Pakolaisuus Venäjältä Suomeen 1918-1922

Liikehdintää.ennenkin kirjoitti:

Kommunismi ollut pahan alku ja juuri useimmin.

Vallankumousta pakenevat venäläiset olivat ensimmäinen aalto

Lokakuun 1917 vallankumouksen jälkeen alkoi rajan yli valua väkeä punaisten käsiin joutuneesta Pietarista, jossa terrori tsaarinvallan kannattajiksi katsottuja kohtaa oli käynnistymässä. Venäläisten pakolaisten virta Suomeen kasvoi vuoden 1918 kuluessa. Suomalaiset viranomaiset pyrkivät hillitsemään laitonta maahanmuuttoa vuodesta 1919 alkaen, mutta kehittymättömän rajavalvonnan toimenpiteet jäivät tehottomiksi. Vuoden 1919 alkupuolella asui Suomessa autonomian aikana tänne asettuneita ja pakolaisina tulleita venäläisiä yli 15000 henkeä ja vuoden aikana määrä kasvoi salateitä tulleilla parilla tuhannella henkilöllä.

Venäjän vallankumous jälkimaininkeineen synnytti mittavan pakolaisvirran rajan yli molempiin suuntiin. Noin 10000 sisällissodassa tappiolle jäänyttä punakaartilaista ja siviiliä pakeni Suomesta Venäjälle keväällä 1918. Samoihin aikoihin käynnistyi vähemmän tunnettu pakolaisvirta myös toiseen suuntaan. Suomeen tulijat olivat kansallisuudeltaan venäläisiä, itäkarjalaisia ja inkeriläisiä sekä Venäjältä pakenevia muiden maiden kansalaisia. Pakolaisia tuli Suomeen useana aaltona 1918 talvesta kevääseen 1922 yhteensä yli kolminkertainen määrä Venäjälle paenneisiin verrattuna.

kevätalvella 1920. Valkoisen armeijan rippeitä perääntyi Repolan ja Porajärven kautta Suomeen toista tuhatta henkeä. Heidät sijoitettiin Lahden Hennalan punavangeista tyhjentyneille kasarmeille perustettuun ”keskitysleiriin”. Osa heistä jatkoi Länsi-Eurooppaan mm. Ranskaan liittyäkseen muukalaislegioonaan, osa venäläisistä sekä valkoisten joukoissa palvelleet karjalaiset jäivät Suomeen.

Seuraava ryntäys Karjalan kannakselle tapahtui maaliskuussa 1921 Kronstadtin saarelta, jossa laivastotukikohdan sotilaiden kapina bolsevikkeja vastaan oli kukistettu verisesti. Muutaman päivän aikana pakeni Kronstadtista noin 6500 kapinallista jään yli kävellen Terijoelle osan tuupertuessa matkalle. Viranomaiset joutuivat sijoittamaan tuhannet pakolaiset muutamassa päivässä tilapäistiloihin. Tiloja löytyy tyhjilleen jääneistä Venäjän armeijan kasarmeista Uudenkirkon Inosta, Viipurinlahden Turkinsaaresta ja Terijoelta.

Pakolaisvirta Venäjältä Suomeen ja tätä kautta muihin maihin jatkui 20-luvun alkuvuosiin. Liikkeellä oli tuhansia venäläisiä, Venäjältä pakenevia ulkomaalaisia sekä kymmeniin tuhansiin yltänyt joukko ensimmäisen maailmansodan sotavankeja, jotka hakeutuivat molempiin suuntiin takaisin kotimaihinsa.

Osa heti vallankumouksen jälkeen tulleista venäläisistä oli vauraampaa väestöä, joka pystyi omilla varoillaan hankkimaan elintarvikkeita ja asettumaan asumaan. Myös täällä jo olevien venäläisten hyväntekeväisyysjärjestöt pystyivät huolehtimaan omistaan. Huomattava osa venäläisistä emigranteista jatkoi matkaansa muihin Euroopan maihin ja asettui niihin asumaan. Pieni osa uskaltautui myös palaamaan Venäjälle. Kronstadtin kapinaan osallistuneille rivimiehille luvattiin armahdus ja noin puolet heistä uskaltautui palaamaan Venäjälle, osa heistäkin jatkoi maailmalle ja noin 1600 jäi pysyvästi Suomeen.


http://www.karjalansivistysseura.fi/historia/pakolaisuus-venajalta-suomeen-1918-1922/

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä