.

Reittisuunnittelu tarkoittaa aivan eri asiaa, kun poistutaan meidän saaristosta. Jo Itämeren eteläosassa tabletti toimii hyvinkin reittisuunnitteluun, kotivesillä ei. Kun mennään vielä isommille vesille, riittää kartaksi ruutulehtiön sivu, kunhan seuraavan sataman kartta löytyy. Sekin voi olla usein kaverilta käsin piirtäen kopioitu.

Ylityksiä on monenlaisia. Yhden yön tai parikin päivää kestävällä Arielin malli toimii, mutta jos meneekin viikko ilman sähköä, alkavat säästellenkin käytetyt laitteiden omat akut olemaan finaalissa. Itse kyllä jäisin suosiolla purjeiden varaan ja jättäisin moottorin käynnistymisen toissijaiseksi ongelmaksi.

Millä perustelet tuota? Mitä tulee lähivuosina muuttumaan, siten että paperikartasta luovuttaisiin?
Itse toki navigoin 90% plotterilla ja käsi-gpsllä, mutta en silti lähtisi retkelle ilman paperikarttaa. Veneeseeni ei juuri mahdu isompaa plotteria, ja tablettien luettavuus auringonpaisteessa ei tunnu parantuvan, yhtä vähän kuin niiden akkukestokaan.

Jos teollisuus tuottaa kohtuuhintaisen A4 kokoisen taitettavan ja auringonvalossa luettavan tabletin, joka kestää roiskeet ja päälle astumisen, saatan muuttaa mieltäni. Mutta vielä ei ole tullut sellaista vastaan.

>Jos summaa keskustelua, niin huomaa, että vastaus kysymykseen on ettei >paperikartta ole todellakaan enää välttämätön. Joillekin se sitä vielä on, mutta >luultavasti muutaman vuoden päästä enää aniharva käyttää navigointiin >paperikarttaa.

Aloitin veneilyn 1981 Itse veneilen omalla veneellä apuveneellä (30 kts RIB), vuokraveneellä, sukelluseuran veneellä ja meripelastuksen veneellä. Omassa veneessä (noin 75 meripäivä vuodessa) primäärinä on paperikartta, plotteria ei ole. Vuokraveneessä (alle 10 meripäivä) primärinä on paperikartta, sen lisäksi tutka. Joksus on tietokone päällä jossa pyörii joku 15 vuotta vana karttaohejmisto. Sukellusseuran veneessä (noin 25 meripäivää) on plotteri (7"). Se on sijoitettu veneen keskilinjalle ohjaispisteen sivuun, jotta muutkin sen näkevät. Ideana on, että joku navigoi ja joku toinen ajaa. Primärinä käytän tässäkin paperikarttaa, plotterissa on tärkeimpänä näyttönä syvyys eli kaikuluotaimen näyttö. Meripelsatusseuran veneitä (noin 10-15 meripäivä) ei voi ajaa paperikarttalla, koska ne on rakennettu niin, ettei kartalle ole tilaa (kartat löytyy kyllä). Eli se on ainoa vene jota navigoin tai ajan plotterin ja turkan yhdistelmällä. Se on kaikista hankalin käyttäää. Pitää jatkuvasti säätää laitetta, zoomata näyttöä yms. ja likaa keskittyy laitteen räpläämiseen. Jää muita tärkeämpiä asioita kuten tähystäminen tekemättä. Siksi ohjaamotyöskentely on, että yksi navigoin toinen ajaa ja koilmas tähystää. Edellinen hieman karrikoiden.

Eli, vaikka olen käyttänyt kymmenissä eri veneissä mitä erillaisempia elektronisia laitteita, ei paperikarttaa parempaa käyttöliittymää vielä ole keksittty. Omasa alle 4 metrin RIB veneesä (apuvene) käytän kyllä plotteria (Raymarinen Dragonfly 4"). Näyttö on jaettu kartan ja kaikuluotaimen kesken 50/50. Tämä siitä, ettei skootteipulpetillisessa veneessä ole paikkaa kartalle ja se lentää helposti mereen 30 kts ajaessa. Kartta on kuitenkin mukana jalan ja skootteripulpetin välissä, niin mukava siitä on reittiä suunnitella.

Ulkomailla (useita eri meriä) purjehtiessa tulee käytettyä myös pelkästään paperiakarttaa.

Plotterin suurimmat haitat on täällä kerrottu. Osa merkeistä jää näkymättä zoomauksien takia ja reitin "suunnittelu" on kohtuu haastavaa alueilla, joissa on paljon väyliä ja ne risteävät. Lisäksi ei näe mistä voi oikoa, vaan ajetaan aika orjallisesti viivaa pitkin.

Mutta kukin navigoi tyylillään. Minulle sopii parhaiten tämä tapa. Paperikartan käyttöliittymä on vaan ylivoimainen.

>Millä perustelet tuota? Mitä tulee lähivuosina muuttumaan, siten että >paperikartasta luovuttaisiin?

Yksinkertaisesti sillä, että nuoremmille tekniikan käyttö on paljon luontevampaa, kuin paperiläpysköiden käyttö. Tabletilta on helpompi suunnitella päivän reitti, kun ei tarvitse sivuja käännellä edes takaisin. Sähköisten karttojen käyttö on turvallisempaa, kun tietää tarkalleen missä menee. Kyllä ne paperikartat säilyy laatikossa mukana, mutta yhä harvemmin niitä oikeasti navigointiin käytetään.

>Jos teollisuus tuottaa kohtuuhintaisen A4 kokoisen taitettavan ja auringonvalossa >luettavan tabletin, joka kestää roiskeet ja päälle astumisen, saatan muuttaa >mieltäni.

No sellaisiakin vielä varmaan joskus tulee. Roiskeet tuo tabletti kestää ja kahdesti olen sen päällekin astunut ja vielä toimii. Auringonvalossa luettavuus voisi olla parempi, mutta nykyiselläkin pärjää. Itse lisäsin heijastusta vähentävän kalvon tablettiin ja luettavuus parantui pelkästään sillä merkittävästi. Käsi-gps laitteessa taas luettavuus on parempi, mitä kirkkaampi on auringonpaiste. Noiden kahden kombinaatiolla pärjää kyllä kelissä kuin kelissä.

joskus-veneillyt kirjoitti:

>Jos summaa keskustelua, niin huomaa, että vastaus kysymykseen on ettei >paperikartta ole todellakaan enää välttämätön. Joillekin se sitä vielä on, mutta >luultavasti muutaman vuoden päästä enää aniharva käyttää navigointiin >paperikarttaa.

Aloitin veneilyn 1981 Itse veneilen omalla veneellä apuveneellä (30 kts RIB), vuokraveneellä, sukelluseuran veneellä ja meripelastuksen veneellä. Omassa veneessä (noin 75 meripäivä vuodessa) primäärinä on paperikartta, plotteria ei ole. Vuokraveneessä (alle 10 meripäivä) primärinä on paperikartta, sen lisäksi tutka. Joksus on tietokone päällä jossa pyörii joku 15 vuotta vana karttaohejmisto. Sukellusseuran veneessä (noin 25 meripäivää) on plotteri (7"). Se on sijoitettu veneen keskilinjalle ohjaispisteen sivuun, jotta muutkin sen näkevät. Ideana on, että joku navigoi ja joku toinen ajaa. Primärinä käytän tässäkin paperikarttaa, plotterissa on tärkeimpänä näyttönä syvyys eli kaikuluotaimen näyttö. Meripelsatusseuran veneitä (noin 10-15 meripäivä) ei voi ajaa paperikarttalla, koska ne on rakennettu niin, ettei kartalle ole tilaa (kartat löytyy kyllä). Eli se on ainoa vene jota navigoin tai ajan plotterin ja turkan yhdistelmällä. Se on kaikista hankalin käyttäää. Pitää jatkuvasti säätää laitetta, zoomata näyttöä yms. ja likaa keskittyy laitteen räpläämiseen. Jää muita tärkeämpiä asioita kuten tähystäminen tekemättä. Siksi ohjaamotyöskentely on, että yksi navigoin toinen ajaa ja koilmas tähystää. Edellinen hieman karrikoiden.

Eli, vaikka olen käyttänyt kymmenissä eri veneissä mitä erillaisempia elektronisia laitteita, ei paperikarttaa parempaa käyttöliittymää vielä ole keksittty. Omasa alle 4 metrin RIB veneesä (apuvene) käytän kyllä plotteria (Raymarinen Dragonfly 4"). Näyttö on jaettu kartan ja kaikuluotaimen kesken 50/50. Tämä siitä, ettei skootteipulpetillisessa veneessä ole paikkaa kartalle ja se lentää helposti mereen 30 kts ajaessa. Kartta on kuitenkin mukana jalan ja skootteripulpetin välissä, niin mukava siitä on reittiä suunnitella.

Ulkomailla (useita eri meriä) purjehtiessa tulee käytettyä myös pelkästään paperiakarttaa.

Plotterin suurimmat haitat on täällä kerrottu. Osa merkeistä jää näkymättä zoomauksien takia ja reitin "suunnittelu" on kohtuu haastavaa alueilla, joissa on paljon väyliä ja ne risteävät. Lisäksi ei näe mistä voi oikoa, vaan ajetaan aika orjallisesti viivaa pitkin.

Mutta kukin navigoi tyylillään. Minulle sopii parhaiten tämä tapa. Paperikartan käyttöliittymä on vaan ylivoimainen.

Lue lisää

>Plotterin suurimmat haitat on täällä kerrottu. Osa merkeistä jää näkymättä >zoomauksien takia ja reitin "suunnittelu" on kohtuu haastavaa alueilla, joissa on >paljon väyliä ja ne risteävät. Lisäksi ei näe mistä voi oikoa, vaan ajetaan aika >orjallisesti viivaa pitkin.

Joo plottereissa voi olla tuollaisia ongelmia kun näyttöjen tarkkuus on surkea. Tabletti käsi-gps yhdistelmällä en kuvauksesi mukaisiin ongelmiin ole törmännyt.

Old school on just sitä. Nää koti, uskonto ja isänmaa vanhatstarbut vetää nokka irvessä paperikartoilla vielä kun Teslat ajelee meidät muut autopilotilla laituriin ja paatti vetää loppumatkan pilotilla retkisaareen - ite voi vaan chillaa ja fiilistellä. Nykyaika on täällä.

Mutta on jokaisen valinta kuinka toimii. On ok, annetaan kaikkien kukkien kukkia. Ja ei holhota kaveria.

Shshsh kirjoitti:

Millä perustelet tuota? Mitä tulee lähivuosina muuttumaan, siten että paperikartasta luovuttaisiin?
Itse toki navigoin 90% plotterilla ja käsi-gpsllä, mutta en silti lähtisi retkelle ilman paperikarttaa. Veneeseeni ei juuri mahdu isompaa plotteria, ja tablettien luettavuus auringonpaisteessa ei tunnu parantuvan, yhtä vähän kuin niiden akkukestokaan.

