Kaikki yksityistetään, valtionvelka maksetaan kokonaan pois vaikka henki menisi. Kunhan ei menisi överiksi niinkuin nyt Argentiinassa ja aikoinaan Romaniassa.
Onko Niinistö ottanut oppia Argentiinasta?
"minä juon kahvia nyt&qu
9221
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Meillä sama talousoppi olla, tuskin Niinistö siihen yksin on syypää, mutta varmasti kannattaa tuota outoa "logiikkaa".
Argentiinassa ei kyetty huolehtimaan valtionvelasta. Vaikka se bruttokansantuotteeseen nähden ei Argentiinassa ollutkaan edes kovin korkea (muistaakseni vain n. 60 %), lainanantajien usko maan kykyyn huolehtia taisinmaksuista horjui ja se synnytti katastrofin.
Itse asiassa Argentiinassa toteutui juuri se skenaario, jonka uhka sai 1990-luvulla Aho-Viinasen pois tolaltaan. Tuolloin Suomenkaan velkaisuus kansantuloon nähden ei ollut tavattoman suuri. Kun valtaosa lainanotoista meni kuitenkin yksityiseen ja julkiseen kulutukseen, oli luotonantajien uskoa velkojensa takaisinsaantiin vahvistettava hyvinkin kivuliain leikkauksin. Näin kuitenkin vältyttiin Argentiina-ilmiöltä.
Niinistön ongelma on saada ihmiset ymmärtämään, että hädän hetkellä otetut ja tuolloin kulutuksenn käytetyt lainat on maksettava takaisin hyvän sään aikana. Suhdanteiden heiketessä Suomi on taas lainamarkkinoilla. Lainan saanti ja hinta tulee olemaan suuresti riippuvainen siitä, miten vanhat lainat on hoidettu. Tätä se Niinistö murehtii.
Suuri valtionvelka lisää aina riippuvuutta lainamarkkinoista ja sen reaktioista. Lainat kulutukseen hukannut, on menettänyt osan vapaasta tahdostaan ja on velkojiensa armoilla. 1990-alun laman läpikäyminen ei sallinut julkisten kulutusmenojen alentamista tulomenetysten edellyttämälle tasolle. Tarvittiin ja saatiin kulutukseen käytettävää lainaa tiettyyn rajaan asti. Se raja ei ollut kaukana.
Kansantaloustilastojen vertailussa kansantalouden velkaisuusaste% johtaa helposti harhaan. Jos lainanotto perustuu tuottavien investointien ja infrastruktuurin rahoittamiseen, lainoittaja hyväksyy korkeankin velkaisuusasteen. Kulutuslutoissa raja on olennaisesti alhaisempi. Näin oli Suomessa ja on Argentiinassa.
Viittaukset yksityistämiseen on noteerattavissa vain siltä osin, että "Se köyhänä kuolee, kuka talonsa myy ja herroiksi elää. Se perinnön jättää, joka lainat maksaa ja loput kannattavasti sijoittaa."
Argentiinan ongelmahan on se että heidän rahayksikkönsä on ollut sidottuna liian kauan Amerikan dollarin kurssiin. Suuri osa tuottavista yrityksistä on myyty ulkomaalaisille ja tämän lisäksi vielä on eletty velaksi.
On myyty runsaasti esim. lihaa mutta rahat ovatkin päätyneet ulkomaisille omistajille, jotka tuskin maksavat mitään veroja Argentiinaan.
Siinä on visiota myös Suomen taloudesta päättäville onhan suurin osa Suomalaisista yrityksistä ulkomaisessa omistuksessa.
Entäs sitten kun nämä Ollilat ja Vainiot ulkomaisen pääoman renkipojat vievätkin yrityksensä muualle?
Entäs sitten?
"Parempi raha omassa kukkarossa kun toisen"
Amerikan dollari on yliarvostettu ja on ylhäällä esim. euroon nähden vain siksi, että rahapiirit pitävät sitä jotenkin ihmeelliseti korkealla suurilla voitto odotuksillaan. Joku talousihminen Saksasta pelkäsi taannoin sitä. että dollarin kurssin ilmakupla voi puhjeta koska tahansa, ja se ei tietäisi mitään hyvää esim. eurolle ja muille valuutoille.
Tosin tervehdyttäisihän se taloutta muissa maissa paitsi Amerikassa.
Siellä talous syöksyisi melkoiseen lamaan.
Jonka jälkeen Amerikkakaan ei olisi mikään talouden moottori vaan se saattaisi vaipua yhtä pahaan tilanteeseen kuin entinen Neuvostoliitto aikanaan.
Jos Argentiinan valuutta ei olisi sidottu aikanaan Us-dollariin, se olisi ajat sitten devalvoitunut entisestäänkin ja yritykset olisi myyty ulkomaille vieläkin halvemmalla.
