dokumenttielokuvaa viime sodistamme ja sotilaiden kärsimistä mielentervyesongelmista? Sen nimi on Sota ja mielenrauha. Löytyy yle areenasta. Kannattaa katsoa. Siinä näkyi sodan vaikutus ihmismieleen todella rujosti. Aikaisemmin Suomessa ei ole puhuttu sotilaidemme mielenterveysongelmista näin suoraan. Elokuvassa on mukana paljon rintamaoloissa kuvattua filmimateriaalia.
Katsoitteko eilen iltapäivällä tv1:llä esitettyä
dfkhgfs
37126
4Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Olisi ainakin sotaa ja sota-aikoja ihannoivien märkäkorvien syytä katsoa tuo dokumentti. Ovat kuitenkin juuri niitä uhoajia, jotka sitten ensimmäisinä joudutaan lähettämään takalinjoille kun pää ei kestäkään sitä oikeaa sotaa ja pelkoa.
Innokkaimmat sotijat lie liittynyt isikseen..eikös niitä traumoista kärsiviä isisläisiä jo hyysätä täällä.
Ja osa haluaa vimmalla liittyä Natoon, jolloin saadaan Venäjä ärtymään. Seuraukset voivat olla vakaviakin näiden sotaa toivovien Natolaisten märkäkorvien takia!
Serkkuliittojen+kautta+on+tulijoita+joilla+30%+mielenterveys+ongelmia+ja+voi+arvata+mitä+tapahtuu+kun+hylsy+tulee?+Kyllä+penskana+osasi+varoa+rälläämässä+nurkissa+kun+palaute+oli+välitöntä+kun+jermu+oli+ollut+juuri+pahoissa+paikoissa.
Russofiilit vaan ihailee terroristiryssiä ja diktaattori putinaa. Olisi korkea aika liittyä puolustusliitto Natoon ettei tarvitsisi enää joutua sotaan ryssien kanssa.
Ennemmin hyvä diktatuuri, kuin paska demokratia. Ja natoon jos suomi menee, niin sitten sitä vasta soditaankin. Mutta vaikea se on sellaisen uskoa joka pitää natoa jumalanaan kun oma lapsuus potki päähän.
Ryssät eivät ole hyökänneet yhteenkään Nato-maahan, olisipa Ukrainakin ollut jo Natossa.
Kyllä näistä sotatraumoista, jotka on koskettaneet yleensä koko perhettä, on kerrottu useasti aiemminkin. Esim. Tuomari Nurmio on kertonut isänsä sotakokemuksista ja siihen miten se vaikutti heidän perheeseensä.
Ei liian usein kuitenkaan ottaen huomioon asian vaikutuksen myös jälkipolviin.
tieteellisesti tutkittu. sotapelien aivopesemät "sankarit" mölyää sotaisasti. tosi paikan tullen housut haisten. juoksevat ensimmäisinä karkuun.
Olen sotiemme sotainvalidin lapsi ja perheellemme ei ole koskaan tarjottu valtion taholta psyykkistä tukea, ei isälleni eikä perheelleen.
Me lapset saimme kantaa isämme sotatraumoja milloin mitenkin tulivat lapsuudessamme esiin.
Vielä seitsemänkymppisenä sotainvalidi-isän ja perheemme asiat vellovat ajoittain mielessä
Nyt tässä maassa meuhkataan karvaranne-isistaistelijoiden, raukkamaisesti naiset ja lapset jättäneinä sodan jalkoihin, sotatraumoista ja heidän kuntouttamisesta veroeuroillamme ta peräti velkarahalla.
Monikulttuurisuus kukoistakoot, mutta ei meidän veromme maksavien suomalaisten kustantamina tai velalla, emme ole mitään velkaa noille elintasosurffareille.Itse ovat maansa olot järjestäneet!
Monet rintamalta kotiutuneet ns. ohiammutut hoitivat sodassa särkynyttä mieltään viinalla ja siinä sai vaimo ja lapset huutia. Pahimmissa tapauksissa kävi niin että vetovastuu perheessä oli vaimolla koska mies jäi kammarinnurkkaan työkyvttömänä.
Veteraanit ovat saaneet kuntoutusta jo vuosikymmenten ajan Valtiokonttorin ja aiemmin Tapaturmaviraston kustantamana. Myös psyykkistä kuntoutusta on annettu.
Ehkä olisi pitänyt ottaa asia esille oma-alotteisesti ja puhua asiasta kuntoutushaastattelussa. Ehkä ne mielenterveysasiat ovat olleet vaikeita ottaa puheeksi.
Sodanjälkeen vain sotainvalideille oli kuntoutusta mutta ei ns. ohiammutuille.
Sodan jälkeen antaneet järjettömiä sähköshokkeja että murtaneet luunsakin kivusta. Oma isä pääsi vähemmällä, lääkitsivät sairaalassa tiedottomaksi ja painajaisia näki lopun ikäänsä, tuskinpa niihin mikään olisi auttanut. Kuntoutukset päätti muutama henkilö, itse ja terveet kaverinsa olivat jatkuvasti, mutta monet haavoittuneet pääsi ehkä kerran jos ollenkaan. Mihin ne vielä rahaa kerää, "kuntouttavat" leskiä, ei niillä sen rankempaa ole ollut kuin muillakaan ellei sitten mies ole ollut vaikeammin invalidi. Ei lotatkaan mitään veteraaneja ole vaikka hyödyllistä työtä tekivätkin, kuten suurin osa kotonakin ja tehtaissa. Monilla tärkein tehtävä oli huorata puutteessa olevien miesten kanssa, kotona jopa ryssävankien kanssa.