Jos teollisuus tuottaa kohtuuhintaisen A4 kokoisen taitettavan ja auringonvalossa luettavan tabletin, joka kestää roiskeet ja päälle astumisen, saatan muuttaa mieltäni. Mutta vielä ei ole tullut sellaista vastaan.

Lue lisää

Ei A4 vielä mihinkään riitä. Karttasarjan lehtikin on on liian pieni ja se on silti suurempi kuin A3. Ja kun sen kokoista näyttöä ei voi pysyvästi sijoittaa mihinkään, pitää näytön todellakin sietää samanlaista käsittelyä kuin paperikartan. Toistaiseksi paperikartta on ainoa, joka täyttää vaatimukset, eikä lähivuosina kannata muuta vielä odottaa. Taiteltavia näyttöjä on uutisoitu jo ainakin 10 v, eikä valmista ole tullut sen enempää kuin mullistavista tuloillaan olevista akkuteknologioistakaan. Kautta aikojen lähivuosien teknistä kehitystä on yliarvioitu ja pidemmällä tähtäimellä aliarvioitu.

Juu, ja minulla taisi viime kesänä olla yhtenä päivänä painettu kartta ulkona plotterin tukena. Sitä tarvitsi parhaimman reitin valintaan kauas plotterin käyttökelpoisen näytön ulkopuolelle. Ja kaksi kertaa useammin olisi pitänyt olla, kun luotin ulkomuistiin ja sormituntumaan. Ne kerrat johtivat ylimääräiseen ketunlenkkiin. Lomareissulla on pian Hangon länsipuolella käytännössä pysyvästi 1:250 000 yleiskartta karttapöydällä. Varsinainen navigointi paperikartalla on korkeintaan harrastusluontoista taidon kertausta.

Yksi digikarttojen ongelma on paikannimien näyttö. Vähänkin useamman vuoden saaristoa kiertänyt on poiminut muistiinsa tietyt kiintopisteet kartalla. Joko ne isommat tai itselle merkityksellisemmät saaret. Lähes aina vektorikarttaa skaalatessa näyttöön valikoituu aivan muita kohteita ja bittikartoissahan paikannimet häipyvät hyvin pian lukukelvottomiksi. Siinä sitten skaalailee näyttöä edestakas, yrittää skrollaten saada selvää tai yrittää tunnistaa saaria niiden muodon mukaan. Ainakaan hyväresoluutioinen 10" tabletti ei tässä ole riittävä.

Garmin_navionics kirjoitti:

>Millä perustelet tuota? Mitä tulee lähivuosina muuttumaan, siten että >paperikartasta luovuttaisiin?

Yksinkertaisesti sillä, että nuoremmille tekniikan käyttö on paljon luontevampaa, kuin paperiläpysköiden käyttö. Tabletilta on helpompi suunnitella päivän reitti, kun ei tarvitse sivuja käännellä edes takaisin. Sähköisten karttojen käyttö on turvallisempaa, kun tietää tarkalleen missä menee. Kyllä ne paperikartat säilyy laatikossa mukana, mutta yhä harvemmin niitä oikeasti navigointiin käytetään.

>Jos teollisuus tuottaa kohtuuhintaisen A4 kokoisen taitettavan ja auringonvalossa >luettavan tabletin, joka kestää roiskeet ja päälle astumisen, saatan muuttaa >mieltäni.

No sellaisiakin vielä varmaan joskus tulee. Roiskeet tuo tabletti kestää ja kahdesti olen sen päällekin astunut ja vielä toimii. Auringonvalossa luettavuus voisi olla parempi, mutta nykyiselläkin pärjää. Itse lisäsin heijastusta vähentävän kalvon tablettiin ja luettavuus parantui pelkästään sillä merkittävästi. Käsi-gps laitteessa taas luettavuus on parempi, mitä kirkkaampi on auringonpaiste. Noiden kahden kombinaatiolla pärjää kyllä kelissä kuin kelissä.

Lue lisää

... ja "Noiden kahden kombinaatiolla pärjää kyllä kelissä kuin kelissä. "

Riippuu tietenkin siitä, minkälaisia matkoja tekee. Itsellä on ollut useita tilanteita, joissa kiinteään plotteriin tulee häiriö ja silloin huomataan, että käsilaitteen akut ovatkin tyhjät. Näin käy jo alle 12 tunnin matkalla. Puhelimissakin gps syö akkua reilusti enemmän, jo se on päällä.

Lataamistauon aikana onkin tenkkapoota, jatkaako vai pysähtyykö, kunnes virtaa riittää taas. (muistutus itselle ensi kevääksi: varalatauskaapeli ja 12v ulosotto myös avotilaan).

Toinen juttu on sitten satamien erikoiskartat, jotka ovat usein aika tärkeät. Oman kokemukseni mukaan nämä tarkimmat karttatiedot löytyvät kyllä useammin satamakirjasta kuin plotterista, ilmavalokuvineen ja kaikki. Ehkä tämäkin kehittyy, mutta tältä osin kirja on mielestäni vielä toistaiseksi parempi käyttöliittymä kuin kuvaruutu, varsinkin aurinkoisella säällä.

>Itsellä on ollut useita tilanteita, joissa kiinteään plotteriin tulee häiriö ja silloin >huomataan, että käsilaitteen akut ovatkin tyhjät. Näin käy jo alle 12 tunnin >matkalla.

Seitsemän vuoden aikana käsi-gps laite on yhden kerran kadottanut sateliitit. Tämä tapahtui viime kesänä. Eipä tuostakaan mitään harmia ollut kun on kolme laitetta vielä varalla. Taitaa olla parempi pysyä erossa noista kalliista plottereista, kun ovat noin herkkiä.

Käsi-gps laitteen akut kestävät n. 12h, kun se on kokoajan käytössä (kaksi AA-akkua). Varalla on neljä täyttä akkua.

Garmin_navionics kirjoitti:

>Itsellä on ollut useita tilanteita, joissa kiinteään plotteriin tulee häiriö ja silloin >huomataan, että käsilaitteen akut ovatkin tyhjät. Näin käy jo alle 12 tunnin >matkalla.

Seitsemän vuoden aikana käsi-gps laite on yhden kerran kadottanut sateliitit. Tämä tapahtui viime kesänä. Eipä tuostakaan mitään harmia ollut kun on kolme laitetta vielä varalla. Taitaa olla parempi pysyä erossa noista kalliista plottereista, kun ovat noin herkkiä.

Käsi-gps laitteen akut kestävät n. 12h, kun se on kokoajan käytössä (kaksi AA-akkua). Varalla on neljä täyttä akkua.

Lue lisää

Taas pitäisi muistaa alkuperäinen Murphyn laki. Ladattujen akkujen hakemiseen, vaihtamiseen ja laitteen käynnistämiseen menevä aika on joissain tilanteissa sietämättömän pitkä. Ja entäs, jos täydeksi luultu akku onkin purkautunut itsekseen tai kiireessä ottaakin ne jo tyhjät akut ensin.

Minulla veneen varustukseen kuuluu kaksi kiinteästi asennettua ja yksi kannettava plotteri. Lisäksi on paremman luokan tabletti ja lopuksi kännykästäkin löytyy Navionicsin kartat. Kannettaviin laitteisiin on sekä vara-akkuja että latausjohtoja ja liitin niille avotilassa. Plotterin tiltatessa otan silti ensin käteen kartan, sen jälkeen alan käynnistellä varalaitteita.

Garmin_navionics kirjoitti:

>Itsellä on ollut useita tilanteita, joissa kiinteään plotteriin tulee häiriö ja silloin >huomataan, että käsilaitteen akut ovatkin tyhjät. Näin käy jo alle 12 tunnin >matkalla.

Seitsemän vuoden aikana käsi-gps laite on yhden kerran kadottanut sateliitit. Tämä tapahtui viime kesänä. Eipä tuostakaan mitään harmia ollut kun on kolme laitetta vielä varalla. Taitaa olla parempi pysyä erossa noista kalliista plottereista, kun ovat noin herkkiä.

Käsi-gps laitteen akut kestävät n. 12h, kun se on kokoajan käytössä (kaksi AA-akkua). Varalla on neljä täyttä akkua.

Lue lisää

"Seitsemän vuoden aikana käsi-gps laite on yhden kerran kadottanut sateliitit"..

Onnittelut Sinulle. Eipä satelliittien kadottaminen ole minullakaan ollut ongelma. Sen sijaan yksi hyvä käsi-gps putosi taskusta mereen ja upposi. Onneksi ei ollut veneen ainut.
Tilalle ostettu uudempi ja mukamas parempi kuluttaa akun loppuun noin 8 h:ssa. Akku ole AA-kokoinen vaan oma kallis erikoismalli, jonka lataaminen 12V:sta vaatii vielä oman erikoisen ja kalliin usb-kaapelin.
Pahinta on kuitenkin uuden laitteen onneton kosketusnäyttö, joka sekoaa Murphyn lain mukaisesti juuri kun tulee kinkkisempi tilanne.
Jostain syystä tällaisia kämmejä ei ole paperikartan kanssa sattunut.

shshsh kirjoitti:

"Seitsemän vuoden aikana käsi-gps laite on yhden kerran kadottanut sateliitit"..

Onnittelut Sinulle. Eipä satelliittien kadottaminen ole minullakaan ollut ongelma. Sen sijaan yksi hyvä käsi-gps putosi taskusta mereen ja upposi. Onneksi ei ollut veneen ainut.
Tilalle ostettu uudempi ja mukamas parempi kuluttaa akun loppuun noin 8 h:ssa. Akku ole AA-kokoinen vaan oma kallis erikoismalli, jonka lataaminen 12V:sta vaatii vielä oman erikoisen ja kalliin usb-kaapelin.
Pahinta on kuitenkin uuden laitteen onneton kosketusnäyttö, joka sekoaa Murphyn lain mukaisesti juuri kun tulee kinkkisempi tilanne.
Jostain syystä tällaisia kämmejä ei ole paperikartan kanssa sattunut.

Lue lisää

Pitääpä todeta, että kerran on 60-luvulla alkaneen merelläolon aikana tuuli vienyt kartan istumalaatikosta mereen. Pari kierrosta piti tehdä, että sai sen sieltä noukittua. Se onkin ainoa kartan käytössä esiintynyt virhetilanne. Osin samaan kategoriaan kuuluva oli tutulla taitellun rannikkokartan taitteessa ollut ja siinä pois kulunut kiven merkki.

