Jos eduskunta hyväksyy vireillä olevan lakimuutoksen, Suomi saattaa olla mukana Nato-maiden kanssa puolustamassa Baltiaa tai jotain muuta Euroopan maata, jos sinne hyökätään.
- Nykylakien mukaan suomalaista sotilasta ei voi lähettää ulkomaille sotimaan, mutta jos vireillä oleva lakiesitys menee eduskunnassa läpi, niin se olisi mahdollista, kertoo puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.
Kenraali Lindberg istuu virkeänä uutuuttaan hohtavassa työhuoneessa. Paikat ovat armeijan tyylin mukaisesti viimeisen päälle kunnossa ja kaikki paperit pedanttisen hyvässä järjestyksessä.
Minuuttiaikataululla työskentelevä Lindberg ehti tottua hektiseen menoon jo ollessaan Ilmavoimien komentaja. Nyt vastuu on - jos mahdollista - vieläkin suurempi.
Puolustusvoimia on pitänyt kiireisenä Venäjän sotilaallisesti aktiivinen toiminta lähialueillamme ja Itämerellä, johon muun muassa Nato on vastannut vahvistamalla läsnäoloaan.
Valmius korkealla
Puolustusvoimain valmiustilanne onkin korkealla tasolla.
- Me olemme säätäneet meidän tiedustelujärjestelmiemme valmiutta tarpeen mukaan, samoin olemme säätäneet valvontaamme ja päivystysyksiköidemme valmiutta, muotoilee kenraali Lindberg.
- Reaaliaikaista toimintaa on nyt ollut yli kaksi vuotta, sitä on riittänyt ja sitä me olemme tehneet.
Erityisesti Venäjän tekemät ilmatilaloukkaukset ovat puhuttaneet suomalaisia laajasti. Komentaja sanoo ymmärtävänsä asian hyvin.
Hän mainitsee esimerkkinä kaksi Venäjän viimeksi tekemää ilmatilaloukkausta.
- Kaksi ilmavoimiemme hävittäjää kävi kuvaamassa vieraat koneet. Eli olimme siellä, missä meidän piti olla silloin, kun piti olla, sanoo Lindberg.
Tällä hän tarkoittaa, että puolustusvoimat on täysin tehtäviensä tasolla ja kykenee erittäin nopeisiinkin reagointeihin mihin vuorokauden aikaan tahansa.
"Toiminta ei laske"
Tosiasia on se, että sotilaallinen aktiivisuus niin Suomen lähialueilla kuin Itämerelläkin on lisääntynyt.
- Venäjän ilmavoimien aktiivisuus Itämeren alueella on noussut vuodesta 2012 ja oli aktiivisinta kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen se on hieman laskenut.
Yksi syy Venäjän sotilaslentojen lievään laskuun Itämerellä saattaa olla Syyrian tilanne. Venäjä on jatkanut pommituksia Syyriassa jo yli vuoden.
Myös Venäjän maavoimien aktiivisuus on lisääntynyt. Se on muun muassa siirtänyt Iskander-ohjuksia Kaliningradiin.
- Besovetsin tukikohtaan Venäjä on tuomassa uusia Sukhoi Su-35 -hävittäjiä. Kaliningradiin se on myös aktivoimassa Bastion-meritorjuntaohjusjärjestelmää.
Lindberg toteaakin, että Venäjän sotilaallinen aktiviteetti Länsi-Venäjän suunnalla on jatkunut, mutta merkittäviä joukkojen lisäyksiä ei Suomen lähellä ole tehty.
- On päivänselvää, ettei sotilaallinen aktiivisuus lähialueillamme lähiaikoina laske.
Viime kesän Varsovan kokouksessa Nato päätti lisätä läsnäoloaan Baltian maissa.
- Voimme olla varmoja, että Naton ja Yhdysvaltain joukkoja tulee lisää Baltiaan, kun he niin ovat juuri päättäneet Varsovan huippukokouksessa, sanoo Lindberg.
Suomi ja Baltia
Suomi ei ole Naton jäsen, eikä Naton kuuluisa artikla 5 eli avunanto hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Nato-maalle siksi koske Suomea.
Sen sijaan Suomi EU:n jäsenenä kuuluu Lissabonin sopimuksen 47.2 pykälän piiriin. Tätä Ranska käytti vuosi sitten jouduttuaan laajojen terrori-iskujen kohteeksi ja pyysi eri Euroopan mailta kahdenkeskisesti apua - myös Suomelta.
Komentaja Lindberg kertoo, että lainsäädäntöpaketissa, joka on parhaillaan parlamentaarisessa prosessissa, yksi asia on Suomen mahdollisuus antaa kansainvälistä sotilaallista apua toiselle maalle ja myös tarvittaessa vastaanottaa sitä.
