Internet miljardeine sivustoineen on ollut Suomalaisienkin ulottuvilla likimain vuosikymmenen ajan. Tämä vapaan ja ilmaisen informaation kulta-aitta on ollut erinomainen keino kehittää yleis-sivistystään varsin pienin kustannuksin.
Huumausaineisiin liittyvää informaatiota on ollut tätä reittiä pitkin saatavilla nykyisessä laajuudessaan likimain edellämainitun vuosikymmenen ajan. Suomeksikin. Moni onkin laajentanut tämän puolen tietouttaan juuri tätä kanavaa pitkin, tutkimalla ja etsimällä. Minä esimerkiksi kuulun näihin ihmisiin.
Vuonna 1994 myös minä olin aika asenteellinen päihteisiin liittyen. Tunsin ja tiesin kyllä alkoholin vaarat, mutta esimerkiksi nuoruusvuosien kannabiskokeiluni painoivat minua silloinkin. Olin siinä uskossa, että huonolla tuurilla voin joutua "pahalle tripille" -vaikka tuosta kaikesta oli kulunut jo silloinkin vuosia ja vuosia aikaa. Tämän tasoisen tietämyksen oli minulle tarjonnut tämän yhteiskunnan harjoittama huumevalistus. En edes tiennyt, mistä hashis valmistetaan. Sen tiesin että esim. crack ja heroiini ovat niitä pahempia, amfetamiini myös. Ja että joitain aineita piikitetään. Siinä tietoni olivat.
Jos kuvailemaani tietämyksen tasoa voitaisiin pitää jonkun sortin perustasona, millä osa suomalaisista asiaa katsoo, mitä tapahtuu jos siitä aletaan aatteelliseksi huumevastaiseksi? Ilman että asioihin juuri tutustutaan? -Sitähän tietää jo miten asiat on, miksi vaivautua tutkimaan?
Julkituotu aatteellisuus johtaa lopulta oikeahenkisten järjestöjen pauloihin, jossa addiktien läheiset ja entiset käyttäjät "messuavat" huumausaineiden vaaroista, käyttäen hyväkseen omaa kokemusperspektiiviään. Jälkimmäiset lisäksi koittavat kiivaasti "ostaa asemaansa yhteiskunnassa uudelleen" jotta heitä ei halveksittaisi. Ainuttakaan kohtuukäyttäjää ei tunneta, eikä kukaan ole kiinnostunut sellaisten mielipiteistä muutenkaan, koska ne voidaan kokea huumemyönteisinä. Pahimpia ovat ne hipit, jotka "sitä hassista puolustavat". "Osa vielä sen verran hyvässä kunnossa että järki juoksee, ovat kovin suulaita ja uudistusmielisiä"
Lopputuloksena syntyy noidankehä, jossa koko käsitys päihdemaailmasta on vääristynyt. Näkemykset hoitotavoista voivat olla oikeansuuntaisia, mutta se -miten käyttäjät ja varsinkin ongelmattomat käyttäjät koetaan, menee metsään ja lujaa. Hulluinta kuviossa on se, että yhteiskunta on näkyvästi tukenut tällaista ajattelutapaa, mahdollistaen samalla satojen tuhansien ihmisten jäämisen "harmaalle vyöhykkeelle" -tilanteeseen jossa heillä ei ole mahdollisuutta puhua asiasta lainkaan.
Onko Aatteellinen huumevastaisuus pahimmillaan pakkomielle, jonka primäärifunktiona onkin ainoastaan pyrkiä pönkittämään omaa paremmuuttaan huumausaineita käyttäviin verrattuna?
Onko Aatteellinen huumevastaisuus ikäänkuin usko, jonka pohjalla olevaa -sitä tukevaa informaatiota ei ole sopivaa arvostella, saati sitten esittää perusteltuja vasta-argumentteja?
En ole täällä keskustellessani esimerkiksi nähnyt yhdenkään "Vasikan", "Lainlaatijan", "Marjaanan" tai "Suomalaisen" koittaneen faktoilla kaataa WHO:n kannabisraporttia:
http://www.vihreetpantterit.org/old/body_faktoja_whon_raportti.htm
Sen sijaan lähes jokainen "vastaisten" esittämä näkemys on voitu kaataa ihan muutamalla hiiren klikkauksella.
