SDP ja Vasemmistoliitto ovat alkaneet arvostella kärjekkäämmin Suomen turvallisuuspoliittista linjaa suhteessa Natoon ja Venäjään.
Paavo Arhinmäki:
"Tässä mietinnössä on kirjattu, että jokaisella suvereenilla itsenäisellä maalla on mahdollisuus valita joko sotilaallinen liittoutumattomuus tai sitten liittoutuminen. Me emme ole siitä eri mieltä. Jokaisella maalla on oikeus siihen, mutta tässä mietinnössä liu’utettiin joissain kirjauksissa Suomea entistä lähemmäs Natoa. Tämä oli se, mihin suhtaudumme kriittisesti."
Arhinmäen mukaan Suomea on viety lähemmäs Nato-jäsenyyttä jo pidemmän aikaa.
– Tässä [selonteossa] selkeä ero on se, että tähän kirjattiin hallitusohjelman kirjaus Suomen mahdollisuudesta hakea Nato-jäsenyyttä, mikä oli hyvin toisen tyyppinen kuin oli edellisen hallituksen kirjaus, jossa todettiin, että Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä, mutta ei hae eikä valmistele Nato-jäsenyyden hakemista, Arhinmäki sanoi Uudelle Suomelle.
Toisena ongelmallisena asiana selonteossa Arhinmäki mainitsi yhteistyön Ruotsin kanssa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
”Puolustusvoimien näkökulmasta sotaharjoitus voi olla järkevä, mutta kansainvälisen politiikan näkökulmasta se näyttäytyy erilaisena”
– Täällä [selonteossa] on sellaisia kirjauksia, joita voi nähdä tienä sotilaalliseen liittoutumiseen, Arhinmäki sanoo.
Lisäksi vasemmistoliiton mielestä EU:n puolustusyhteistyön pitäisi perustua lähinnä hankintayhteistyöhön, eikä EU-yhteistyö saa johtaa harkintavallan kapenemiseen Suomessa.
Valiokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) sanoi, että mietintöä on rustattu levottomassa kansainvälisessä tilanteessa.
Vanhasen mukaan valiokunta ei sulje pois sitä, että Suomi voisi osallistua Naton harjoituksiin, jotka eivät lisää kansainvälisiä jännitteitä. Vanhasen mukaan Suomi voi itse arvioida, mikä harjoitus tuo tai ei tuo jännitteitä.
Arhinmäen mukaan Vanhasen mainitsema kohta sotaharjoituksista on sellainen, johon vasemmistoliito vaikutti.
–Vielä aamupäivällä oli valmius jättää sotaharjoituksista vastalause, ennen kuin pehmennettiin alkuperäistä kirjausta. Siihen tuli kirjaus poliittisesta harkinnasta, ja maininta että eduskuntaa pitää informoida, Arhinmäki sanoo Uudelle Suomelle tiedotustilaisuuden jälkeen.
Hän kertoo olevansa nyt tyytyväinen lopulliseen muotoiluun.
–Kyllä tämä kirjaus on selkeästi osoitus, että eduskunta haluaa tehdä myös poliittista harkintaa. Sotaharjoitustoiminta ei ole ulko- ja turvallisuuspolitiikasta irrallista, Arhinmäki sanoo.
Hänen mielestään on merkittävää, missä määrin sotaharjoituksista informoidaan, ja miten otetaan poliittisia päättäjiä mukaan päätöksentekoon.
–Ongelma harjoitustoiminnan kanssa on ollut, että ne ovat tulleet yllätyksinä ulkoasiainvaliokunnan jäsenille. Niissä ei ole käytetty poliittista harkintaa. Puolustusvoimien näkökulmasta joku harjoitus voi olla ihan järkevä, mutta jos katsoo asiaa kansainvälisen politiikan näkökulmasta, se näyttäytyy erilaisena, Arhinmäki toteaa.
Paavo Arhinmäki:
"Tässä mietinnössä on kirjattu, että jokaisella suvereenilla itsenäisellä maalla on mahdollisuus valita joko sotilaallinen liittoutumattomuus tai sitten liittoutuminen. Me emme ole siitä eri mieltä. Jokaisella maalla on oikeus siihen, mutta tässä mietinnössä liu’utettiin joissain kirjauksissa Suomea entistä lähemmäs Natoa. Tämä oli se, mihin suhtaudumme kriittisesti."
Arhinmäen mukaan Suomea on viety lähemmäs Nato-jäsenyyttä jo pidemmän aikaa.
– Tässä [selonteossa] selkeä ero on se, että tähän kirjattiin hallitusohjelman kirjaus Suomen mahdollisuudesta hakea Nato-jäsenyyttä, mikä oli hyvin toisen tyyppinen kuin oli edellisen hallituksen kirjaus, jossa todettiin, että Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä, mutta ei hae eikä valmistele Nato-jäsenyyden hakemista, Arhinmäki sanoi Uudelle Suomelle.
Toisena ongelmallisena asiana selonteossa Arhinmäki mainitsi yhteistyön Ruotsin kanssa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
”Puolustusvoimien näkökulmasta sotaharjoitus voi olla järkevä, mutta kansainvälisen politiikan näkökulmasta se näyttäytyy erilaisena”
– Täällä [selonteossa] on sellaisia kirjauksia, joita voi nähdä tienä sotilaalliseen liittoutumiseen, Arhinmäki sanoo.
Lisäksi vasemmistoliiton mielestä EU:n puolustusyhteistyön pitäisi perustua lähinnä hankintayhteistyöhön, eikä EU-yhteistyö saa johtaa harkintavallan kapenemiseen Suomessa.
Valiokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) sanoi, että mietintöä on rustattu levottomassa kansainvälisessä tilanteessa.
Vanhasen mukaan valiokunta ei sulje pois sitä, että Suomi voisi osallistua Naton harjoituksiin, jotka eivät lisää kansainvälisiä jännitteitä. Vanhasen mukaan Suomi voi itse arvioida, mikä harjoitus tuo tai ei tuo jännitteitä.
Arhinmäen mukaan Vanhasen mainitsema kohta sotaharjoituksista on sellainen, johon vasemmistoliito vaikutti.
–Vielä aamupäivällä oli valmius jättää sotaharjoituksista vastalause, ennen kuin pehmennettiin alkuperäistä kirjausta. Siihen tuli kirjaus poliittisesta harkinnasta, ja maininta että eduskuntaa pitää informoida, Arhinmäki sanoo Uudelle Suomelle tiedotustilaisuuden jälkeen.
Hän kertoo olevansa nyt tyytyväinen lopulliseen muotoiluun.
–Kyllä tämä kirjaus on selkeästi osoitus, että eduskunta haluaa tehdä myös poliittista harkintaa. Sotaharjoitustoiminta ei ole ulko- ja turvallisuuspolitiikasta irrallista, Arhinmäki sanoo.
Hänen mielestään on merkittävää, missä määrin sotaharjoituksista informoidaan, ja miten otetaan poliittisia päättäjiä mukaan päätöksentekoon.
–Ongelma harjoitustoiminnan kanssa on ollut, että ne ovat tulleet yllätyksinä ulkoasiainvaliokunnan jäsenille. Niissä ei ole käytetty poliittista harkintaa. Puolustusvoimien näkökulmasta joku harjoitus voi olla ihan järkevä, mutta jos katsoo asiaa kansainvälisen politiikan näkökulmasta, se näyttäytyy erilaisena, Arhinmäki toteaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.