Vaihtojännite tasasuunnataan puoliaaltotasasuuntaajalla.
Jännite suodatetaan kondensaattorisuodatuksella. (kondensaattorin jännite voidaan olettaa vakioksi)
Vaihtojännitteen huippuarvo on 310V. (verkkojännite)
Kuinka suuri on diodin suurin hetkellinen estosuuntainen jännite?
Jännite suodatetaan kondensaattorisuodatuksella. (kondensaattorin jännite voidaan olettaa vakioksi)
Vaihtojännitteen huippuarvo on 310V. (verkkojännite)
Kuinka suuri on diodin suurin hetkellinen estosuuntainen jännite?
Vastaukset 35
Vanhimmat
en tiijä
620 V
Pitäisi tietää taajuus ja kuorma.
Ei tarvitse tietää, jos konkkien jännite oletetaan vakioksi. Tällöin oletetaan jo myös kuormittamaton tila tai niin pieni kuorma, ettei se ehdi vaikuttaa merkittävästi jännitteeseen.
Kannattaa piirtää kuva, jossa on keulilla diodi ja sitten konkka toinen pää humuksessa. Sitten miettimään konkan jännitteellisen pään saamaa jännitettä diodin niistäessä toisen puolijakson pois. Maapotentiaalihan pysyy samana.
Nyt kun vielä saataisiin vastauksesi itse kysymykseen niin voisimme joko itkeä tai nauraa...
Eiköhän se tuosta agnon selitysestä aukea kaikille, joilla on kykyä hahmottaa asia. Valmiiden vastusten saaminen ei kehitä, mutta oikeaan ajattelutapaan ohjaaminen kehittää.
Konkalle ei pääse kuin positiivinen tai negatiivinen puolijakso. Luulisi siitä jo vastauksen aukeavan.
Täsmälleen. Paskanjauhanta kehittää aivotoimintaa ja aivot avautuvat.
Ette osais kuvaa väsätä tuosta? En millään hahmota tota tehtävää.
Kun konkka on varautuneena 310 volttiin, ja diodille vaikuttaa verkkojännitteen negatiivinen puolijakso...
Mistä muuten noin vanha tehtävä on löytynyt?
AMK 1. vuoden sähkö-alan tehtäviä.. :D Eli siis kaikki sarjassa?
Jos tuo tehtävä olisi tätäpäivää, niin verkkojännitteen huippuarvo olisi 325 V.
Joo, konkan jännite ja verkkojännitteen negatiivisen puolijakson huippuarvo ovat sarjakytkennässä nolla/konkan miinuksen kautta ja diodi on näiden jännitteiden välissä estosuuntaan.
Jos vaihtojännite suodatetaan konkalla, ei konkka ole sarjassa, vaan kuormasta katsottuna rinnan. DC lähtö on tuolloin dionin ja konkan välistä maata vasten. Konkan jännite on puolijakson huippujännite.
Mitä sinä kuormasta höpötät, otapa nyt uusiksi, ihan ajatuksen kanssa.
Kun puhutaan suodatuksesta konkan avulla, suodatettu jännite otetaan konkan yli. Eli jos tuollaista suodatusta käytetään, kuorma tulee konkan jännítteisen navan ja maan väliin.
Joo joo, mutta nyt kysyttiin mikä on suurin diodiin vaikuttava estosuuntainen jännite.
Arvaanpa. Diodin kynnysjännitteen verran?
Ehkäpä 0.5V?
Voitinko tikkarin ja vuoden vessapaperit?
Mitä se konkka tuossa kytkennässä tekee, jos se on vaan kytketty maihin ja toinen pää kelluu vapaasti?
Näetkö jossain sellaisen kytkennän?
"(kondensaattorin jännite voidaan olettaa vakioksi)"
Niin, kondensaattori on kuormittamaton.
Kuinka se kondensaattori on kytketty? Onko kytkentä suunnilleen tälläinen pl. kuorma?
http://novice-placements-counseling-worldwide.com/freetour_files/freetour1b_files/image014.gif
Noinhan se yleensä on, kun puhutaan puoliaaltotasasuunnatun sykkivän tasajännitteen suodattamisesta konkalla.
Juuri noin, paitsi nyt ei ole tuota kuormitusvastusta.
Simulaattorin mukaan konkan ja diodin liitoskohta asettuu diodin kynnysjännitteen verran huippujännitteen alapuolelle. Eli tuolla perusteella estosuunnan maksimi jännite-ero olisi 620-kynnysjännite volttia.
Kun ei ole mitään kuormaa, niin ei diodin kynnysjännitteellä ole merkitystä.
Kondensaattori varautuu vaihtojännitteen huippuarvoon.
Diodin läpihän se kondensaattori varautuu. Sen vuoksi jännite jää kynnysjännitteen verran alemmaksi.
Juuri näin. Huippu on 310 (-0,2 ...0,7) V.
Tehtävässä ei varmaan aivan sitä tarkoitettu, mutta se olisi tarkka vastaus. Kyseessä on siis siniaallon puolijakson huippujännite ei PeP jännite.