Miksi omaa yleistietotasoa ei haluta laajentaa?
Miksi halutaan rangaista ongelmaista?
Miksi halutaan rangaista ongelmatonta?
Miksi ongelmaisia ei haluta hoitaa?
Miksi?
Naapurin äijä
h u u m e v a s t a i n e n
- hampun kotikasvatuksen puolesta
Huumausaineisiin liittyvää informaatiota on ollut tätä reittiä pitkin saatavilla nykyisessä laajuudessaan likimain edellämainitun vuosikymmenen ajan. Suomeksikin. Moni onkin laajentanut tämän puolen tietouttaan juuri tätä kanavaa pitkin, tutkimalla ja etsimällä. Minä esimerkiksi kuulun näihin ihmisiin.
Vuonna 1994 myös minä olin aika asenteellinen päihteisiin liittyen. Tunsin ja tiesin kyllä alkoholin vaarat, mutta esimerkiksi nuoruusvuosien kannabiskokeiluni painoivat minua silloinkin. Olin siinä uskossa, että huonolla tuurilla voin joutua "pahalle tripille" -vaikka tuosta kaikesta oli kulunut jo silloinkin vuosia ja vuosia aikaa. Tämän tasoisen tietämyksen oli minulle tarjonnut tämän yhteiskunnan harjoittama huumevalistus. En edes tiennyt, mistä hashis valmistetaan. Sen tiesin että esim. crack ja heroiini ovat niitä pahempia, amfetamiini myös. Ja että joitain aineita piikitetään. Siinä tietoni olivat.
Jos kuvailemaani tietämyksen tasoa voitaisiin pitää jonkun sortin perustasona, millä osa suomalaisista asiaa katsoo, mitä tapahtuu jos siitä aletaan aatteelliseksi huumevastaiseksi? Ilman että asioihin juuri tutustutaan? -Sitähän tietää jo miten asiat on, miksi vaivautua tutkimaan?
Julkituotu aatteellisuus johtaa lopulta oikeahenkisten järjestöjen pauloihin, jossa addiktien läheiset ja entiset käyttäjät "messuavat" huumausaineiden vaaroista, käyttäen hyväkseen omaa kokemusperspektiiviään. Jälkimmäiset lisäksi koittavat kiivaasti "ostaa asemaansa yhteiskunnassa uudelleen" jotta heitä ei halveksittaisi. Ainuttakaan kohtuukäyttäjää ei tunneta, eikä kukaan ole kiinnostunut sellaisten mielipiteistä muutenkaan, koska ne voidaan kokea huumemyönteisinä. Pahimpia ovat ne hipit, jotka "sitä hassista puolustavat". "Osa vielä sen verran hyvässä kunnossa että järki juoksee, ovat kovin suulaita ja uudistusmielisiä"
Lopputuloksena syntyy noidankehä, jossa koko käsitys päihdemaailmasta on vääristynyt. Näkemykset hoitotavoista voivat olla oikeansuuntaisia, mutta se -miten käyttäjät ja varsinkin ongelmattomat käyttäjät koetaan, menee metsään ja lujaa. Hulluinta kuviossa on se, että yhteiskunta on näkyvästi tukenut tällaista ajattelutapaa, mahdollistaen samalla satojen tuhansien ihmisten jäämisen "harmaalle vyöhykkeelle" -tilanteeseen jossa heillä ei ole mahdollisuutta puhua asiasta lainkaan.
Onko Aatteellinen huumevastaisuus pahimmillaan pakkomielle, jonka primäärifunktiona onkin ainoastaan pyrkiä pönkittämään omaa paremmuuttaan huumausaineita käyttäviin verrattuna?
Onko Aatteellinen huumevastaisuus ikäänkuin usko, jonka pohjalla olevaa -sitä tukevaa informaatiota ei ole sopivaa arvostella, saati sitten esittää perusteltuja vasta-argumentteja?