Garmin_navionics kirjoitti:

>Plotterin suurimmat haitat on täällä kerrottu. Osa merkeistä jää näkymättä >zoomauksien takia ja reitin "suunnittelu" on kohtuu haastavaa alueilla, joissa on >paljon väyliä ja ne risteävät. Lisäksi ei näe mistä voi oikoa, vaan ajetaan aika >orjallisesti viivaa pitkin.

Joo plottereissa voi olla tuollaisia ongelmia kun näyttöjen tarkkuus on surkea. Tabletti käsi-gps yhdistelmällä en kuvauksesi mukaisiin ongelmiin ole törmännyt.

Lue lisää

Miten sen jollain tabletilla teet, kun se on todella huonoa tällä 17" läppärillä ja 1920x1080 resoluutiolla, jolla tätäkin kirjoitan. Karttaohjelmina tässä Garminin Mapsource ja Sailmate. Pöytäkoneen CAD-hommiin sopiva näyttö alkaa jo pelittämään kohtuullisesti paperikartan korvaavalla tavalla. Vielä enemmän ihmettelen, mitä tekemistä käsi-gps:llä siinä on.

Garmin_navionics kirjoitti:

>Millä perustelet tuota? Mitä tulee lähivuosina muuttumaan, siten että >paperikartasta luovuttaisiin?

Yksinkertaisesti sillä, että nuoremmille tekniikan käyttö on paljon luontevampaa, kuin paperiläpysköiden käyttö. Tabletilta on helpompi suunnitella päivän reitti, kun ei tarvitse sivuja käännellä edes takaisin. Sähköisten karttojen käyttö on turvallisempaa, kun tietää tarkalleen missä menee. Kyllä ne paperikartat säilyy laatikossa mukana, mutta yhä harvemmin niitä oikeasti navigointiin käytetään.

>Jos teollisuus tuottaa kohtuuhintaisen A4 kokoisen taitettavan ja auringonvalossa >luettavan tabletin, joka kestää roiskeet ja päälle astumisen, saatan muuttaa >mieltäni.

No sellaisiakin vielä varmaan joskus tulee. Roiskeet tuo tabletti kestää ja kahdesti olen sen päällekin astunut ja vielä toimii. Auringonvalossa luettavuus voisi olla parempi, mutta nykyiselläkin pärjää. Itse lisäsin heijastusta vähentävän kalvon tablettiin ja luettavuus parantui pelkästään sillä merkittävästi. Käsi-gps laitteessa taas luettavuus on parempi, mitä kirkkaampi on auringonpaiste. Noiden kahden kombinaatiolla pärjää kyllä kelissä kuin kelissä.

Lue lisää

Panasonicin FZ-G1. Ei halpa mutta hyvä.

Taskuloistoon sekä Sea Pilotiin saa piirrettyä reittejä loputtomasti. Nämä saadaan myös skaalattua halutun kokoisiksi tarpeen mukaan 10" näytöllä. Muutoksien tekeminen on niin ikään lasten leikkiä molemmissa softissa.

Valitan, mutta nimenomaan tässä suhteessa nämä padi-ohjelmistot hakkaavat perinteiset menetelmät mennen tullen ja palatessa.

Better_Than_Life kirjoitti:

Taskuloistoon sekä Sea Pilotiin saa piirrettyä reittejä loputtomasti. Nämä saadaan myös skaalattua halutun kokoisiksi tarpeen mukaan 10" näytöllä. Muutoksien tekeminen on niin ikään lasten leikkiä molemmissa softissa.

Valitan, mutta nimenomaan tässä suhteessa nämä padi-ohjelmistot hakkaavat perinteiset menetelmät mennen tullen ja palatessa.

Lue lisää

Viimeiset 30 v tietokone on ollut pääasiallinen työkaluni. Alkaen PC-XT:stä ja ensimmäisten joukossa käyttöönotetusta AutoCADista. Edelleen niin padit kuin pc:tkin ahkerassa päivittäisessä käytössä, joten jotain uskon laitteiden käytöstä tietäväni. Myös karttaohjelmat ovat tulleet tutuiksi. Sen tiedon perusteella olen vahvasti erimieltä padien paremmuudesta, kun pitää merkintöjä merikarttaan tehdä. Lyijykynä, viivotin ja paperikartta ovat edelleen lyömätön yhdistelmä. Kotona sitten voi ajan kanssa askarrella niitä merkintöjä digikartalle, lähinnä talven puhdetöinä.

onkohan se IT osaaminen kuitenkin jäänyt sinne 80-luvun tasolle, luulisi olevan helpompi laittaa yhteen paikkaan merkintä kun käännellä karttoja edestakaisin, hakukin on jelpompaa kun on eri kriteerejä eikä vain sijainti

XTmies kirjoitti:

onkohan se IT osaaminen kuitenkin jäänyt sinne 80-luvun tasolle, luulisi olevan helpompi laittaa yhteen paikkaan merkintä kun käännellä karttoja edestakaisin, hakukin on jelpompaa kun on eri kriteerejä eikä vain sijainti

Lue lisää

Jos IT-osaaminen olisi jäänyt sinne 80-luvulle, voisinkin luulla, että merkintöjen teko digikarttaan olisi nykyään jo helpompaa kuin tehdä se paperikartalle lyijykynällä. Kun osaaminen kuitenkin on tämän päivän tasolla, tiedän, miten asia on.

on se ihme että väkisin koitetaan käyttää paperikarttoja kun on parempaakin olemassa, onko niin vaikea opetella uutta ja luopua vanhasta ?

Milläs zoomaat tota rannikkokarttaa, vie ison tilan. Padissa on kaikki kartan koot samalla, ei tarvi etsiä sivuja sieltä sun täältä

maailmankartta kirjoitti:

on se ihme että väkisin koitetaan käyttää paperikarttoja kun on parempaakin olemassa, onko niin vaikea opetella uutta ja luopua vanhasta ?

Milläs zoomaat tota rannikkokarttaa, vie ison tilan. Padissa on kaikki kartan koot samalla, ei tarvi etsiä sivuja sieltä sun täältä

Lue lisää

Padissa on kirjansivun kokoinen läiskä rannikkokartasta. Rannikkokarttaa zoomataan vaihtamalla 1:50 000 kartta 1:250 000 yleiskarttaan. Yleiskartan lehti kattaa satoja padin ruutuja niin, että oleelliset merkinnät pysyvät näkyvissä. Sehän padin heikkous juuri on, että oikeaa sivua joutuu etsimällä etsimään. Ja kun löydät oikean sivun, et tiedä, mistä lähdit.

Ei tarvitse kisata. Ainoastaan hieman häiritsee, että tuota paperikartan pakollisuutta tuputetaan, joka veneilylehdessä. Mielestäni oikeampi tapa olisi vaan kertoa, että on hyvä olla useampi varajärjestelmä, toiselle se voi olla paperikartta ja toiselle useampi kännykkä, tabletti tai joku muu GPS laite.

Lisäksi jos aikoo saada vaikka kansainvälisen huviveneenkuljettajankirjan täytyisi käydä saaristolaivurikurssi, jossa opiskellaan navigointia pelkästään paperikartoilla, jota käytännössä yhä harvemmin käytetään, vaan ymmärrettävästi on siirrytty käyttään helpompia ja turvallisempia sähköisiä karttoja.

Vasemmistoideologioista kumpuava ylenpalttinen HoLhOuS on syvällä perimässä ja kansanluonteessa.

Ajatus, että pärjäisi omillaan on mahdottomuus liian monille.

vanha.liitto kirjoitti:

Vasemmistoideologioista kumpuava ylenpalttinen HoLhOuS on syvällä perimässä ja kansanluonteessa.

Ajatus, että pärjäisi omillaan on mahdottomuus liian monille.

Omillaan pärjäämisen ajatus on nyt vanhan liiton miehellä mennyt pahasti sekaisin. Juuri omillaan pärjäämiseen tähdätään korostamalla usean toisistaan ja sähköstäkin riippumattoman navigointimenetelmän tarpeellisuutta. Jos näkisit katsastussilmälapuiltasi, huomaisit, ettei tässä ole puhuttu mistään katsastus- tai muista vaatimuksista, vaan ainoastaan yleisesti suositelluista tavoista.

pärjäätköhän kirjoitti:

Omillaan pärjäämisen ajatus on nyt vanhan liiton miehellä mennyt pahasti sekaisin. Juuri omillaan pärjäämiseen tähdätään korostamalla usean toisistaan ja sähköstäkin riippumattoman navigointimenetelmän tarpeellisuutta. Jos näkisit katsastussilmälapuiltasi, huomaisit, ettei tässä ole puhuttu mistään katsastus- tai muista vaatimuksista, vaan ainoastaan yleisesti suositelluista tavoista.

Lue lisää

Katsastus on pakollinen, ikuinen kuin Neuvostoliitto sekä jokaisen jahdin omistajan tuki ja turva.

Älä sotke sitä tähän.

politbyroo.njet kirjoitti:

Katsastus on pakollinen, ikuinen kuin Neuvostoliitto sekä jokaisen jahdin omistajan tuki ja turva.

Älä sotke sitä tähän.

Sitä katsastuksen holhoavuttaahan olet itse sotkemassa joka paikkaan. Myös tähän, vaikka se ei todellakaan tähän kuulu. Tässä keskustelussa kun ei ole ollut mistään pakosta kyse, vain siitä, mikä on paras ratkaisu.

pärjäätköhän kirjoitti:

Sitä katsastuksen holhoavuttaahan olet itse sotkemassa joka paikkaan. Myös tähän, vaikka se ei todellakaan tähän kuulu. Tässä keskustelussa kun ei ole ollut mistään pakosta kyse, vain siitä, mikä on paras ratkaisu.

Lue lisää

No ollaanpas sitä nyt herkkänä. Kaverilla varmaan huumori mielessä kun USSR:n otti keskusteluun mukaan. Kaikki tietää, että veneen ehdoton katsastuspakko säilyy kyllä, on ihan selvää.

Relaa kaveri!

Jos edes kännykkä toimii ja se on ns. älypuhelin, niin siihen ladatulla ilmaisella sijaintipaikkasi gps-koordinaatit kertovalla ohjelmalla löydät senhetkisen sijaintisi paperikartalta helposti.

P.s., koska joku kuitenkin pian väittäisi kännykän vaativan yhteyden tukiasemaan kertoakseen sijaintisi, niin tarkennan vielä että kännykkä saa paikannustietonsa suoraan satelliiteista.

Ainakin minulla olevat iOS (Apple) älyläpyskät tarvitsevat verkkoyhteyden löytääkseen sijaintinsa (A-Gps) .
Navionicsin kartta kyllä näkyy vaikka missä, mutta pikku kolmio ei tule näkyviin jos se laite ei saa yhteyttä tukiasemaan.
Jos joku tietää asian tarkemmin, niin pyytäisin antamaan täällä ohjeet kuinka se iPad toimii samalla tavalla kuin veneen kiinteä Garmin, joka esim. minulla on.

