Monet kirjoittajat ovat hyvin luotettavia, kertovat asiat ainoastaan tosiasioihin perustuen. Epäluotettava kirjoittaja sekoittaa sen sijaan tosiasiat ja kuvitelmat autuaasti keskenään. Toisinaan jopa niin hyvin, että tekstiä kritiikittömästi lukeva voi pitää sitä omana tietolähteenään.
Tietoisesti epäluotettavia kirjoittajia on melkoinen joukko, aloitetaan vaikka seikkailu- tai jännityskertomusten kirjoittajista. Kirjojen sankarihahmot selviävät hengissä tilanteesta kuin tilanteessa. Joskus kuvaannollisesti ampumalla kuudestilaukeavalla seitsemän kertaa välillä lataamatta. Tähän samaan ryhmään kuuluvat myös ns. scifi-kirjoittajat. Eihän tulevaisuutta ole voitu todistaa. Ehkä tähän ryhmään voi vielä lisätä aikakausilehtien horoskooppien laatijat sekä tuotteiden markkinoinnista vastaavat mainostoimistojen aivolataamot. Osana jälkimmäistä ryhmää poliittisten puolueiden käyttämät toimistot. Nehän muokkaavat gallupotosten perusteella erilaisten kohderyhmien tiedoista mahdollisimman tehokkaan vaalilauseryppään.
Tietoisesti epäluotettavien kirjoittajien kirjoon mahtuu lisäksi vielä ainakin kolme ryhmää, joiden kohteiden jäsenet ovat suuressa määrin riippuvaisia yhden ainoan kanavan kautta saamastaan tietomäärästä. Pelon avulla erilaisten vaihtoehtolääkkeiden käyttöön altistuneet henkilöt sekä sensuroidun tiedon vaikutuspiirissä olevat uskonnollisen tai poliittisen järjestelmän uhrit.
Joskus tiedostamattoman ja tietoisesti epäluotettavan kirjoittajan rajaa on äärimmäisen vaikea määritellä. Kuinkahan monen sukututkijan esivanhemmat ovat jonkun ruhtinaan tai aatelisen äpäriä tai muuten jalosukuisia. Kerran hieman kaunisteltua tietoa on myöhemmin vaikea korjata. Tai kenelläkään ei ole tarvetta muuttaa kirjoitettua historiaa. Oman paikkansa ryhmässä tiedostamatta epäluotettava kirjoittaja saa myös moni omien muistelmiensa kirjoittaja tai hänen hyväksymänsä haamukirjoittaja. Valtaosa tämän ryhmän edustajista on joko nykyinen tai entinen poliitikko. Ollakseen täysiverinen poliitikko täytyy ko. henkilön omata ainakin aavistuksen verran narsistisia ominaisuuksia, eihän syrjäänvetäytyjän kannata tekojaan pahemmin muistella. Tehtyjä päätöksiä sekä niitä edeltäviä olosuhteita on käsiteltävä myönteisessä hengessä, vaikka kerrotut olosuhteet ja oma osuus eivät vastaisi todellista tilannetta.
Mutta! Onneksi en ole muistelmakirjoittaja enkä muilta osin kirjoituksessa esiintyneistä virheellisyyksistä ota minkäänlaista vastuuta.
Tietoisesti epäluotettavia kirjoittajia on melkoinen joukko, aloitetaan vaikka seikkailu- tai jännityskertomusten kirjoittajista. Kirjojen sankarihahmot selviävät hengissä tilanteesta kuin tilanteessa. Joskus kuvaannollisesti ampumalla kuudestilaukeavalla seitsemän kertaa välillä lataamatta. Tähän samaan ryhmään kuuluvat myös ns. scifi-kirjoittajat. Eihän tulevaisuutta ole voitu todistaa. Ehkä tähän ryhmään voi vielä lisätä aikakausilehtien horoskooppien laatijat sekä tuotteiden markkinoinnista vastaavat mainostoimistojen aivolataamot. Osana jälkimmäistä ryhmää poliittisten puolueiden käyttämät toimistot. Nehän muokkaavat gallupotosten perusteella erilaisten kohderyhmien tiedoista mahdollisimman tehokkaan vaalilauseryppään.
Tietoisesti epäluotettavien kirjoittajien kirjoon mahtuu lisäksi vielä ainakin kolme ryhmää, joiden kohteiden jäsenet ovat suuressa määrin riippuvaisia yhden ainoan kanavan kautta saamastaan tietomäärästä. Pelon avulla erilaisten vaihtoehtolääkkeiden käyttöön altistuneet henkilöt sekä sensuroidun tiedon vaikutuspiirissä olevat uskonnollisen tai poliittisen järjestelmän uhrit.