Suomessa kuoleminen on kielletty. Pakotetaan elämään kunnes sydän pettää ja sittenkin vielä ytietään pakottaa henkiin.
Nykyajan militaristiukot pyörivät rauhanturvaoperaatioissa ja vaanivat ainoastaan verottomia autoja. Siinä niiden ainoat traumat.
Reps.
<<Nykyajan militaristiukot pyörivät rauhanturvaoperaatioissa ja vaanivat ainoastaan verottomia autoja. Siinä niiden ainoat traumat. <<
Oletko serkkuliittojen tulosta? Useammassa polvessa?
Kyllä näitä traumoja näkyy olevan ja tulevan nykyisillekin sotaurhoille. Britit ja Usan "rauhanturvaajat" kertovat kauhutarinoita peloistaan ja kokemuksistaan, jotka voivat tuhota koko elämän. Ei sota kenestäkään tee parempaa ihmistä.
"Ei sota kenestäkään tee parempaa ihmistä."
Kyllä se tekee kunnon osuman saaneesta terroristista paljon paremman ihmisen.
Ei sota kenestäkään parempaa IHMISTÄ tee. Vainajat on vainajia.
Sotaneuroosiin sairastuneille sotilaille annettiin sähköshokkeja ja pukattiin takaisin rintamalle. Toinen rankka kohta dokumentissa on nuorten sotilaiden veritahraiset ruumiit karuissa puuarkuissa selstoffia ympärillään. Mahtoi olla helkkarinmoinen näky omaisille jos avasivat arkun ennen hautajaisia.
Kyllä niissä puuarkuissa oli teksti " Ei saa avata hautajaisissa ". Että silleen.
Linkki tietoosi.
Kyllä vanhemmat halusivat nähdä lapsensa ennen hautaamista. Ennen vanhaan oli tapana hautajaisissa pitää arkku auki kun vainajaa käytettiin kotona ns. veisuuulla.
Riippuu vainajan kunnosta. Aina ei ollut, kuin läjä luuta ja lihaa, silloin ei tietenkään arkkua avattu. Ortodoksi hautajaisissa on nykyäänkin arkku auki ja omaiset ympärillä. Riippuen sekin vainajan kunnosta tietysti.
Totta on, ettei pahoin silpoutunutta vainajaa esitelty edes omaisille. Arkun avaaminen kiellettiin silloin.
Loistava dokumentti. En ole koskaan noteerannut sotaelokuvia verrattuna hyviin dokumentteihin.
>> Totta on, ettei pahoin silpoutunutta vainajaa esitelty edes omaisille. Arkun avaaminen kiellettiin silloin. >>
Arkkujen avaaminen kiellettiin myös 1944 suurhyökkäyksen aikoihin, kun miehiä lähti rintamalla karkuun, ryssän ylivoimaisen teräsmyrskyn edestä.
Karkureita ammuttiin lappeenrannassa ainakin 200 henkeä. Ruumiissa ei ollut muuta sodan jälkiä, muuta kuin 5 luodinreikää sydämen kohdalla, teloituskomppanian jäljiltä. Joillakin saattoi olla päässä lisäksi upseerin pistoolista ammutun armonlaukauksen reikä.
Näiden arkkujen avaaminen kotikunnissa kiellettiin ehdottomasti, ettet oman väen teloitukset paljastu.
Dokumentin ydin siinä missä Markku Jokisipilä toi esille Suomen Natsi-Saksan kanssa liittoutumisen ikävän totuuden: Suomi oli hyökkääjä jonka puolueettomuus oli kyseenalaista jo ennen talvisotaa. Suomalaisille valehdeltiin mitä oltiin tekemässä.
Täysin oikeutettua yrittää saada takaisin ryssän varastamat alueet ja oman turvallisuuden takia luonnollista ajaa ryssät myös kauemmaksi rajasta sodan ajaksi. Olisi täysin oikeutettua myös yhdistää kaikki Suomen sukuisten kansojen alueet, ryssät alistaneet toisia kansoja laittomasti koko ajan. Yhtä hyvin Karjala ja muut alueet voisivat itsenäistyä, ryssät siperiaan minne kuuluvatkin.
Sotahullu suur Suomen kannattaja vauhdissa.
Jaa että milläköhän maalla se on ollut ja on edelleen suurin tarve laajentua ja pitää muita kansoja alaisinaan, ettei vaan olisi tuo paskaakin paskempi itänaapuri ja sen diktaattorijohtajat orjakansa-alaisineen.
Ja noihin sotahommiin nykyään, jotkut tauskit haluisivat oikein väenväkisin
Eräs parhaimpia dokumenttaja viime vuosilta.
Sitten saa muutkin kärsiä kun joillain pöntöillä oli sitä revanssi henkeä?