Totta.
Paperikartta on pienempi ja kätevämpi ja se pysyy paikallaan ilman kiinni pitämistä ovensuussa. Se ei voi kastua roiskeista ja se on täysin tunnoton tuulelle.

Jos pädisi on mallia cellular - eikä pelkällä wifillä varustettu - se näkee sateliitit ja kertoo sijaintisi myös mobiiliverkon ulkopuolella. Ilman mitään kommervenkkejä. Kartat alueelta sinulla toki pitää olla ladattuna, muuten saat sijainnin harmaalla ruudulla ja joudut tarkistamaan sen paperikartalta.

Sfäärinkuriiri kirjoitti:

Jos pädisi on mallia cellular - eikä pelkällä wifillä varustettu - se näkee sateliitit ja kertoo sijaintisi myös mobiiliverkon ulkopuolella. Ilman mitään kommervenkkejä. Kartat alueelta sinulla toki pitää olla ladattuna, muuten saat sijainnin harmaalla ruudulla ja joudut tarkistamaan sen paperikartalta.

Lue lisää

Ja näyttäääpä iphonenikin kertovan sijainti, suuntani ja nopeuteni, vaikja kytkin sekä wifin että mobiilidatan pois.

Sfäärinkuriiri kirjoitti:

Ja näyttäääpä iphonenikin kertovan sijainti, suuntani ja nopeuteni, vaikja kytkin sekä wifin että mobiilidatan pois.

Kännykät ja tabletit, joista monissa on gps-vastaanotin, kyllä löytävät sijainnin ilman verkkoyhteyttä. Mutta koska se A-gps -vastaanotin on tehty koko ja virtapiheys edellä, kestää paikan löytäminen todella kauan, monta kertaa pidempään kuin oikealla gps-laitteella. Siksi se verkkoyhteys on lähes välttämätön, jotta tabletti olisi käyttökelpoinen. Ihan tavallinen saaristopurjehdus päiväsaikaan on todella nihkeää, jos jättää verkkoavusteisen paikannuksen pois päältä.

Käytän paperikarttoja ja sijaintini paperikartalla olin tottunut tarkistamaan vain koordinaatit näyttävästä garminin gps-kapulasta jossa ei ole karttoja. Ladattuani alle sata euroa aikanaan maksaneeseen android-puhelimeeni gps-koordinaatit näyttävän ilmaisen ohjelman en enää viitsinyt käynnistää garmin-kapulaani koska kännykkäni näyttää ilman verkkoyhteyttä sijaintini koordinaatteina ihan yhtä nopeasti.
Ostin myös aikanaan 80 euroa maksaneen Samsung Galaxy Lite android-tabletin jossa ei ole sim-korttipaikkaa eikä siis mahdollisuuttakaan verkkoyhteyteen, ja latasin siihenkin gps-koordinaatit näyttävän ilmaisen ohjelman. Käynnistin juuri tablettini parvekkeellani wifi-yhteyskin poiskytkettynä ja tablettinikin löysi gps-vastaanottimellaan sijaintini alle minuutissa. Käytän tablettiani myös hyvin toimivana autonavigaattorina eräällä toisella ilmaisella ohjelmalla.

kertoomitäkertoo kirjoitti:

Kännykät ja tabletit, joista monissa on gps-vastaanotin, kyllä löytävät sijainnin ilman verkkoyhteyttä. Mutta koska se A-gps -vastaanotin on tehty koko ja virtapiheys edellä, kestää paikan löytäminen todella kauan, monta kertaa pidempään kuin oikealla gps-laitteella. Siksi se verkkoyhteys on lähes välttämätön, jotta tabletti olisi käyttökelpoinen. Ihan tavallinen saaristopurjehdus päiväsaikaan on todella nihkeää, jos jättää verkkoavusteisen paikannuksen pois päältä.

Lue lisää

Näin ei todellakaan ole. Pädi toimii aivan erinomaisesti ja erittäin tarkasti ainakin Navionicsin kera. Iphone ehkä hivenen kehnommin, mutta se onkin varalaite.

Kuten tuossa edellä kerroin, kiinalainen jo iäkäs ZTE-Blade android-puhelimeni näyttää purjehtiessa koordinaattini ihan yhtä sujuvasti kuin Garmin GPS-kapulanikin, joten käytän mieluummin sitä koska se on muutenkin aina taskussani. Näiden lisäksi voin tarpeen vaatiessa käyttää samaan tarkoitukseen halpaa Samsung Galaxy Tab3 Lite tablettiniakin, tuossa on jo yhteensä 3 laitetta koordinaattieni näkemiseen paperikartoilla navigoidessani. Aion luultavasti ladata vielä Navionicsinkin tablettiini niin saan sitten käyttööni sähköisetkin merikartat.

Sfäärinkuriiri kirjoitti:

Näin ei todellakaan ole. Pädi toimii aivan erinomaisesti ja erittäin tarkasti ainakin Navionicsin kera. Iphone ehkä hivenen kehnommin, mutta se onkin varalaite.

Tarkkuus ei ole kännyköiden ongelma. Ongelma on erittäin hidas paikan löytäminen kylmiltään itsenäisesti ilman verkkoa. Sijainnin päivittyminenkin on hyvään plotteriin verrattuna surkean hidasta, mutta se on haitta lähinnä kilpailukäytössä ja ehkä suurilla nopeuksilla. Suuri nopeus tarkoittaa tässä jotain selvästi nopeampaa kuin purjevene plaanissa.

Hidas paikannus taas tekee hitaan laitteen varalaitteena huonoksi, vaikka normaalikäytössä olisikin ok.

vääräpuu kirjoitti:

Tarkkuus ei ole kännyköiden ongelma. Ongelma on erittäin hidas paikan löytäminen kylmiltään itsenäisesti ilman verkkoa. Sijainnin päivittyminenkin on hyvään plotteriin verrattuna surkean hidasta, mutta se on haitta lähinnä kilpailukäytössä ja ehkä suurilla nopeuksilla. Suuri nopeus tarkoittaa tässä jotain selvästi nopeampaa kuin purjevene plaanissa.

Hidas paikannus taas tekee hitaan laitteen varalaitteena huonoksi, vaikka normaalikäytössä olisikin ok.

Lue lisää

Kyllä pituus- ja leveysastelukemat juoksee purjehtiessa tuossa android-kiinalaiskännykässäni ihan yhtä vilkkaasti kuin garminin kapulassanikin ja sijaintikoordinaatit myös löytyy nopeasti.

Toisekseen sitten tuossa yhtenä purjehdusnavigointiaitteena käyttämässäni android-halpatabletissa ei edes ole paikkaa sim-kortille, ja ilman yhteyttä verkkoon tai kännykkääni pelkkä gps-vastaanotin päällä se näyttää autonavigaattorina toimiessaankin autolla-ajonopeuksissa ihan tarkalleen missä mennään, joten hidas ei sekään missään nimessä ole. Kuten jo kerroin se löysi illlalla parvekkeella sijaintini koordinaatit alle minuutissa pelkkä gps-vastaanotin päällä.

vääräpuu kirjoitti:

Tarkkuus ei ole kännyköiden ongelma. Ongelma on erittäin hidas paikan löytäminen kylmiltään itsenäisesti ilman verkkoa. Sijainnin päivittyminenkin on hyvään plotteriin verrattuna surkean hidasta, mutta se on haitta lähinnä kilpailukäytössä ja ehkä suurilla nopeuksilla. Suuri nopeus tarkoittaa tässä jotain selvästi nopeampaa kuin purjevene plaanissa.

Hidas paikannus taas tekee hitaan laitteen varalaitteena huonoksi, vaikka normaalikäytössä olisikin ok.

Lue lisää

Käytännössä tuollaista ongelmaa ei ole.

Voi olla että puhelin etsisi paikkansa suhteellisen hitaasti, jos se käynnistetään ulapalla ilman minkäänlaista esitietoa olinpaikastaan. Tosielämässä saavun satamaan puhelin taskussa ja pädi repussa - molemmat laitteet tietävät sijaintinsa, ja tietävät sen siitä eteenpäinkin, olivatpa ne yhteydessä tukiasemiin vaiko eivät.

Kylmäkäynnistettynä keskellä Suomenlahtea pädi löysi sijaintinsa minuutissa, puhelin parissa.

Paperikarttaa pidän kuitenkin hyödyllisenä. Pidän sitä käsillä ja itseni tietoisena sijainnistani sillä. Navionics pyörii sisällä telineessään olevassa pädissä, josta voi vilkaista aina kiinnostavia tilastotapahtumia, kuten nopeus, suunta ja sijainti.

vääräpuu kirjoitti:

Tarkkuus ei ole kännyköiden ongelma. Ongelma on erittäin hidas paikan löytäminen kylmiltään itsenäisesti ilman verkkoa. Sijainnin päivittyminenkin on hyvään plotteriin verrattuna surkean hidasta, mutta se on haitta lähinnä kilpailukäytössä ja ehkä suurilla nopeuksilla. Suuri nopeus tarkoittaa tässä jotain selvästi nopeampaa kuin purjevene plaanissa.

Hidas paikannus taas tekee hitaan laitteen varalaitteena huonoksi, vaikka normaalikäytössä olisikin ok.

Lue lisää

Hehe hee... laitetaas sinut paperikartan ja kompassin kanssa vs tavis gps:n kanssa silmät peitettynä saareen ja koitetaan kumpi tietää nopeammin missä ollaan.

Häviät 100-0.

28m kirjoitti:

Hehe hee... laitetaas sinut paperikartan ja kompassin kanssa vs tavis gps:n kanssa silmät peitettynä saareen ja koitetaan kumpi tietää nopeammin missä ollaan.

Häviät 100-0.

Lue lisää

Jos osaisit lukea, ymmärtäisit, mistä on kyse. Tai edes kirjoittaa, silmät peitettyinä nimittäin molemmat olisivat täysin tietämättömiä sijainnistaan.

Nopeudessa on kyse siitä, että hyvä plotterisi jämähtää juuri silloin, kun ei pitäisi. Jos siinä tilantessa alat odottelemaan minuutin pari kännykän fixin saamista, olet pulassa. Jos taas olit tietoinen sijainnistasi plotterin jämähtäessä, siirryt siitä jouheasti kartan avulla paikkaan, jossa on aikaa odotella kännykän tai tabletin heräämistä. Jos et ole totaalisesti plotterin varassa mennyt, olet ennestään tietoinen parinkymmenen asteen tarkkuudella, mihin suuntaan olit menossa. Et siis tarvitse heti sitä kompassiakaan.