Joskus tiedostamattoman ja tietoisesti epäluotettavan kirjoittajan rajaa on äärimmäisen vaikea määritellä. Kuinkahan monen sukututkijan esivanhemmat ovat jonkun ruhtinaan tai aatelisen äpäriä tai muuten jalosukuisia. Kerran hieman kaunisteltua tietoa on myöhemmin vaikea korjata. Tai kenelläkään ei ole tarvetta muuttaa kirjoitettua historiaa. Oman paikkansa ryhmässä tiedostamatta epäluotettava kirjoittaja saa myös moni omien muistelmiensa kirjoittaja tai hänen hyväksymänsä haamukirjoittaja. Valtaosa tämän ryhmän edustajista on joko nykyinen tai entinen poliitikko. Ollakseen täysiverinen poliitikko täytyy ko. henkilön omata ainakin aavistuksen verran narsistisia ominaisuuksia, eihän syrjäänvetäytyjän kannata tekojaan pahemmin muistella. Tehtyjä päätöksiä sekä niitä edeltäviä olosuhteita on käsiteltävä myönteisessä hengessä, vaikka kerrotut olosuhteet ja oma osuus eivät vastaisi todellista tilannetta.
Mutta! Onneksi en ole muistelmakirjoittaja enkä muilta osin kirjoituksessa esiintyneistä virheellisyyksistä ota minkäänlaista vastuuta.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ihan asiaa esität, mutta olisit voinut jaksotella kirjoitusta selvemmin kappalejakoon ja laittaa välirivejä. En kyllä jaksanut lukea koko tekstiä mainitsemastani syystä.
Samoin huomasin. Ei tuollaista "pötköä" jaksa lukea, saati sisäistää sitä.
60 palstalla oli myös tällainen "pötköön" kirjoittaja, joka ei edes käyttänyt,....no. olkoon. Hän kuitenkin oppi, että jaotteli asiansa eri riveille.
Hyppään kokonaan tuollaisten oksennusten yli.
Minä huomautin 60 palstalla kirjoittajalle. Tosin hän ei oikein ymmärtänyt ohjetta.
En alkuunkaan jaksanut syventyä. Ikäänkuin vain ihmettelen. Saatan yrittää vielä, jos näin teen, kerron.
Vaikea on ottaa kantaa kenenkään luetettavuuteen, tuntematta ihmistä!
Pitäydyn mieluimiin kysyttäessä, henkilön tyyliin ilmaista itseään.
En ole kokenut tunnetta epäluotettavuudesta lukiessani vaalierkin vastauksia aloituksiin, poissulkien vaalierkki/Pilmari duellit. Rikasta kielellistä ilmaisutaitoa kokenut pikemminkin!
En tiedä olenko aivan väärässä yhdistäessäni fundsijan vaalierkkiin ?, jolloin koin fundsijan Katajanokan maisemakuvauksen runollisen kauniina.
Suureen epäluotettavuuteen kai päädyit.
Eikö kirjoituksessa pidä kertoa mitä se koskee ja kertoa omin sanoinkin asia?
Ihan sekavaa sotkua, ei löydy päätä eikä häntää vaikka olis kappalejako. Turha ruunen kohteliaisuudesta yrittää, ajanhukkaa yrittää löytää ajatusta tuosta puurosta. Olevinaan vaalierkki suurikin runoilija ja aina muita arvostelemassa.
onhan sitä kovempaakin ritiikkiä saatu, en minä yöunia menetä
Erkki, ei millään pahalla. En minkään ole virheetön tyylikirjoittaja ja ei näillä palstoilla sitä vaaditakaan. Täällä oleva keskustelu saa olla ihan puhekieleen verrattavaa mutta tekstin jakaminen osiin on tärkeää lukemisen kannalta. Ja ei repliikit eivät saisi olla turhan pitkiä. Valitettavasti itse kirjoittelen liian pitkiä juttuja. Kasvunpaikka ja muistutus itselle.
Miksi teilata aloitus joka on viisaimpia mitä olen lukenut. Alusta loppuun luin ja ymmärsin. Vai olenko epäluotettava lukija. HÄ!
Puhdasta faktatekstiä on vaikea saada aikaan, vaikeaa on sellaisen tunnistaminenkin. Tieteellisiä tutkimuksia voi yleensä pitää luotettavina, mutta aika voi niidenkin totuudet osoittaa puutteellisiksi tai vääriksi. Mihin tarkoituksiin tutkimuksia tehdään, rajaa jo paljon "totuuksien" valintaa ja esitystapaa.
