Olen poltellut noin 13 vuotta, viimevuodet pari askia päivässä. Välillä olen syönyt vuoden nicorettea ja välillä ollut muutaman kuukauden ilman nikotiiniakin. Aina olen ajatellut että tupakoinnin lopettaminen olisi suuri uhraus ja tupakointi suuri nautinto.
Luin äsken Allen Carr'in kirjan "Vihdoinkin vapaa tupakasta". Kirjaa lukiessa minulle valkeni itsestäänselvyys että tupakointi ei anna mitään, täyttää vain nikotiinin puutteen. Eli ei nautintoa. Kokeilin oikein maistella tupakkaa ja suureksi yllätyksekseni sain melkoisen oksennusreaktion joka imaisulla, ei siis nautintoa. "Viimeinen tupakka" - jonka olen aiemmin imenyt viime tippaan ja sytyttänyt vielä sen vihon viimeisen heti perää - jäi tällä kertaa kesken. Suosittelen kirjaa kaikille, uskot vaan mitä luet ja sillä selvä. Siinä mielessä kiva kirja, että se kieltää lopttamasta ennen kuin on lukenut sen loppuun.
Luin äsken Allen Carr'in kirjan "Vihdoinkin vapaa tupakasta". Kirjaa lukiessa minulle valkeni itsestäänselvyys että tupakointi ei anna mitään, täyttää vain nikotiinin puutteen. Eli ei nautintoa. Kokeilin oikein maistella tupakkaa ja suureksi yllätyksekseni sain melkoisen oksennusreaktion joka imaisulla, ei siis nautintoa. "Viimeinen tupakka" - jonka olen aiemmin imenyt viime tippaan ja sytyttänyt vielä sen vihon viimeisen heti perää - jäi tällä kertaa kesken. Suosittelen kirjaa kaikille, uskot vaan mitä luet ja sillä selvä. Siinä mielessä kiva kirja, että se kieltää lopttamasta ennen kuin on lukenut sen loppuun.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olen samaa mieltä kanssasi siitä kirjasta.Se oli yksi suuri syy,miksi pääsin eroon tupakasta.Pidin siita tavasta miten se oli kirjoitettu.Ei ollut tavanomainen terveysvalistus.
En ole lukenut mainitsemaasi kirjaa, haluan tutustua teokseen onnittelut ja iiisot halit.
Olen ylpeä sinusta, vaikka en tunne sinua tarkemmin.
Hei Pinja.Onnea vaan sinulle.olet jaksanut olla polttamatta:)Hyvä me!!
Oikeasti tupakka antaa taivaallisen nautinnon, jonka nyt aiot itseltäsi kieltää mukamas jonkun typerän kirjan avulla. Keinotekoista ja läpinäkyvää pelleilyä...
Nää ny on vähän näitä juttuja.
Eihän mikään Allen Carr voi päättää sitä toisen puolesta,että onko se tupakka nautinto vai ei.
Ja siksi toisekseen.Miten määritellään nautinto?
eikö määreeksi kelpaa,että se miellyttää ihmistä?
Aivan järjettömältähän kuulostaa sekin,että lampaan kivekset ovat suuri nautinto...tiedä sitten,miltä maistuu ja onko hintansa arvoista.Mutta mikä minä olen toista ihmistä tuomitsemaan?Jos hän saa nautintoa siitä,että syö kalliita(kenties mielestään pahan makuisia) lampaan kiveksiä,nauttiakseen siitä hetken tunteesta,että hän kuuluu rikkaaseen,"parempaan" väkeen,syödessään niitä.
Nautinto on aina kokemuksellinen,yksilöllinen(yksilöllisistä syistä) asia.Ei Allen Carr:kan ole mikään määrittelemään toisten nautintoja.
Toki en epäile hänen kirjansa kykyjä vahvistaa itsevalhetta.Jos syystä tai toisesta haluaa lopettaa tupakoinnin,niin kirjasta varmasti on apua pitämään ajatuksensa tupakan vastaisena.
Itse en halua luopua mistään nautinnoista,tuli ne nautinnot sitten millä mekanismeilla tahansa.
Toki hyväksyn toistenkin metodit määrittää nautinto.
Ja ehkäpä se haluaa/en saa haluta kilvoittelu voi olla jollekkin nautinto.
Itse olen poltellut 16 vuoden ajan noin askin päivässä. Olen vuosikausia yrittänyt lopettaa, kokeillut kaikki mahdolliset korvaushoidot, kärsinyt vieroitusoireista, ja aina retkahtanut uudelleen tupakoimaan. Joululomalla kuulin Allen Carrin kirjasta ystävältäni, joka lopetti tupakoinnin sen avulla kolme kuukautta sitten. Nyt olen ollut viikon polttamatta, ja ihme kyllä en ole pahemmin potenut tupakantuskaa. Mitään nikotiinituotteita en ole tarvinnut, en myöskään purkkaa, pastilleja tai porkkanoita joita aina ennen olen itseeni ahtanut lakkoillessa. Mutta tämä ei tunnukaan lakolta, vaan uskon vakaasti sammuttaneeni elämäni viimeisen savukkeen. No, kävi miten kävi, kirja on jo nyt maksanut itsensä takaisin (19e).