Se tavis ehkä muuten näkee missä kohtaa kartalla omaa sijaintia tarkoittava ruksi on, mutta ei siltikään tiedä, missä ollaan.

ilman_verkkoa kirjoitti:

Kyllä pituus- ja leveysastelukemat juoksee purjehtiessa tuossa android-kiinalaiskännykässäni ihan yhtä vilkkaasti kuin garminin kapulassanikin ja sijaintikoordinaatit myös löytyy nopeasti.

Toisekseen sitten tuossa yhtenä purjehdusnavigointiaitteena käyttämässäni android-halpatabletissa ei edes ole paikkaa sim-kortille, ja ilman yhteyttä verkkoon tai kännykkääni pelkkä gps-vastaanotin päällä se näyttää autonavigaattorina toimiessaankin autolla-ajonopeuksissa ihan tarkalleen missä mennään, joten hidas ei sekään missään nimessä ole. Kuten jo kerroin se löysi illlalla parvekkeella sijaintini koordinaatit alle minuutissa pelkkä gps-vastaanotin päällä.

Lue lisää

Plotterilla ja plotterilla on suuri ero. Parempi plotteri päivittää sijainnin kymmenen kertaa sekunnissa, vanha gps-kapula ja uusi kännykkä tai tabletti kerran sekunnissa. Näyttöä ei tietenkään voi päivittää luettavuuden takia enempää kuin kerran sekunnissa. Mutta jos pitää laskea kilpailun startissa lähtölinjan lähestymistä käyttökelpoisesti, tarvitaan se 10 Hz sijainnin päivitys. Ei ole omaa kokemusta, mutta olettaisin nopeaa päivitystä tarvitaavan myös, jos kuljetaan 40 solmun nopeuksilla.

Jos parvekkeella sijainti sattui löytymään minuutissa, se voi vähemmän otollisella satelliittijakaumalla kestää helposti yli kaksi minuuttia. Se on tolkuttoman pitkä aika tilanteessa, jossa lähimmät kivet ovat kymmenien sekuntien etäisyydellä. Kahden kannettavan laitteen päälläolo paikannuksen kansssa onnistuu muutaman tunnin etapeilla. Paikannus on kuitenkin mobiililaitteiden kertaluokassa hyvin akkusyöppöä, joten jo pidempi päivämatka vaatii pysyvää latausta. Muutenkin kahden laitteen paikannuksenpäälläpito on enemmän teoriaa kuin käytäntö. Hyvin harva sellaista varotoimenpidettä jatkuvasti noudattaa.

Kommenttisi oli asiallinen, mutta yhdestä käytännön asiasta olen eri mieltä. Normaali, paksu paperikartta on sen verran tukevaa materiaalia, että se sietää toistuvatkin kastumiset esim. rankkasateesta tai merivesiroiskeista. Valokopiokartat, joita me pitkänmatkanpurjehtijat olemme kustannussyistä tottuneet käyttämään, eivät siedä kastumista sen enempää kuin kopiopaperi muutenkaan. Se kyllä haurastuu kastuessaan varsin nopeasti.
Viimeksi, kun paperikartan käyttöön tuli äkillinen tarve, syynä oli karttaplotterin elektroniikan yllättävä oikuttelu. Näyttö hyytyi liikkumattomaksi ja pimeni kokonaan sen jälkeen. Plotteriin tehtiin myöhemmin ohjelmiston päivitys. Vanhassa ohjelmistossa oli kuulemma "epävakautta", jonka takia äkillisiä pimentymisiä kerrottiin esiintyneen. Häiriö tietenkin sattui pahimmalla mahdollisella hetkellä: yöllä rankkasateessa ja 16 m/s tuulessa Norjan länsirannikkoa lähestyessäni Atlantilta (sattui heinäkuun alkupuolella 2014). Paperikartan oikea lehti oli kuitenkin käyttövalmiina esillä niinkuin rutiini on minullakin vanhalla jäärällä ollut.

Muutosvastarintaa esiintyy ihan kaikilla aloilla, missä tekniikka kehittyy nopeasti. Oleellista on kuitenkin se, a) kuinka kattavasti uusi tekniikka korvaa vanhemman ja b) tuoko se mukanaan uusia omia haitallisia tai epätoivottavia ilmiöitä. Plotteri-gps-laitteet ovat kyllä kehittyneet hienosti, mutta edelleen on epäkohtia, jotka tässä on tuotu esille ja estävät 100% siirtymisen.

Muistetaanpa myös, että Suomessa on satoja tuhansia, joiden IT-taito ei mahdollista osallistumista tähänkään keskusteluun, saati sitten plotterin/tabletin käytön navigointiin tarvittavalla varmuudella. Heillä on kuitenkin lukutaito ja jopa kartanlukutaito riittävä turvallisen veneilyyn. Myös siksi paperikartat ovat edelleen tarpeen.

shshsh kirjoitti:

Muutosvastarintaa esiintyy ihan kaikilla aloilla, missä tekniikka kehittyy nopeasti. Oleellista on kuitenkin se, a) kuinka kattavasti uusi tekniikka korvaa vanhemman ja b) tuoko se mukanaan uusia omia haitallisia tai epätoivottavia ilmiöitä. Plotteri-gps-laitteet ovat kyllä kehittyneet hienosti, mutta edelleen on epäkohtia, jotka tässä on tuotu esille ja estävät 100% siirtymisen.

Muistetaanpa myös, että Suomessa on satoja tuhansia, joiden IT-taito ei mahdollista osallistumista tähänkään keskusteluun, saati sitten plotterin/tabletin käytön navigointiin tarvittavalla varmuudella. Heillä on kuitenkin lukutaito ja jopa kartanlukutaito riittävä turvallisen veneilyyn. Myös siksi paperikartat ovat edelleen tarpeen.

Lue lisää

Uskallan hieman epäillä sitä, että joku sellainen, joka kykenee karttapohjaiseen navigaatioon paperikartan avulla, ei oppisi hetkessä käyttämään plotteria. Niin helppoja niiden perustoiminnot ovat.
Sitäpaitsi aloittajan kysymyshän oli "ovatko paperikartat välttämättömiä kaikille", ei "onko niitä tarpeen olla lainkaan olemassa".

Muuten, muissa viestteissä olen pannut merkille, että yhtenä paperikartan etuna mainitaan helpompi merkintöjen teko siihen. Tämä ehkä riippuu siitäkin, mitä merkintöjä tekee, mutta oma näkemykseni on, että tallentamalla kuljettu reitti ("jälki") tai reittipiste (yleensä MOB-napilla) saadaan huomattavasti tarkempi merkintä aikaan kuin paraskaan kartankäyttäjäpaperikartalle. Tai ei tämä oikeastaan ole edes näkemys vaan fakta. Mutta toisaalta on sanottava, että minusta on omituista, että joku yleensä haluaa tuhria karttojaan vaikealukuisemmiksi tekemällä niihin omia merkintöjä.

10-14 kirjoitti:

Uskallan hieman epäillä sitä, että joku sellainen, joka kykenee karttapohjaiseen navigaatioon paperikartan avulla, ei oppisi hetkessä käyttämään plotteria. Niin helppoja niiden perustoiminnot ovat.
Sitäpaitsi aloittajan kysymyshän oli "ovatko paperikartat välttämättömiä kaikille", ei "onko niitä tarpeen olla lainkaan olemassa".

Muuten, muissa viestteissä olen pannut merkille, että yhtenä paperikartan etuna mainitaan helpompi merkintöjen teko siihen. Tämä ehkä riippuu siitäkin, mitä merkintöjä tekee, mutta oma näkemykseni on, että tallentamalla kuljettu reitti ("jälki") tai reittipiste (yleensä MOB-napilla) saadaan huomattavasti tarkempi merkintä aikaan kuin paraskaan kartankäyttäjäpaperikartalle. Tai ei tämä oikeastaan ole edes näkemys vaan fakta. Mutta toisaalta on sanottava, että minusta on omituista, että joku yleensä haluaa tuhria karttojaan vaikealukuisemmiksi tekemällä niihin omia merkintöjä.

Lue lisää

" Mutta toisaalta on sanottava, että minusta on omituista, että joku yleensä haluaa tuhria karttojaan vaikealukuisemmiksi tekemällä niihin omia merkintöjä. "

Itse merkitsen värillisellä yliviivaustussilla reittien varrella olevat matalat, suosittelen muillekin. Loistavat silmään ihan eri tavalla, varsinkin tutuilla vesillä kun turtuu kartan seuraamiseen.

relaa- kirjoitti:

" Mutta toisaalta on sanottava, että minusta on omituista, että joku yleensä haluaa tuhria karttojaan vaikealukuisemmiksi tekemällä niihin omia merkintöjä. "

Itse merkitsen värillisellä yliviivaustussilla reittien varrella olevat matalat, suosittelen muillekin. Loistavat silmään ihan eri tavalla, varsinkin tutuilla vesillä kun turtuu kartan seuraamiseen.

Lue lisää

Tuo on minulle uusi tapa ja kuulostaa kieltämättä järkevältä ainakin sellaisissa paikoissa, joissa on houkutusta vähän oikaista ja jotain voi jäädä huomaamatta.

Olen aiemmin kuullut vain reittipisteiden ja reittien merkinnästä, jota pidän melko tarpeettomana.

10-14 kirjoitti:

Uskallan hieman epäillä sitä, että joku sellainen, joka kykenee karttapohjaiseen navigaatioon paperikartan avulla, ei oppisi hetkessä käyttämään plotteria. Niin helppoja niiden perustoiminnot ovat.
Sitäpaitsi aloittajan kysymyshän oli "ovatko paperikartat välttämättömiä kaikille", ei "onko niitä tarpeen olla lainkaan olemassa".

Muuten, muissa viestteissä olen pannut merkille, että yhtenä paperikartan etuna mainitaan helpompi merkintöjen teko siihen. Tämä ehkä riippuu siitäkin, mitä merkintöjä tekee, mutta oma näkemykseni on, että tallentamalla kuljettu reitti ("jälki") tai reittipiste (yleensä MOB-napilla) saadaan huomattavasti tarkempi merkintä aikaan kuin paraskaan kartankäyttäjäpaperikartalle. Tai ei tämä oikeastaan ole edes näkemys vaan fakta. Mutta toisaalta on sanottava, että minusta on omituista, että joku yleensä haluaa tuhria karttojaan vaikealukuisemmiksi tekemällä niihin omia merkintöjä.

Lue lisää

Trackin käyttäminen on tietenkin hyvin käyttökelpoinen tapa, mutta se pitää ensin luoda, eli kulkea se reitti. Sen jälkeen sen voi kulkea muutaman metrin tarkkuudella uudestaan ja täysin riippumatta kartankin virheistä. Trackiin perustuen plotteriin voi tehdä myös reittipisteitä, jos muutama kriittinen piste riittää.