Höpsis. Diodin kynnysjännite on fiktiivinen juttu. Diodiin jäävä jännite riippuu virrasta. Jos ei ole kuormaa eikä virtaa kun kondensaattori on varautunut, niin eipä ole mitään jännitettäkään päästösuunnassa.
Kannattaa tutustua johonkin elektroniikan oppikirjaan jossa diodista kerrotaan muutakin kuin se että se johtaa toiseen suuntaan.
Miten kondensaattori varautuu, jos virtaa ei kulje? Vai epäiletkö diodin vuotavan jollain tavalla?
On minulla Jacob Millmanin ja Arvin Grabelin kirjoittama Microelectronics kirja, mutta en jaksa alkaa sitä nyt tässä vaiheessa iltaa pläräämään.
Itse luvin Millman-Halkias tiiliskiveä teoreettista sähkötekniikkaa päntätessäni vuonna miekka ja kilpi.
Kyllä siitä konkan varauksesta pitää diodin kynnysjännite vähentää, jos halutaan olla tarkkoja. Ei se kynnysjännite mikään fiktiivinen juttu ole, kuten yllä väitettiin.
Itse asiassa diodi vuotaa. Taitaa olla kvanttifysiikan ilmiöitä, mutta vuotovirta on niin mitätön, ettei sitä varmasti tarvitse kyseisessä esimerkissä huomioida. Myös konkka menettää varaustaan, vaikka sitä ei purettaisikaan.
PeP
Kynnysjännite on elektroniikkamiesten hatusta tempaistu likiarvojuttu, eikä sillä ole mitään fysikaalista merkitystä tai perustetta. Kynnysjännitteelle voi jokainen valita jonkun arvon ihan oman maun mukaan.
https://en.wikipedia.org/wiki/Diode
https://en.wikipedia.org/wiki/Diode#/media/File:Diode_current_wiki.png
Tuolta löytyy oikeampaa selitystä asialle:
https://en.wikipedia.org/wiki/Shockley_diode_equation
Kun diodin jännite on nolla, niin virta on nolla. Virta kulkee jos jännite ei ole nolla. Harvinaisen yksinkertaista. Esimerkkitapauksessa virta kulkee ja varaa kondensaattoria kunnes kondensaattorin jännite on sama kuin vaihtojännitteen huippuarvo.
Kun on kyse noinkin "isosta" jännitteestä kuin 0,6 V, asia on helppo tarkistaa käytännön kokeella. Otetaan sopiva tasajännitelähde ja kytketään siihen kondensaattori diodin välityksellä. Sitten vaan mitataan jännite diodin yli. Mittaustulos on joko 0 V tai 0,6 V.
No nyt pääsimme todella asiaan.
Valitaan joku sopiva virtalähde ja kytketään siihen diodi, ja kas kummaa, saamme sen sopivan "kynnysjännitteen" selville.
Nojoo. Voin sen verran valistaa, että 1 mA virralla saadaan MUR1100 jännitteeksi 0,4 V. 3 A virralla jännite on 1,7 V. Tuosta voi itse kukin valita sen sopivimman kynnysjännitteen. Tai ihan jonkin muun jännitteen.
Samaa periaatetta voimme luonnollisesti soveltaa vaikkapa 1 ohmin vastukseen. 1 A virralla saamme näppärästi vastuksen kynnysjännitteeksi 1 V.
Ei pidä tuokaan paikkansa. Jännitteen alenema nousee vähän kynnysjännitteen jälkeen, mutta ei edes 0,2 volttia.
Seuraavassa kuvassa tyypillinen diodin ominaiskäyrä:
https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiSvZGnv9_QAhWLBSwKHZ8IBaYQjRwIBw&url=https://peda.net/haapajarvi/haapajarvenlukio/oppiaineet/fk/fy6/4p/diodi2/do&psig=AFQjCNEB2gn1Tvl8zAx5y0MJSQ5fJvAWJg&ust=1481111141486376
Kuten ominaiskäyrästä näkee, ennen kynnysjännitettä ei virtaa diodissa kulje. Vasta kynnysjännitteen ylittävä jännite pääsee konkalle. Mutta koska diodi ominaiskäyrä on epälineaarinen ja lisäksi lämpötilariippuvainen, kynnysjännite ei ole tarkka. Se on enemmänkin kuin suodattimen mitoituksessa käytetty 3 dB:n piste. Lisäksi ominaiskäyrällä on aina tietty jyrkkyys, mutta oleellisesti kynnysjännitettä suuremmilla jännitteillä sen voidaan katsoa edustavan vähän kynnysjännitettä suurempaa jännitehäviötä sarjakytkennässä.
Esimerkissä lienee haettu 310 V:n jännitettä olettaen diodin toiminto ideaaliseksi.
Nimimerkki.toinen yrittää sekoittaa lineaarisen komponentin jännitehäviön ja diodin ominaiskäyrän epälineaarisen osan käyttäytymiset. Nimimerkki on joko tarkoituksellinen trolli tai sitten vaan pihalla hituvirtatekniikasta.