En ole täällä keskustellessani esimerkiksi nähnyt yhdenkään "Vasikan", "Lainlaatijan", "Marjaanan" tai "Suomalaisen" koittaneen faktoilla kaataa WHO:n kannabisraporttia:
http://www.vihreetpantterit.org/old/body_faktoja_whon_raportti.htm
Sen sijaan lähes jokainen "vastaisten" esittämä näkemys on voitu kaataa ihan muutamalla hiiren klikkauksella.
Miksi omaa yleistietotasoa ei haluta laajentaa?
Miksi halutaan rangaista ongelmaista?
Miksi halutaan rangaista ongelmatonta?
Miksi ongelmaisia ei haluta hoitaa?
Miksi?
Naapurin äijä
h u u m e v a s t a i n e n
- hampun kotikasvatuksen puolesta
Vastaukset 10
Vanhimmat
Minun on ihan pakko tunnustaa... kannatan esim. kannabiksen kieltolain kumoamista mutta teen sen siksi että olen pohjimmiltani huumevastainen.
Olen huumemyönteisten leirissä useasti vain siksi että heidän tarjoilema maailmansa on osittain parempi kuin nykyinen. Ei siltä huumehuurujen osalta vaan siltä osalta jossa konkreettiset ongelmat ovat vähäisempiä.
Vastustan periaatteellisesti kaikkea päihteidenkäyttöä ja kaikkein mieluisin maailma olisi minulle sellainen jossa ihmiset eivät käyttäisi mitään. Konkreettinen huumemyönteisyys onkin vain piilotettua huumevastaisuutta; uskon että se konkreettinen saasta vähenisi (mutta ei poistuisi. Valitettavasti. Sitä toivon oikeasti.) tiettyjen kieltojen ja uusien järjestelmien myötä.
Olen myös valmis sellaisiin päätöksiin joilla haitataan teidän hörhöjen huumeidenkäyttöä kunhan ne toimet eivät heijastu kriminalismin vahvistumisena. Jos hamppu voidaan "myrkyttää" huomaamattomasti niin että siitä tulee vähemmän nautittavaa eikä ole pelkoa että se korvautuisi mustan pörssin tuotteella niin ilomielin sallisin moisen toimen vaikka kulttuuri olisikin laillinen.
Kysymykseni "hörhöille" onkin ollut aina välillä: Jos kaikki ihmiset olisivat valmiita luopumaan päihteilystä ja olisivat valmiita kehittämään tätä maailmaa paremmaksi- luopuisitko myös sinä? Vai koetko että erilaisten kemikaalien käyttäminen on niin olennainen asia että sen vuoksi kannattaa pitää yllä kokonaista kulttuuria?
Päihteiden käyttö on pohjimmiltaan vääränlaista vapautta mielestäni. Se kuitenkaan ei estä minua näkemästä ongelmia sellaisena kuin ne ovat. Siksi näytän vihreää valoa hampun laillistamiselle; se on kahdesta pahasta pienempi.
Kiitos kommenteistasi, haluan sanoa että sinun näkemyksesi asiasta on hyvin tervehenkinen ja realismiin perustuva. Juuri niikuin pitääkin.
Minulla ei ole juurikaan siihen lisättävää, mutta vastaan kysymykseesi jonka esitit:
Päivänä, jolloin kaikki päihteet kielletään -ja kun ihmisten kokemiin epäkohtiin aletaan oikeasti puuttumaan (tehdään päihtymisestä tarpeetonta), olen oikeasti valmis luopumaan omistani. Tupakasta, Sosiaalisesta juomisesta, sekä hampusta. Silläkin uhalla vaikka minulta puuttuisikin toimiva lääke vaivoihini. Nimittäin uskon että tällaisena päivänä myös tämä asia otetaan huomioon, ja lääkkeellinen hoito viedään uusiin mittoihin. Puhun täsmälääkkeistä joiden teho ei perustu päihdefunktioon.
Minusta kalja saunassa tai sätkä nuotion loimussa on oikein mukava asia. Kulttuuria jonka mieltää hyväksi. Niistä luopuminen on kuitenkin hyvin pieni hinta siitä, että saa oikeuden asua yhteiskunnassa joka olisi likimain ongelmaton. Väkivallaton. Tasa-arvoinen. Humaani.