Merkintöjen teko paperikartalle on aivan eri asia. Kartalle voi tehdä hurjan määrän merkintöjä lyijykynällä ilman, että se haittaisi kartan lukemista. Plotterilla voi vallan mainiosti myös ajaa paperikartalle merittyjä reittejä.

eri_asioita kirjoitti:

Trackin käyttäminen on tietenkin hyvin käyttökelpoinen tapa, mutta se pitää ensin luoda, eli kulkea se reitti. Sen jälkeen sen voi kulkea muutaman metrin tarkkuudella uudestaan ja täysin riippumatta kartankin virheistä. Trackiin perustuen plotteriin voi tehdä myös reittipisteitä, jos muutama kriittinen piste riittää.

Merkintöjen teko paperikartalle on aivan eri asia. Kartalle voi tehdä hurjan määrän merkintöjä lyijykynällä ilman, että se haittaisi kartan lukemista. Plotterilla voi vallan mainiosti myös ajaa paperikartalle merittyjä reittejä.

Lue lisää

Trackin vahvuus on juuri siinä, että se on jo ainakin kerran kuljettu ja turvalliseksi todistettu. Vaikka olisit maailmanmestariluokkaa sijainnin havaitsemisessa ja kartalle merkitsemisessä, on paperikarttaan tehdyn merkinnän tarkkuus silti ihan piirrosteknisistä syistä tarkkuudeltaan parhaimmillaankin vain 50-100 m luokkaa (kun puhumme tavallisesta 1:50 000 veneilykartasta).

Mitä tulee merkintöjen vaikutukseen, niin kyllä jokainen käsin tehty lisämerkintä haittaa kartan selkeyttä (ehkä lukuunottamatta tuota aiemmin esitettyä vaarallisten paikkojen korostusta). Tässä on sekä objektiivinen että subjektiivinen elementti. Ensinmainittu eli se tosiasia, että datan lisääminen lisää vastaanottajan haastetta, pätee jokaiseen kartanlukijaan. Jälkimmäisellä tarkoitan tässä sitä, että minun silmissäni maailman siisteinkin ja huolellisinkin käsimerkintä häviää selkeydessä ja siisteydessä painojäljelle. Käsin tehty on suttaamista.

10-14 kirjoitti:

Trackin vahvuus on juuri siinä, että se on jo ainakin kerran kuljettu ja turvalliseksi todistettu. Vaikka olisit maailmanmestariluokkaa sijainnin havaitsemisessa ja kartalle merkitsemisessä, on paperikarttaan tehdyn merkinnän tarkkuus silti ihan piirrosteknisistä syistä tarkkuudeltaan parhaimmillaankin vain 50-100 m luokkaa (kun puhumme tavallisesta 1:50 000 veneilykartasta).

Mitä tulee merkintöjen vaikutukseen, niin kyllä jokainen käsin tehty lisämerkintä haittaa kartan selkeyttä (ehkä lukuunottamatta tuota aiemmin esitettyä vaarallisten paikkojen korostusta). Tässä on sekä objektiivinen että subjektiivinen elementti. Ensinmainittu eli se tosiasia, että datan lisääminen lisää vastaanottajan haastetta, pätee jokaiseen kartanlukijaan. Jälkimmäisellä tarkoitan tässä sitä, että minun silmissäni maailman siisteinkin ja huolellisinkin käsimerkintä häviää selkeydessä ja siisteydessä painojäljelle. Käsin tehty on suttaamista.

Lue lisää

Minulla on mm. kartta, johon on ties kuinka monena vuotena merkitty saman kilpailureitin varrella tehtyjä sijaintimerkintöjä ja tietenkin varsinainen reitti kääntöpisteeltä kääntöpisteelle. Eikä kartan lukemisessa ole pienintäkään ongelmaa. Kartta kuluu, mikä ennenpitkää alkaa hiukan haittaamaan lukemista, ne lyijynämerkinnät eivät. Nehän voi vielä poistaakin pyyhekumilla, jos merkinnät eivät ole enää tarpeellisia.

Ja se kartta muuten on ainoa käyttökelpoinen väline saada käsitys siistä, missä käytännössä reittiviivaan nähden mennään. Plotteri tietenkin kertoo cross-track-errorin, mutta se numeroarvo on hyvin epähavainnollinen. Ja jos isommallekaan näytölle laittaa koko useamman kymmenen mailin mittaisen legin näkyviin, ei näytöstä enää oikein mitään lue. Eikä siis vielä ole mistään pitkänmatkan purjehduksesta kyse.

Edelleen se track pitää ensin kulkea kerran, jotta sen voisi kulkea trackia pitkin uudestaan. Etkä oikeastaan tiedä siltikään, kuljitko sen ensimmäisellä kerralla hyvällä onnella metrin päästä kivestä.

eri_asioita kirjoitti:

Minulla on mm. kartta, johon on ties kuinka monena vuotena merkitty saman kilpailureitin varrella tehtyjä sijaintimerkintöjä ja tietenkin varsinainen reitti kääntöpisteeltä kääntöpisteelle. Eikä kartan lukemisessa ole pienintäkään ongelmaa. Kartta kuluu, mikä ennenpitkää alkaa hiukan haittaamaan lukemista, ne lyijynämerkinnät eivät. Nehän voi vielä poistaakin pyyhekumilla, jos merkinnät eivät ole enää tarpeellisia.

Ja se kartta muuten on ainoa käyttökelpoinen väline saada käsitys siistä, missä käytännössä reittiviivaan nähden mennään. Plotteri tietenkin kertoo cross-track-errorin, mutta se numeroarvo on hyvin epähavainnollinen. Ja jos isommallekaan näytölle laittaa koko useamman kymmenen mailin mittaisen legin näkyviin, ei näytöstä enää oikein mitään lue. Eikä siis vielä ole mistään pitkänmatkan purjehduksesta kyse.

Edelleen se track pitää ensin kulkea kerran, jotta sen voisi kulkea trackia pitkin uudestaan. Etkä oikeastaan tiedä siltikään, kuljitko sen ensimmäisellä kerralla hyvällä onnella metrin päästä kivestä.

Lue lisää

En oikein ymmärrä tuota, miksi mielestäsi plotteri ei kerro, missä mennään suhteessa reittiviivaan? "Oma alus" symboli kertoo, missä ollaan ja siitä näkee suoraan, miten kaukana se on reittiviivasta ja millä puolella.

En tosin pidä reittiviivoja ylipäätään tarpeellisina muuta kuin silloin, kun ajetaan jossain merkittyjen väylien ulkopuolella "omaa polkua". Aikoinaan, kun minulla ei vielä ollut plotteria vaan pelkkä GPS, joka osasi piirtää trackia vaikka ilman karttapohjaa, otin parilta tavallisimmalta viikonloppureissun kohteelta talteen trackin kotisatamaan ihan siltä varalta, että joskus pitäisi selviytyä kotiin pahassa sumussa. Plotterin kanssa nekään eivät ole tarpeen.

10-14 kirjoitti:

En oikein ymmärrä tuota, miksi mielestäsi plotteri ei kerro, missä mennään suhteessa reittiviivaan? "Oma alus" symboli kertoo, missä ollaan ja siitä näkee suoraan, miten kaukana se on reittiviivasta ja millä puolella.

En tosin pidä reittiviivoja ylipäätään tarpeellisina muuta kuin silloin, kun ajetaan jossain merkittyjen väylien ulkopuolella "omaa polkua". Aikoinaan, kun minulla ei vielä ollut plotteria vaan pelkkä GPS, joka osasi piirtää trackia vaikka ilman karttapohjaa, otin parilta tavallisimmalta viikonloppureissun kohteelta talteen trackin kotisatamaan ihan siltä varalta, että joskus pitäisi selviytyä kotiin pahassa sumussa. Plotterin kanssa nekään eivät ole tarpeen.

Lue lisää

Et viitsinyt lukea kovinkaan tarkkaan. Kun otetaan suunta vaikkapa kasuunilta Kalbådagrundille ja näytetään koko väli plotterissa, se on pelkkää suttua rajoitetun resoluution takia. Isolla kartalla poikkeaman suuruus on erittäin havainnollinen ja hyödyllinen myös, kun reittiä suunnittelee säätietojen mukaan. Aivan tavanomaisesti sellainen väli kannattaa ajaa joko ulkomeren tai rannikon suuntaan mutka tehden.

Aivan tavanomaista on myös kulkea omia polkuja. Ja juuri koska plotteriin reitin tekeminen on aika turhaa, on se lyijykynäviiva paperikartalla hyvä ja riittävä opaste plotterin käyttöön. Hyvä esimerkki on Porkkalan selän ylitys suoraan Bågaskärin eteläpuolelta oikaisten. Paperikartalta näkee viivottimella kaikki matkan varrella olevat matalat kiertävän reitin ja päätepisteen paikka on siitä helppo laittaa plotteriin kertakäyttöiseksi reittipisteeksi, Garminin komentokielellä "go to"-pisteeksi. Koska plotterikartat on paperikartoista skannattu, voi sen pisteen asettaa vaikkapa tietyn syvyystiedon tai syvyyskäyrän mutkan kohdalle. Sen jälkeen plotterin näytön voi pitää zoomattuna sellaiseksi, että siinä ne matalat näkyvät, mutta määränpää ei.

Minä taas pystyn seuraamaan ympäristöä paremmin, kun käytän plotteria. Kun plotteri on head up ja edessä näkyy saaret ja merkit niissä kohtia, kun pitääkin, on aikaa katsella liikennettä ja maisemia.

Mitä tulee tarkkuuteen, niin plotteri ja tutka on huomattavasti paperikarttaa tarkempi paikanmäärityksessä. Useimmiten tuleekin ajettua tutka päällä. Silloin tutka tekee varmasti luotettavia havaintoja ja yhdessä plotterikartan kanssa ne tukevat toisiaan. Jos GPS ei ole paikallaan, tutka paljastaa sen heti.

Ilmeisesti olen poikkeuksellisen lahjakas yksilö koska minulle ei tuota mitään ongelmia siirtyä plotterikartasta paperikarttaan tai toisinpäin. Mielestäni niiden, joilla ei siihen kyvyt riitä, tulisi antaa homma jollekin kyvykkäämmälle. Tämä täysin riippumatta siitä kummalla pelillä yleensä kulkee. Jos hoksottimet ovat siinä kunnossa ettei homma onnistu, se on merkki pitkälle edenneestä muistisairaudesta.

Onkohan tähän mennessä yhtä useampi kirjoittanut paperikartan olevan parempi ensisijainen navigointimuoto? Kysymyksenasetteluhan on siinä, pitääkö plotterin lisäksi olla paperikartat. Itse pidän ilman muuta plotteria ensisijaisena, mutta yhtä lailla ilman muuta paperikarttoja välttämättömänä toissijaisena. Ja paperikartat ovat minulla ensisijainen väline reittisuunnitteluun. Ne ovat siihen kätevämpiä kuten plotteri on kätevämpi kartalla pysymiseen.