- Jos laki menee läpi, se tarkoittaa, että jos joku EU-maa vedoten 47.2 pykälään pyytää meiltä sotilaallista apua, niin voimme sitten valtiojohdon päätöksen perusteella antaa sitä - toistaiseksihan siis laki sen kieltää, pohtii Lindberg.
Näin Suomi voisi mahdollisesti jatkossa lähettää sotilaallista apua esimerkiksi jollekin Baltian maalle, jos se sitä pyytää.
- Nykylakien mukaan suomalaista sotilasta ei voi lähettää ulkomaille sotimaan, mutta jos vireillä oleva lakiesitys menee eduskunnassa läpi, niin se olisi mahdollista, kertoo puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.
Kenraali Lindberg istuu virkeänä uutuuttaan hohtavassa työhuoneessa. Paikat ovat armeijan tyylin mukaisesti viimeisen päälle kunnossa ja kaikki paperit pedanttisen hyvässä järjestyksessä.
Minuuttiaikataululla työskentelevä Lindberg ehti tottua hektiseen menoon jo ollessaan Ilmavoimien komentaja. Nyt vastuu on - jos mahdollista - vieläkin suurempi.
Puolustusvoimia on pitänyt kiireisenä Venäjän sotilaallisesti aktiivinen toiminta lähialueillamme ja Itämerellä, johon muun muassa Nato on vastannut vahvistamalla läsnäoloaan.
Valmius korkealla
Puolustusvoimain valmiustilanne onkin korkealla tasolla.
- Me olemme säätäneet meidän tiedustelujärjestelmiemme valmiutta tarpeen mukaan, samoin olemme säätäneet valvontaamme ja päivystysyksiköidemme valmiutta, muotoilee kenraali Lindberg.
- Reaaliaikaista toimintaa on nyt ollut yli kaksi vuotta, sitä on riittänyt ja sitä me olemme tehneet.
Erityisesti Venäjän tekemät ilmatilaloukkaukset ovat puhuttaneet suomalaisia laajasti. Komentaja sanoo ymmärtävänsä asian hyvin.
Hän mainitsee esimerkkinä kaksi Venäjän viimeksi tekemää ilmatilaloukkausta.
- Kaksi ilmavoimiemme hävittäjää kävi kuvaamassa vieraat koneet. Eli olimme siellä, missä meidän piti olla silloin, kun piti olla, sanoo Lindberg.
Tällä hän tarkoittaa, että puolustusvoimat on täysin tehtäviensä tasolla ja kykenee erittäin nopeisiinkin reagointeihin mihin vuorokauden aikaan tahansa.
"Toiminta ei laske"
Tosiasia on se, että sotilaallinen aktiivisuus niin Suomen lähialueilla kuin Itämerelläkin on lisääntynyt.
- Venäjän ilmavoimien aktiivisuus Itämeren alueella on noussut vuodesta 2012 ja oli aktiivisinta kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen se on hieman laskenut.
Yksi syy Venäjän sotilaslentojen lievään laskuun Itämerellä saattaa olla Syyrian tilanne. Venäjä on jatkanut pommituksia Syyriassa jo yli vuoden.
Myös Venäjän maavoimien aktiivisuus on lisääntynyt. Se on muun muassa siirtänyt Iskander-ohjuksia Kaliningradiin.
- Besovetsin tukikohtaan Venäjä on tuomassa uusia Sukhoi Su-35 -hävittäjiä. Kaliningradiin se on myös aktivoimassa Bastion-meritorjuntaohjusjärjestelmää.
Lindberg toteaakin, että Venäjän sotilaallinen aktiviteetti Länsi-Venäjän suunnalla on jatkunut, mutta merkittäviä joukkojen lisäyksiä ei Suomen lähellä ole tehty.
- On päivänselvää, ettei sotilaallinen aktiivisuus lähialueillamme lähiaikoina laske.
Viime kesän Varsovan kokouksessa Nato päätti lisätä läsnäoloaan Baltian maissa.
- Voimme olla varmoja, että Naton ja Yhdysvaltain joukkoja tulee lisää Baltiaan, kun he niin ovat juuri päättäneet Varsovan huippukokouksessa, sanoo Lindberg.
Suomi ja Baltia
Suomi ei ole Naton jäsen, eikä Naton kuuluisa artikla 5 eli avunanto hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Nato-maalle siksi koske Suomea.
Sen sijaan Suomi EU:n jäsenenä kuuluu Lissabonin sopimuksen 47.2 pykälän piiriin. Tätä Ranska käytti vuosi sitten jouduttuaan laajojen terrori-iskujen kohteeksi ja pyysi eri Euroopan mailta kahdenkeskisesti apua - myös Suomelta.