- Olkoonkin että se on utopiaa.
Naapurin äijä
h u u m e v a s t a i n e n
- hampun kotikasvatuksen puolesta
Miksi hörhöt eivät muuta sinne, missä saa pössytellä rauhassa?
Mitä hyötyä on 3-vuotiaalle siitä, että äiti ja isi pössyttelevät? Entäpä sikiölle?
Haluatko, että hammaslääkärisi / operoiva kirurgi / vastaan tulevan kuorma-auton kuljettaja on päihteiden alainen? Tai lapsesi opettaja koulussa? Eikö laillistaminen lisäisi riskiä tähän? (No, hammaslekuri ja kirurgi saanee jo nyt juuri haluamansa määrän haluamaansa substanssia...) Varsinkin kun otetaan huomioon, että moni laskee sen varaan, ettei yteisö tunnista käytön oireita.
Etkö oikeasti ymmärrä, että jossakin se raja on oltava? Miksi ei voisi laillisesti vetää kokaa nokkaan tai hei, miksi antaa hyvät rahat mafialle, otetaan KAIKKI kama maitokauppaan! Miksi raja ei voisi olla siinä missä se nyt on? Ja jos sitä siirretään, miksi ei mieluummin tiukempaan suuntaan?
Luuletko ettei esimerkiksi minulla ole omakohtaista kokemusta huumeista / huumeiden käyttäjistä? Tiukka kantani perustuu nimen omaan siihen, että olen seurannut sivusta, miten nopeasti pössy on TYLSISTYTTÄNYT aiemmin skarppeja tyyppejä. Olen minä toki nähnyt senkin, miten elämä valuu kurkusta, mutta pössyttelijöillä prosessi on ollut niin paljon nopeampi. Ymmärrän, ettei kahdesti kuussa pössyttely tylsistytä, mutta kun joukossa on aina niitä, joilla oma hillintä EI TOIMI. Oma kokemus pössystä on kertaluontoinen. Panetti, eipä juuri muuta.
Eli millä perusteilla yhteiskuntaan pitäisi lanseerata uusia huumeita / päihteitä / turhia nautintoaineita?
Tylsistyttänyt skarpin ihmisen? Tarkoitat siis suurkuluttajia?
Omalle kohdalleni (jos sallit että otan osaa keskusteluun) vaikutus kannabiksesta on ollut omasta ja läheisteni näkökulmasta kovin positiivinen.
Olen perheeni ainut kannabiksen käyttäjä ja perheessä on myös lapsia.
Aloitin polttelun uudelleen tässä n. vuosi sitten. Taukoa ennen uutta alkua oli kahdeksan vuoden verran, jona aikana käytin alkoholia.
Tuona aikana ainakin tuli todettua, että alkoholi ei ole minua varten. (ei mitään hölmöilyjä, vaan yleisesti ottaen)
Kasvattelin itselleni kauniin kasvin, ensin kysyttyäni kiltisti vaimoltani luvan.
Sadon valmistuttua, olen pitänyt yhtä kasvia koko ajan kasvamassa joko pistokkain, tai uutta kokeillessa, kasvattaen siemenestä.
Aiemmin kovin räiskyvä luonteeni tasoittui hieman. (ilot ovat silti yhtä suuria kuin aiemminkin, mutta en stressaa vastoinkäymisiä niin rankasti)
Opiskelu lähti aivan uusille urille. Arvosanat nousivat ja tästä syystä päätin lukea itselleni tuplatutkinnon, joka on vuotta vaille valmista.
Perhe-elämäkin on hieman parantunut, sillä perheen kanssa vietettävä aika on nykyään laadukkaampaa.
Alkoholinkäyttöni loppui kokonaan ja tupakointi väheni melkein puoleen.
Tästä älköön kukaan ymmärtäkö, että kannabis mielestäni auttaa näihin kaikkiin.
Omalla kohdallani vain välillisesti.
Tarkoitan siis sitä, että kannabiksen astuttua alkoholin tilalle, otan asiat rennommalla otteella ja pilkettä kulmissa.
Vakava ollaan, kun tarvista on, mutta nykyään sitä tarvista on harvemmin.