Vaikka olen samaa mieltä siitä, että plotteri on ensisijainen paikannus- ja suunnistusväline jo yksin paikannuksen tarkkuuden vuoksi (eikä paperikartta oikeastaan ole ihan jokaiselle välttämätön; ajattelen tässä lähinnä niitä, jotka veneilevät vain tutuilla lähivesillä, matkaveneilijänä itse kyllä pidän tarpeellisena paperikarttaa), niin en näe syytä tuomita niitä, jotka haluavat veneillä paperikartan varassa. Käy se niinkin. Eli on yhtä älytöntä sanoa paperikartan olevan täysin hyödytön kuin välttämätön.

En ole ihan samaa mieltä näkemyksestäsi. Aloittaja hyvin järkevästi esitti kysymyksen, joka toisin muotoiltuna kuuluu:

Kumpi on tärkeämpi väärän paikannuksen riskin pienentäminen vai välineet sen tekemiseen?

Faniuden tai ehkä jopa uskonnon asiasta tekee se, että keskustelu tulee kilpalaulannaksi eri välineistä eikä siihen, että mietittäisiin, missä vaiheessa välineitä on niin monta ettei määrän kasvattaminen enää lisää turvallisuutta.

On ihan luontevaa verrata uusia (tosin jo kymmeniä vuosia vanhoja) välineitä satoja vuosia vanhempiin. Oikein toimiessaan GPS on paljon paperikarttaa ja suuntimia ottavaa ihmistä tarkempi. Siksipä keskustelu kääntyykin siihen, että mitä jos GPS ei toimi.

Valitettavasti meillä on kohtuullinen käsitys vain virheestä, joka paperikartoilla syntyy tarkkuuden puitteissa. Sen sijaan käyttäjävirheestä johtuvaa paikannusvirhettä ei ole tilastoitu. Ihan vastaavasti monilla tuntuu olevan kokemusta plotterin sammumisesta, mutta siitäkään ei ole tietoa kuinka yleistä se nykyään on tai mitä seurauksia asiasta on ollut.

Monilla on kaksi toisistaan riippumatonta paikannuslaitetta ja paperikartta. Missä järjestyksessä niitä haluaa käyttää, on jokaisen oma asia. Uskallan kuitenkin väittää, että pari GPS:ää ja paperikartta on keskimäärin tarkempi kuin paperikartta ja kompassi. Ainakin sumussa.

Kyllä sitä sattuu silloin tällöin. Muutamaan otteeseen on plotterilla menyt saarten yli tai laivaväylän toisella puolella. Tälläisten havaintojen jälkeen en plotterin sijaintiin saaristossa koskaan 100% varmuudella luota. Varmaan GPS on hyvin tarkka silloin kun tarkka sijainti on saatavilla. Osittain autojen navigaattorit on luoneet illuusion GPS tarkkuudesta ja varmuudesta sillä autoissa ilmeisesti sijaintitietoa "järkeistetään" siten että auto ei hyppää tieltä toiselle pelkän sijaintitiedon perusteella kuten aikaisemmissa versioissa joskus kävi. Plotteri ei tee tälläistä järkeistystä vaan jos olet kapeikossa 100m väylältä sivussa niin olet kivillä.

nuurdikki kirjoitti:

Kyllä sitä sattuu silloin tällöin. Muutamaan otteeseen on plotterilla menyt saarten yli tai laivaväylän toisella puolella. Tälläisten havaintojen jälkeen en plotterin sijaintiin saaristossa koskaan 100% varmuudella luota. Varmaan GPS on hyvin tarkka silloin kun tarkka sijainti on saatavilla. Osittain autojen navigaattorit on luoneet illuusion GPS tarkkuudesta ja varmuudesta sillä autoissa ilmeisesti sijaintitietoa "järkeistetään" siten että auto ei hyppää tieltä toiselle pelkän sijaintitiedon perusteella kuten aikaisemmissa versioissa joskus kävi. Plotteri ei tee tälläistä järkeistystä vaan jos olet kapeikossa 100m väylältä sivussa niin olet kivillä.

Lue lisää

Sama kokemus oli huhtikuussa Houtskärin Näsbyn lähellä. Silloin tosin ajoin pulpettiveneellä 20 solmua sateessa ja kohtalaisessa sumussa tuntematonta sekavaa väylää luotojen keskellä GPS:n mukaan, kun yhtäkkiä merimerkit alkoi olla eri suunnissa kuin paperikartan mukaan piti. Onneksi luin myös paperikarttaa, niin siitäkin selvittiin ilman äkkipysäyksiä. Virhettä oli 100-200 metriä.

Kysymys kuuluikin onko GPS-signaalissa ollut häiriöitä ei itse vastaanottovassa laitteessa? Kyllä mullakin käsi-gps kadotti signaalin yhden kerran vaikka sateliitit eivät olleet taivaalta tippuneet. Tablet laite toimi silloinkin ongelmitta.

Garmin_navionics kirjoitti:

Kysymys kuuluikin onko GPS-signaalissa ollut häiriöitä ei itse vastaanottovassa laitteessa? Kyllä mullakin käsi-gps kadotti signaalin yhden kerran vaikka sateliitit eivät olleet taivaalta tippuneet. Tablet laite toimi silloinkin ongelmitta.

Lue lisää

Signaalin menetys ei ole niin vaarallista kuin väärä paikkatieto. Signaalin menetyksen huomaa ja korjaa tilanteen varajärjestelmillä. Väärää tietoa voi olla vaikea tai mahdoton huomata etenkin väylien ulkopuolella. Pimeällä en mielelläni aja väylillä, joita ei ole valaistu, koska silloin GPS:lle ei ole varajärjestelmää. Joskus olen ollut tilanteessa, jossa ainoa GPS meni pimeäksi latauslaitteen hajottua väylien ulkopuolella pilkkopimeänä pilvisenä, sateisena ja aika tuulisena yönä. Oli hankala tilanne, josta selvittiin valaisemalla ympäristöä hakuvalolla ja ajamalla hyvin varovasti.

Paperikarttojen, kännykän, kapulan ja tabletin lisäksi mulla on varakarttoja jotka ovat ikivanhoja mutta niilläkin tarvittaessa pärjää.

Onko paperikartan ja kompassin kanssa yhdentekevää kuka käyttää nitä vai liittyykö riski vain plotteriin?

Onko väärä käsitys paikasta vain plotteriin liittyvä ominaisuus ja kumpaako on enemmän GPS paikannusvirheitä vain paperikarttapaikannusvirheitä?

Jos paperikartalta näkee, ettei ole siinä, missä uskoo olevansa, niin miksi sitä ei näkisi samalta kartalta, joka on ruudulla? Taivuttaako ruutu kuvaa jotenkin vaikkapa linssimäisesti vai venyttääkö se jotain kohtia ja kutistaa toisia?

Verrataanko tässä vähäjärjkistä plotterinkäyttäjää taiturimaiseen kartanlukijaan?
Mitä, jos molemmat ovat taitavia, silloin ei ole ongelmia kummallakaan vai?
Toisaalta, jos molemmat ovat yhtä vähälahjaisia, niin veikkaan plotteria käyttävän liikkuvan turvallisemmin, vai?

Kuten arvata saattoi, tuli vain yksisilmäisiä kommentteja, joista näkee, että kokemusta ja näkemystä puuttuu.

Karttaa ja kompassia voi hyvällä syyllä verrata junan vessaan. Aivan perustyökaluja, joiden rikkoontuminen on äärimmäisen epätodennäköistä, mutta vaativat tietenkin käyttäjältään enemmän. Paljon enemmän, jos pitää pyrkiä lähellekään gps-tarkkuuksia. Ja parhaimmillaankin pääsee vain lähelle.

Kartalla toimiessa on lähtökohtaisesti epävarma paikasta, eli paikka pitää varmistaa jatkuvasti uudestaan. Gps:n olettaa lähtökohtaisesti näyttävän oikeaa paikkaa, siksi virheellinen paikannus on erittäin vaikeasti huomattavissa. Kysymys on siis mentaalinen, mutta todella olemassa oleva.

Taiturimainen navigaattori siirtyy ongelmitta plotterimoodista karttamoodiin ongelmatilanteessa. Edellyttääen tietenkin, että se kartta on käytettävissä. Vähälahjainen pärjää varmasti paremmin plotterin kuin kartan kanssa, mutta on totaalisen hukassa, jos plotteriin tulee ongelma. Kartan kanssa meno jatkuisi samalla tavalla ontuen kuin ennenkin. Käyttövirheiden takia ontuvaa on vähälahjaisen plotterinavigointikin taituriin verrattuna.

Kartta ja kompassi -yhdistelmän liki ainoa riski on epätarkkuus ja selkeät mahdollisuudet inhimillisiin virheisiin. Kuten edellä sanottu, järjestelmänä kuin junan vessa.

50v_navigoinut kirjoitti:

Kuten arvata saattoi, tuli vain yksisilmäisiä kommentteja, joista näkee, että kokemusta ja näkemystä puuttuu.

Karttaa ja kompassia voi hyvällä syyllä verrata junan vessaan. Aivan perustyökaluja, joiden rikkoontuminen on äärimmäisen epätodennäköistä, mutta vaativat tietenkin käyttäjältään enemmän. Paljon enemmän, jos pitää pyrkiä lähellekään gps-tarkkuuksia. Ja parhaimmillaankin pääsee vain lähelle.

Kartalla toimiessa on lähtökohtaisesti epävarma paikasta, eli paikka pitää varmistaa jatkuvasti uudestaan. Gps:n olettaa lähtökohtaisesti näyttävän oikeaa paikkaa, siksi virheellinen paikannus on erittäin vaikeasti huomattavissa. Kysymys on siis mentaalinen, mutta todella olemassa oleva.

Taiturimainen navigaattori siirtyy ongelmitta plotterimoodista karttamoodiin ongelmatilanteessa. Edellyttääen tietenkin, että se kartta on käytettävissä. Vähälahjainen pärjää varmasti paremmin plotterin kuin kartan kanssa, mutta on totaalisen hukassa, jos plotteriin tulee ongelma. Kartan kanssa meno jatkuisi samalla tavalla ontuen kuin ennenkin. Käyttövirheiden takia ontuvaa on vähälahjaisen plotterinavigointikin taituriin verrattuna.

Kartta ja kompassi -yhdistelmän liki ainoa riski on epätarkkuus ja selkeät mahdollisuudet inhimillisiin virheisiin. Kuten edellä sanottu, järjestelmänä kuin junan vessa.