Fiktio sallii jo lähtökohtaisesti mahdottomuuksia ja mielikuvituksen lentoa, mutta kyllä huiminpaankin sci fi-tarinaan tai fantasiaseikkailuun jotain todella tapahtunutta sisältyy, monet fysiikan lait toteutuvat, omat kokemukset ja tiedot vaikuttavat myös. Onkin tärkeää ohjata lapsia huomaamaan, että vaikka toimintaleffoissa lyödään taju kankaalle ja hampaat kurkkuun ja silti seuraavassa kohtauksessa noustaan vahingoittumattomana jatkamaan kun on pahimmat verenroiskeet pyyhitty, oikeasti ensimmäiseen päähän kohdistuneeseen iskuun voi kuolla tai ainakin vammautua pysyvästi.
Mielipiteiden erottaminen vaikkapa uutistekstistä on oleellista, niin kirjoittajalle kuin lukijalle. Onko meillä edes oikeasti riippumattomia sanomalehtiä , asenteellisuutta ja arvotusta sisältyy lähes aina. Eri lehdet kirjoittavat samasta asiasta hyvinkin eri tavoin...saman näkee tällä palstallakin. Ei tarvitse varsinaisesti valehdella, myös joidenkin asioiden korostaminen ja joidenkin kertomatta jättäminen etäännyttävät faktasta. Mehän koemmekin asiat eri tavoin , meillä on niin erilaiset taustat ja ympäristöt, tunteet sekottuvat tosiasioihin. Niinhän kävi juuri pääministerille, kun hän koki perhettään uhattavan.
Hyvä oivallus jjoutavalla : lukijalla on vastuunsa.
Kyllä aloituksesta asiaa löytyi moneltakin kantilta. Onko luotettava vai epäluotettava kirjoittaja? Jos arvio perustuu siihen, että onko kirjoittamiset totuuteen tai tosiasioihin perustuvia, ei vastaus aina ole helppo. Totuuksia voi olla samasta asiasta monta, varsinkin jos totuuden muodostamiseen käytetään olettamuksia. Selvän lööperipuhumisen toki voi erottaa. Sitä voi ajatella tekeekö joku väljää, julistavaa propakandaa tahallaan totuutena, vai uskooko kirjoittaja itsekään siihen, mitä ulos suoltaa. Joskus voi olettaa, että joku ei ole syyllinen valehteluun, jos ei ole edes edellytyksiä vastuun kantamiseen.
Otsikon kysymykseen (ilman kysymysmerkkiä) en vastaa, vaikka luotettavuuttakaan en voi suoraan epäillä. Arvostelijana lienen epäluotettava, joten siihen koetan syyllistyä mahdollisimman harvoin.
kiitos vastauksista, en odottanutkaan pelkää päänsilitystä, onhan täällä sellaisiakin, joita itse olen tukistanut.
Lähtökohtani oli, kannattaa miettiä, mitä, keitä ja miksi tekstin välityksellä yritetään saavuttaa sekä, saavuttaako viesti lukijan. Erilaisista vastauksista päätellen tämä teksi sai osakseen huomiota, valitettavasti osa tyrmäsi viestin teknisiin seikoihin vedoten.
Tekstin pötkömäisyyteen oma selitykseni on, yritin tuoda esille mahdollisimman monta näkökohtaa, jaottelemalla teksi olisi vaatinut kaksi erillistä viestiä, koska täällä on pituusrajoitus,
Olisin ihan hyvin laittaa kysymysmerkin tuohon otsikkoon, olenhan kirjoittaja siinä missä muutkin.
SÄHPOSTIA
- - -
LOPETATKO?
"Lopetahan jo", on älyvapain koskaan asialliseen tiedusteluuni saamani vastaus.
Jostain toki on alettava. Vaikka en ole pitkään aikaan kirjoittanut ainoatakaan
viestiä niin eipä näytä toimivan.
Bilman sentään uhosi aikanaan palstalla "punaiseen tilppuun" saakka ilmoittaen,
että minut haastetaan kääräjille seuraavana päivänä klo 14:oo.
Hän poisteli asiallisia vastauksiani, mutta hänen lakeijansa saivat laittaa
asiattomuuksiaan.Tuloksetonta on nytkin keskustelu SANANVAPAUDESTA!
- pil
Viittaan kommentteeni tuolla palstakunninkasta käsittelevässä ketjussa
Olen utelias! Vaivautuisitko kertomaan, miksi Bilman uhkasi haastaa sinut käräjille. Eihän se vain ollut samankaltaisista syytöksistä kuin itselleni esittämäsi?
voihan sen näinkin ilmaista: lähettämäsi massameilit olivat älyvapainta, mitä luin sefuaikanani, sain toki muutamia muitakin meilejä, niihin sentään pystyin
vastaamaan asiallisesti, sinun kohdallasi asia oli toisin, miten järjettömiin vaatimuksiin voi vastata asiallisemmin kuin mitä minä vastasin.