Alkoholinkäyttöni oli n. kaksi kertaa kuukaudessa.
Kannabista käytän keskimäärin kolme kertaa kuukaudessa.
Alussa hieman enemmän, mutta tälle tasolle se pysähtyi puolessa vuodessa.
Kiitos että uskalsit kertoa totuuden, Marjaana. Nyt minun on paljon helpompaa suhtautua sinuun.
"Mitä hyötyä on 3-vuotiaalle siitä, että äiti ja isi pössyttelevät? Entäpä sikiölle? "
3-vuotiaalle lapselle on eduksi, mikäli hänen vanhemmillaan riittää "virtaa" vastata lapsen tarpeisiin mahdollisimman hyvin. Levänneet, stressittömät vanhemmat täyttävät nämä kriteerit. Hamppu voi olla tässä avuksi -hallitussa käytössä.
Sikiölle kannabiksen käyttö voidaan rinnastaa tupakointiin raskausaikana. Ongelmat samantapaisia. Alhaista syntymäpainoa, jne. En todellakaan ole sitä mieltä että raskaanaolevan olisi suotavaa tuprutella hamppua. Ihmistaimi on arvokkaampi asia. Onneksi äiti osaa valita tärkeämmän.
En halua kenenkään tulevan työelämässä/toimessaan minua vastaan päihtyneenä. Silti näin käy jatkuvasti. Pelottelut hampun pitkistä päihdevaikutuksista ovat paksuinta puppua mitä maailmassa on. Niiden mukaan olisit "pössyissä" kuukausikaupalla yhden sätkän jälkeen. Jopa sinä tiedät että näin ei ole. Selvänä siinä vaiheessa kun pikkarit ovat jo kuivuneet.
Päihteiden kaanoni ei vaikuta päihtyneiden eksistenssiin. Päihtyneiden määrään vaikuttaa kokijaperspektiivin tuskaisuuden ja haasteellisuuden aste.
"Etkö oikeasti ymmärrä, että jossakin se raja on oltava? Miksi ei voisi laillisesti..."
Ymmärrän. Sen takia en kannatakkaan kannabistuotteiden yhtäkkistä ja täydellistä vapauttamista, vaan harkittua etenemistä suuntaan, jossa depenalisoinnin kautta haetaan ensin tilastotiedettä asiasta -ja sen jälkeen otetaan jakelu valtion hallintaan. Esimerkiksi reseptillä jaettuna niille, joiden käyttö voidaan katsoa perustelluksi. Maitokauppaan ei sitä minustakaan tarvitsisi laittaa.
Mitä tulee muihin aineisiin, minusta addiktien (heroiini, amfe, koka, subu, jne) hoitomalleja tulisi oleellisesti parantaa. Näin yhteiskunta säästyisi rikollisuudelta jolla käyttöä rahoitetaan.
"Tiukka kantani perustuu nimen omaan siihen, että olen seurannut sivusta, miten nopeasti pössy on TYLSISTYTTÄNYT..."
Ymmärrän. Olen itse todistanut samaa. Jokainen on ollut nuoria, kypsymättömiä ihmistaimia joiden todellisuudenpakoalttius on ollut omaa luokkaansa. Isoimpia syitä minulla puhua humaanimman päihdepolitiikan puolesta -ja koittaa ajaa hampputuotteita pois kadulta valvottuun jakeluun. Nimittäin nämä teinipeelot saavat sitä nykyisin hankittua helpommin kuin tupakkaa. Eikö tämä kerro sinulle jotain?
Suojeleminen ei ole aina mahdollista täyskiellolla ja rangaistuksilla. Parempi on suoda asia joillekkin ja viedä markkinat, kuin katsoa vierestä kun lapset hiisaa veli venäläisen korppua. Nyt kun se kaikki menee kaupaksi.