Lue lisää

Eli loppupeleissä kyse on siitä kumpi on todennäköisempää heikkolahjaisen navigoijan kaikkien gps laitteiden totaalinen samanaikainen hajoaminen ja sen jälkeen tapahtuva virheellinen paikannus paperikartan avulla vai kaikkien paperikartalla navigoivien virheen tekeminen kartan ja kompassin kanssa.

Jos oletetaan, että älykkyys on normaalijakautunut molemmissa ryhmissä, niin tollojen osuus plotteria tai paperia ensisijaisesti käyttävien joukossa on sama. Laitteiden hajoaminen tai katoaminen on tapahtuma, jonka huomaa, joten pohditaan sitä salakavalampaa asiaa eli virheellistä paikannusta.

Väärä paikannus gps:llä edellyttää sellaista häiriötä, joka synnyttää uskottavan virheen, joka tukee kipparin näkemystä. Kerran gps heitti minut berliinin keskustaan enkä uskonut sitä 😂. Silloin todellisuudessa on kaksi järjestelmää, gps ja kippari.

Kukaan ei kulje plotterilla vertaamatta karttaa maisemaan. Tosin plotteri antaa siihen mahdollisuuden, jos näkyvyys on nollassa. Riskit tietenkin kasvavat, mutta ei yhtä paljon kuin ilman sitä.

Jos taas kartalla tekee virheellisen paikannuksen, se tukee aina kritiikittä kipparin omaa näkemystä.

Jos asioista puhutaan niin kuin ne ovat, plotterin kanssa virheet vähenevät, aikaa on enemmän ympäristön tarkkailuun, hektisissä tilanteissa on mahdollisuus keskittyä ongelmien ratkaisuun ja ennen kaikkea paikannus toimii myös silloin, kun näkyvyys on huono tai maata ei ole lainkaan näkyvissä.

Sade, pimeys, sumu ja rantaviivan näkymättömyys ovat monta kertaa yleisempiä kuin gps:ien hajoaminen. Sumua on muutan kerran kesässä ja sadetta melkein joka toinen päivä. Pimeä tulee kerran yössä ja rantaviivaakaan ei usein näe. Nämä ovat tärkeimmät syyt gps:n ylivertaisuuteen.

Ei kai tässä ole kyse yhden järjestelmän ylivertaisuudesta, vaan eri järjestelmien yhteensovittamisesta ja niihin liittyvien riskien tunnistamisesta. Ei varmaan kukaan ole eri mieltä siitä, että yleensä GPS antaa paremman paikannuksen.

Unohdettutodellisuus kirjoitti:

Eli loppupeleissä kyse on siitä kumpi on todennäköisempää heikkolahjaisen navigoijan kaikkien gps laitteiden totaalinen samanaikainen hajoaminen ja sen jälkeen tapahtuva virheellinen paikannus paperikartan avulla vai kaikkien paperikartalla navigoivien virheen tekeminen kartan ja kompassin kanssa.

Jos oletetaan, että älykkyys on normaalijakautunut molemmissa ryhmissä, niin tollojen osuus plotteria tai paperia ensisijaisesti käyttävien joukossa on sama. Laitteiden hajoaminen tai katoaminen on tapahtuma, jonka huomaa, joten pohditaan sitä salakavalampaa asiaa eli virheellistä paikannusta.

Väärä paikannus gps:llä edellyttää sellaista häiriötä, joka synnyttää uskottavan virheen, joka tukee kipparin näkemystä. Kerran gps heitti minut berliinin keskustaan enkä uskonut sitä 😂. Silloin todellisuudessa on kaksi järjestelmää, gps ja kippari.

Kukaan ei kulje plotterilla vertaamatta karttaa maisemaan. Tosin plotteri antaa siihen mahdollisuuden, jos näkyvyys on nollassa. Riskit tietenkin kasvavat, mutta ei yhtä paljon kuin ilman sitä.

Jos taas kartalla tekee virheellisen paikannuksen, se tukee aina kritiikittä kipparin omaa näkemystä.

Jos asioista puhutaan niin kuin ne ovat, plotterin kanssa virheet vähenevät, aikaa on enemmän ympäristön tarkkailuun, hektisissä tilanteissa on mahdollisuus keskittyä ongelmien ratkaisuun ja ennen kaikkea paikannus toimii myös silloin, kun näkyvyys on huono tai maata ei ole lainkaan näkyvissä.

Sade, pimeys, sumu ja rantaviivan näkymättömyys ovat monta kertaa yleisempiä kuin gps:ien hajoaminen. Sumua on muutan kerran kesässä ja sadetta melkein joka toinen päivä. Pimeä tulee kerran yössä ja rantaviivaakaan ei usein näe. Nämä ovat tärkeimmät syyt gps:n ylivertaisuuteen.

Lue lisää

Ennen vanhaan antoi kaikuluotain usein tarkan sijainnin ja mm. sumussa ajettaessa käytin sitä jatkuvasti. Plotteriaikautena huonon näkyvyyden vallitessa kaikua tulee jatkuvasti seurattua. Plotteri on ylivertainen suunnistulaite ja varsinkin hankalissa oloissa.

Unohdettutodellisuus kirjoitti:

Eli loppupeleissä kyse on siitä kumpi on todennäköisempää heikkolahjaisen navigoijan kaikkien gps laitteiden totaalinen samanaikainen hajoaminen ja sen jälkeen tapahtuva virheellinen paikannus paperikartan avulla vai kaikkien paperikartalla navigoivien virheen tekeminen kartan ja kompassin kanssa.

Jos oletetaan, että älykkyys on normaalijakautunut molemmissa ryhmissä, niin tollojen osuus plotteria tai paperia ensisijaisesti käyttävien joukossa on sama. Laitteiden hajoaminen tai katoaminen on tapahtuma, jonka huomaa, joten pohditaan sitä salakavalampaa asiaa eli virheellistä paikannusta.

Väärä paikannus gps:llä edellyttää sellaista häiriötä, joka synnyttää uskottavan virheen, joka tukee kipparin näkemystä. Kerran gps heitti minut berliinin keskustaan enkä uskonut sitä 😂. Silloin todellisuudessa on kaksi järjestelmää, gps ja kippari.

Kukaan ei kulje plotterilla vertaamatta karttaa maisemaan. Tosin plotteri antaa siihen mahdollisuuden, jos näkyvyys on nollassa. Riskit tietenkin kasvavat, mutta ei yhtä paljon kuin ilman sitä.

Jos taas kartalla tekee virheellisen paikannuksen, se tukee aina kritiikittä kipparin omaa näkemystä.

Jos asioista puhutaan niin kuin ne ovat, plotterin kanssa virheet vähenevät, aikaa on enemmän ympäristön tarkkailuun, hektisissä tilanteissa on mahdollisuus keskittyä ongelmien ratkaisuun ja ennen kaikkea paikannus toimii myös silloin, kun näkyvyys on huono tai maata ei ole lainkaan näkyvissä.

Sade, pimeys, sumu ja rantaviivan näkymättömyys ovat monta kertaa yleisempiä kuin gps:ien hajoaminen. Sumua on muutan kerran kesässä ja sadetta melkein joka toinen päivä. Pimeä tulee kerran yössä ja rantaviivaakaan ei usein näe. Nämä ovat tärkeimmät syyt gps:n ylivertaisuuteen.

Lue lisää

Onpas erittäin yltiöoptimistinen väite, ettei kukaan kulje plotterilla vertailematta maisemaa karttakuvaan. Kartan käyttöön tottunut niin ehkä todennäköisemmin luonnostaan tekee, mutta itsekin joskus huomaan vertailun unohtuneen. Väittäisin, että alusta lähtien täysin plotteriorientoitunut unohtaa vertailun paljon useammin, jos edes pystyy karttakuvaa maisemaan yhteen mielessään sovittamaan. Maiseman ja kartan vertaaminenhan on karttanavigoinnin perusta. Minäkin tiedän tapauksen, jossa jopa aika kokenut kaveri plotteria tuijotellen ajoi kepin väärälle puolen kiveen. Eipä hän suuremmin tapauksella kerskaillut, ihmetteli vain, miten saattoikin olla niin hölmö.

Jos plotteri väittää sijainnin olevan Berliinissä Suomenlahden sijaan, huomaat tietenkin, ettei plotteria pidä uskoa. Tavallisin tapaus on kuitenkin se, että plotteri esimerkiksi toisaalla mainitun NMEA-väylän ylikuormittumisen tai ohjelmistobugin takia jämähtää paikoilleen. Kaikki näytöt näyttävät edelleen järkeviä lukemia, mutta oikea sijainti on jo monta minuuttia vanha. Eihän plotteria normaalisti ole syytä jatkuvasti tuijottaa, eikä saisikaan. Väittäisinpä, että enemmistö on tilanteen kokenut, minä ainakin.

Pelkät koordinaatit näyttävä gps on ylivertainen apu kartta-kompassi-kello menetelmään nähden. Plotteri puolestaan ylivertainen pelkkään numeronäyttöön verrattuna, eikä kenenkään sitä etua kannattaisi jättää hyödyntämättä. Siitä huolimatta täytyy olla valmius käyttää niitä ylivertaisia huonompia keinoja tarpeen vaatiessa. Siihen paperikartta on erittäin hyvin toimiva ensimmäinen vara.

Lisätään tähän lapin juttuun vielä, se että kyseessä oli huippusuunnistajapariskunta.
Sää oli kuitenkin karmea. Monta päivää myrskytuulta ja vaakasuoraan lentävää lunta.
Se alue on täysin puutonta ja maamerkkien tunnistaminen siellä on vaikeaa talvella hyvässäkin säässä - puhumattakaan siinä kelissä missä he olivat.
Kyllä siinä olisi GPS - käsilaite ollut hintansa väärti ja tietyst muutama varaparisto mukana.

Tarkk kirjoitti:

Lisätään tähän lapin juttuun vielä, se että kyseessä oli huippusuunnistajapariskunta.
Sää oli kuitenkin karmea. Monta päivää myrskytuulta ja vaakasuoraan lentävää lunta.
Se alue on täysin puutonta ja maamerkkien tunnistaminen siellä on vaikeaa talvella hyvässäkin säässä - puhumattakaan siinä kelissä missä he olivat.
Kyllä siinä olisi GPS - käsilaite ollut hintansa väärti ja tietyst muutama varaparisto mukana.

Lue lisää

Niinpä, se vasta vaarallista on, jos lähtee oikein vaikeisiin oloihin luottaen yhteen GPS:ään, joka ei sitten olekaan käytettävissä. Näinhän kävi yksille irlantilaisille pari vuotta sitten, kun he lähtivät New Yorkista Bermudalle Swan 48:lla, jonka kone meni epäkuntoon ja kohta ainoa navigointilaite oli Ipad, jonka akussa oli 15% jäljellä. Valmistautuminen oli muutenkin puutteellista ja vene lopulta hylättiin Atlantille.