Vuohipaimenten ja savenvalajien jälkeläiset laskevat Pisa tulostamme, olemme putoamasssa Pisa vertailun kärjestä. Laskua on ollut näkyvissä siitä asti kun näiden heikkolahjaisten mamujen umpitollot jälkeläiset astuivat koulutielle. Esimerkiksi maassamme asuvien somalinuorten keskimääräinen älykkyysosamäärä on noin 70 pointsia ja irakilaisilla sekä afgaaneilla samaa luokkaa.
Maamme tyhmistyy mamujen takia
Jonne13v
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä lapsista ihan fiksuja kasvaa, jos vanhempien ei anneta pilata heidän tietään kohti menestystä. Edelleen koulussa saa ruokaa ja opiskeluvälineet. Vasta lukio on ensimmäinen oppikirjoihin rahaa vaativa taho. Jos lapsilisiä ei siihen mennessä ole kaikkia hassattu merkkivaatteisiin, vanhemmat juoneet tai lähetetty muualle maailmalle, näiden hankinta ei ole kynnyskysymys. Vahva epäilykseni on, että harkinnanvaraistakin tukea kirjojen muodossa voisi tuore lukiolainen saada, kun hänellä ei muita tuloja ole. Tämä vain villi arvaus, koska kukaan tuskin tietää, miten laajasti rahaa jaetaan tiskin alta.
Tällä hetkellä yksi keskeisimpiä ongelmia on poikien heikko koulumenestys - se, jos mikä, painaa koko maan keskiarvoa.
Tasa-arvovaltuutetun toimistoa ei tosin taida asia mitenkään kiinostavan, koska mitään konkreettisia toimenpiteitä ei lastemme arjessa näy.
Toinen uutinen oli, että koulutetut hankkiutuvat yhä enemmän ulkomaille - ja varsinkin huippukoulutetut naiset.
Huono yhtälö. Asiaa ei yhtään helpota se, että maan johtajiksi on valittu ns. heikompaa ainesta. Hekin päätyönään voivottelevat ilmiöitä, kun heidän duuninsa olisi laatia ratkaisuja. Tietty, "ota rahat ja juokse" -kulttuuri on lähimmän elinpiirin kannalta se hedelmällisin.
Se on koko maan etu, että turvapaikanhakijoille ja aiemmile maahanmuuttajille kertyy pääkoppaan mahdollisimman nopeasti mahdollisimman laadukas tieto. Maassa ei ole ovenavaajien duuneja rajattomasti tarjolla. Uhka ei liity täällä oleskeluluvan saaneiden kouluttautumiseen.
Sen sijaan uhka liittyy kokonaiskuormaan ja tulonjakomalleihin. Väki eläköityy, työ automatisoituu - missä luodaan se uusi hyvä, jota voidaan jakaa kaikille? Jos jo nyt hyvin hektisessä työrytmissä olevilta rokotetaan yhä lisää, he ottavat ritolat. Miten pitää hyvinvointiyhteiskuntaa koossa, jos ostovoima romahtaa ja tulokertymää kaivataan heiltä, jotka notkuvat ravintoloissa tai kauppakeskusten käytävillä?