Naapurin äijä
h u u m e v a s t a i n e n
- hampun kotikasvatuksen puolesta
Heititpä täkyn johon on pakko tarttua: "hallittu käyttö". Valitettavasti hampun kuten muidenkin nautintoaineiden ns. hallittu käyttö onnistuu vain osalta käyttäjistä. Koko argumentaatiosi nojaa olettamukseen, että hampunpolttelijat olisivat jotenkin fiksumpaa porukkaa kuin loput kansasta: näinhän ei ole. Ei juoppo ole yhtään sen pahempi kuin pilvessä leijaileva... eikä kyllä parempikaan. Laillistamalla miedot huumeet emme (valitettavasti?) paranna vallitsevaa tilannetta. Olet kyllä aivan oikeassa siinä, että hoitomalleja tulisi kehittää. Ongelma on siinä, että jos toisesta päästä kehitetään hoitoa ja toisesta väljennetään huumelainsäädäntöä ollaan luomassa todella kalliiksi tulevaa järjestelmää.
Hieno huomio, ystäväni.
Sillä erotuksella ettei argumentaationi perustu kuvailemaasi oletukseen -vaan pikemminkin näkemykseen jossa kannabiksen liikakäyttökään ei generoi sen tasoisia ongelmia, että ne voisivat toimia perusteena kyseisen aineen kiellolle.
Tämäkin on loppujen lopuksi toissijaista koska:
- On eittämättä niin, että laiton huumebisnes, sisältäen kaikki saatavilla olevat aineet, rahoittuu tämä toiminta pääosin kannabiksen myynnistä saatavin tuloin. Olisi typerää väittää kannabis-markkinainvaasion tyrehdyttävän esim. amfetamiinimarkkinat tyystin, mutta totuus on se, että tarjonta vähenisi oleellisesti. Kysymyksessä olisi siis ensimmäinen konkreettinen teko sen eteen, että oikeasti addiktoivia aineita on tarjolla vähemmän tässä maassa.
En ole ajamassa hamppua alepoihin, vaan peräänkuulutan mallia, jossa sitä todella tarvitsevat, saisivat sitä esimerkiksi reseptillä lääkäriltään. Tai ehkä alkosta.
Naapurinä äijä
h u u m e v a s t a i n e n
- hampun kotikasvatuksen puolesta
Hampun polttelijat (kohtuupolttelijat=pari,kolme kertaa kuussa) ei oo välttämättä fiksumpia ku koko muu kansa, mut oma kokemukseni on kyllä 30 vuoden ajalta, et hampun KOHTUUpolttelijat on dramaattisesti ja selvästi fiksumpia ku alkoholin normaalikäyttäjät, mikä Suomessa surullisen usein tarkottaa meidän patologista, sairaalloista alkoholikulttuuria, joka on jo vuosia luokiteltu kansansairaudeks.
En tie onko omassa tuttavapiirissäs minkäänlaisia hampun polttelijoita. Oletan ettei ole?
Olettamukseni perustuu sille sinun olettamuksellesi että hamppua, kannabista, kukkaa, polttelevat polttaisivat sitä jotenkin samaan tyyliin miten viinaa vedetään nykyään monen yksilön tapauksessa. Vahvaa viinaa monta päivää putkeen, eli monena peräkkäisenä päivänä täyslärvit eli kaatokänni. Oksentelua, sekoilua, tappelua, muistinmenetyksiä, väkivaltaa.
Tämä ei ole mitään marginaalista käyttäytymistä nyky-Suomessa vaan kauhistuttava yleinen ilmiö. Joka on lisääntymään päin kuten myös alkoholikuolemat.
Kannabiksen polttelijat ovat aivan selvästi prosentulaalisesti verrattuna alkoholin käyttäjiin kuitenkin omaksuneet kohtuulinjan käytössään, heidän joukossaan vain tietty prosenttiosuus polttaa ongelmaksi asti (toki heitäkin on sen verran että sieltä löytyy esimerkkejä).
Kannabista ei edes oikein voi polttaa samalla mielessä kuin viinaa kitataan; alotetaan heti aamusta ja puolen päivän aikaan ollaan jo täysin sekaisin. Välillä käydään hakemassa joko alkosta tai lähimmästä maitokaupastu uus lasti joko vahvaa viinaa tai keskikaljaa, rahatilanteesta ja kantokyvystä riippuen. Tätä jatketaan päiväkausia kunnes rahat loppuvat. Juoppoporukasta aina joku tai muutama "tipahtaa" per vuosi. Tiedät varmaan sanan merkityksen.