Oletettavasti Argentiinassa vallitsee tällä hetkellä valuuttapako ja siellä olevien yritysten arvot ovat romahtaneet, kun kukaan ei ole argentiinalaisista yrityksistä kiinnostunut edes halvallakaan.
Mitä olliloihin tulee, niin ulkomaalaisethan ovat niistä kännyköistä pääosan ostaneet. Hyvä, että ovat panostaneet suomalaiseen yritykseen ja sen tietotaitoon. Suomalaista pääomaa ei olisi ollut riittävästi Nokian tarpeisiin. Vain Suomessa ja vain suomalaisille kännyköitä valmistava mitätön yritys olisi ollut helppo nakki ja pelkkä tuotekehittelyn pioneeri maailmanmarkkinoilla.
Suomi on myynyt valtavan määrän selluloosaa ja paperia ulkomaille. Kaippa rahat ovat päätyneet ulkomaalaisille ostajille ja edelleen jalostajille. Suomessa metsäteollisuustuotteiden sisämarkkinat ovat tuotantoon nähden olemattomat. Olisko "minä juon nyt vaan..." mielestä pantava tehtaat kiinni, puukauppa stoppiin ja ryhdyttävä juomaan vain halpaa argentiinasta kahvia, josta monet välittäjät ja paahtimot ovat ottaneet jo omansa.
Yritysjohtajat pitävät yrityksensä siellä, missä se niiden toiminnan optimoinnin kannalta on mielekästä. Kansainvälisessä pörssissä toimivalla ja ulkomaista pääomaa tarvitsevalla yrityksellä ei ole muuta mahdollisuutta. "Lypsävää lehmää ei tapeta, mutta sairas lehmä joutuu ennen pitkään vihamielisen hyökkäyksen kohteeksi". Näin se kulkee.
Pitä rahasi kukkarossasi. Voi käydä, kuten valtion (ja veronmaksajien) kävi Soneran tapauksessa, että nukut onnesi ohi. Olethan kuin se Raamatun mies, joka hautasi leiviskänsä maahan.
Suomalaiset kehittelevät hienoja systeemeitä omilla ja vierailla ns. huippuosaajilla, mutta se myyntipuoli taitaa olla ihan perseestä, vaikka meillä olisikin hyviä pohjalaisia myyntimiehiä. ( Tosin niissäkin on kepuleita )
Myydään heti pois hienotkin ideat ulkomaalaisille, kun ei muka ole pääomaa kotimaassa kehitellä ideoita eteenpäin. Miksikö? Koska ulkomaalaiset maksavat niin hyvin ja kuvitellaan päästävän suuriin rahoihin kiinni. Jos käytettäisi järkeä ja malttia kehiteltäessä näitä ideoita ja käytettäisi ne hyödyksi kotimaan työllistämiseen olisi se paljon parempi meille kaikille työllisyyden kannalta.
Otan esimerkin linja-autojen teosta Vantaalla, missä oli erittäin korkeatasoinen yritys nimeltä Carrus. Ensin myytiin firma Ruotsiin ja kuinka ollakkaan linja-autojen rakennus lopetettiin Suomessa. Ennen sitä nämä firman huippuosaajat, työntekijät kävivät opastamassa Puolassa miten linja-auton koreja tehdään. No hulluja on monta lajia. Ei kenellekään välähtänyt mikä siinä on takana. Nyt ei tehdä enää linja-auton koreja Suomessa.
Että tätä tapaa mennään. Tilanne on kuin Argentiinasta, vai eikö ole. Kyllä sielläkin hyvätasoisia yrityksiä oli.
Innovaatioita Suomesta löytyy vaikka muille jakaa, mutta sitä ollaan niin pirun maailman kansalaista että että kaikki myydään. Ei muuta kuin eläkkeelle nauttimaan niistä vaivaisista ropoista jota myynnistä saatiin, vaikka olisi myöhemmin saatu paljon suurempi summa.
Kuitenkin on kyse useammankin ihmisen elämästä kuin niiden jotka vaan keinottelevat osakkeillaan ja luulevat että siitä se raha tulee. Ei tule. Se tulee työnteosta, paperilla on vain paperin arvo kun lama tulee.
By the way, en minä vaahtoa.
Totuus aina kirvelee eikö.
Olisi kiva tietää?
Todella tuo ulkomaalaisten koulutus joissain tilanteissa. Minunkin entiselle työpaikalleni tuli oppilaita suomenlahden toiselta puolen, olivat useita kuukausia ja kuinka ollakkaan sen jälkeen myös hommat siirtyivät näiden opiskelijoiden perässä sinne lahden taakse, ja meiltä vähennettiin väkeä. Oli muuten valtion osittain omistama firma tuolloin.
Argentiinassa
http://www.kepa.fi/uutiset/talous/3645