Komentaja Lindberg kertoo, että lainsäädäntöpaketissa, joka on parhaillaan parlamentaarisessa prosessissa, yksi asia on Suomen mahdollisuus antaa kansainvälistä sotilaallista apua toiselle maalle ja myös tarvittaessa vastaanottaa sitä.
- Jos laki menee läpi, se tarkoittaa, että jos joku EU-maa vedoten 47.2 pykälään pyytää meiltä sotilaallista apua, niin voimme sitten valtiojohdon päätöksen perusteella antaa sitä - toistaiseksihan siis laki sen kieltää, pohtii Lindberg.
Näin Suomi voisi mahdollisesti jatkossa lähettää sotilaallista apua esimerkiksi jollekin Baltian maalle, jos se sitä pyytää.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kärkihankkeet
Puolustusvoimilla on valmisteilla kaksi merkittävää, suurta hanketta: Ilmavoimien Hornet-hävittäjien seuraajan valinta (noin 7-10 miljardia euroa) ja merivoimien alushankinta (noin 1,2 miljardia euroa).
Siksi puolustusvoimissa odotetaan kiihkeästi uuden puolustusselonteon linjauksia.
Erityisen tärkeitä armeijalle ovat tietysti kahden puolustushaaraan eli merivoimien ja ilmavoimien torjuntajärjestelmät.
- Jos näitä päätorjuntajärjestelmiä ja kykyjä ei jollain lailla korvata, se tarkoittaa meri- ja ilmapuolustuksen alasajoa 2020-luvulla, sanoo kenraali Lindberg.
Lindbergin mukaan näyttäisi kummalliselta, jos Suomi lähtisi ajamaan alas omaa toimintaansa, kun muut maat ovat sitä lisänneet.
- Se olisi kyllä kovin epäkiitollinen tilanne, sanoo kenraali Lindberg.
Il
Natoon
Isis terroristien kannattajat haluaa Natoon..
Lindberg naton juoksupoika.
Kyllä. Tämän tyypin tavoitteena on jatkuvasti kokeilla kuinka pitkälle voi mennä, ennenkuin kansa älähtää. Pikkuhiljaa vain hivutellaan kohti Natoa. Sairasta maanpetturuuttahan tämä on.
Lindberg toimii UTVAN päätösten ja Suomen vahvistetun puolustuspolitikan mukaisesti.
Svedupelle kertoo jutun joka oli lehdessä jo viikko sit5en.
Onks Lindberg (charlie, jenkkien lempinimi pölhölle ) ajastaan jäljessä vai tuleeko sille lehdet viikon myöhässä? Onko syy postin?
Miksi Venäjä ei saa uusia lentokalustoaan? Uusiihan Suomikin...
Saa+toki!+Ja+miksei+Venäjä+saisi+käyttää+20+%+BKT:stä+varusteluun+kun+kerran+Suomikin+käyttää+1,3+%!!
itä+vinkujat+kuriin+nyt.+r....ät+tuhlaa+30%++aivan+sairasta+uhoamista+Länteen.
Natoon
r....ä raahaa rajoillemme koko ajan romujaan ja itä vinkujat kiljuu että Länsi kiusaa vaikka r...än uho kasvaa koko ajan
Kerrotko miten Venäjä uhoaa tai agressioi Suomea?
Ei tunnu löytyvän kuin omasta mielikuvituksestasi!
Luuuletko olevasi jotenkin älykäs?
Tyhmä trolli sä oot.
Kerrotko miten Venäjä uhoaa tai agressioi Suomea?
Ei tunnu löytyvän kuin omasta mielikuvituksestasi!
Venäjä osallistuu nettitrollaukseen Suomen suuntaan organisoidun oloisesti!
Lisäksi meillä on Suomessa kirjava kokoelma Venäjän Tiltuja, jotka jutuissaan jatkuvasti uhkailevat Venäjällä Suomea! Tosin tämä taitaa tapahtua 'ilman valtuuksia'!
Tiltuista kahelein ihastelee palstalla päivittäin Venäjän asekalustoa ja väittää Suomen Naton mukana hyökkäävän Venäjälle!
Ettekö ole muka näitä ilmiöitä huomanneet?
itä vinkujat yrittää taas kusetusta. r...än aggressio kohdistuu kaikkiin LÄNSIMAIHIN ei pelkästään Suomeen ja niitä tulee käsitellä aina yhtenä ja samana r..än aggressiot lisääntyy koko ajan.
Eikö ole ihanaaaaaa!!!
Natoon
Ihanaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa!!!!
r...än vinkujat paniikissa.
Natoon
Natoon