Kannabiksen satunnais- tai kohtuupolttelijat eivät tosiaankaan koskaan vajoa näin alas. Rappio- tai kroonisten alkoholisten (joita Suomessa on runsaasti) elämä ja fyysinen habitus kuten myös psyyken tila on täysin verrattavissa narkomaanien vastaavaan, erotuksena se että viina on puoli-ilmaista, vahvat huumeet maksavat maltaita. Koskahan Suomen päättäjät kykenevät näkemään tämän tosiseikan?
Sanon vielä lopuksi että 80-90 % kannabiksen kohtuukäyttäjistä ei painiskele sen suuremman ongelman kanssa kuin henkilö joka pari kolme kertaa kuussa nauttii muutaman lasillisen valkoviiniä.
"Valitettavasti hampun kuten muidenkin nautintoaineiden ns. hallittu käyttö onnistuu vain osalta käyttäjistä."
Myytti. Tosiasiassa hampun käyttäjistä ongelmakäyttäjiä on n. 5%.
Kannattaa muuten huomata, että EU:n huumetilannetta seuraava EMCDDA ei luokittele kannabiksen raskastakaan käyttöä ongelmakäytöksi:
"Problem drug use is defined operationally as ‘injecting drug use or long duration/regular use of opiates, cocaine and/or amphetamines’"
http://ar2004.emcdda.eu.int/en/page066-en.html
"Ei juoppo ole yhtään sen pahempi kuin pilvessä leijaileva"
Disagree. Alkoholi linkittyy tunnetusti ja tutkitusti lisääntyneeseen aggressiivisuuteen ja väkivaltaisuuteen. Alkoholin vaikutuksen alaisena harjoitetaan järjetöntä vandalismia. Näin juopunut on ympäristölleen huomattavasti pilvenveikkoa haitallisempi. Alkoholin terveydelliset haitat ovat myös aivan eri kaliiberia kuin kannabiksen, jolloin juopunut tekee myös itselleen hallaa kannabiksen käyttäjää enemmän.
"jos toisesta päästä kehitetään hoitoa ja toisesta väljennetään huumelainsäädäntöä ollaan luomassa todella kalliiksi tulevaa järjestelmää"
Tunnustettu politiikan tutkimuslaitos, RAND-instituutti on tutkinut myös päihdepolitiikan seurauksia ja suuntauksia. Heidän mukaansa lailla ylläpidetty kieltolaki maksaa kaikkinensa yhteiskunnalle _huomattavasti_ enemmän kuin ennakkoehkäisyyn ja hoitoon perustuva politiikka. Esimerkissä on laskettu 1% pudotuksen hinta kokaiinin käytössä tiedossa olevien lukujen kautta: lainopilliset keinot 250 miljoonaa taalaa, hoidon kustannukset 34 miljoonaa.
http://www.rand.org/publications/RB/RB6002/rb6002.html
Tämän laskelman perusteella voidaan väittää, että esim. Suomessa voitaisiin kolminkertaistaa nykyinen hoito- ja ennaltaehkäisykapasiteetti, ja valtiolla olisi vielä jäljellä puolet aiemmin rangaistuspolitiikkaan budjetoiduista rahoista.
"Kannabista ei edes oikein voi polttaa samalla mielessä kuin viinaa kitataan; alotetaan heti aamusta ja puolen päivän aikaan ollaan jo täysin sekaisin."
Kyllä muuten voi. Tosin se vaatii tiukkaa omistautumista asialle ja harjoittelua. Niin, ja riippuvuuden siihen kamaan. Kivaahan se ei missään tapauksessa ole. tiedän itse pari tapausta, joilla mopo karkaa käsistä niin sanoakseni. Ihme hebefreniaa nykyään niillä- ei käy suihkussa, ei siivoa kämppää- toinen ei liiku ulkona ikinä jne jne. istuu vaan ja kattoo telkkaria ja jauhaa paskaa. Vittu, kolmatta vuotta jo putkeen. Poikkeustapauksia tosin, kohtuukäytöstä nämä hemmot ei tiedä tuon taivaallista.