Ankkurivinssin sähköt

sähkövinssi

Aikomuksena on asentaa 1000 wattinen ankkurivinssi. Toisissa keskusteluissa on mainittu erillisen akun asentamisesta keulaan. Vene on kuitenkin kapea 34 jalkainen ja yritän välttää ylimääräistä painoa.
Tarkoitus on laittaa 50 neliöiset kaapelit hupiakusta solenoidille. Tähän väliin pääkykin puolelle. Solenoidilta riittää ehkä 35 neliöiset koska matkaa ei jää kuin 30 - 40cm. Mallista riippuen solenoidi voi olla integroituna?
Muutama kysymys askarruttaa mieltä

- minkälaisen sulakkeen järjestelmä tarvitsee ja mihin kohtaan?
- koneakku on hieman lähempänä jolloin kaapeliveto olisi n. 7-8m. Riittääkö 80Ah koneakku vinssin käyttöön?
- kaukosäädin vai jalkanapit? vai molemmat

kiitos jos jaksatte vastailla

30

3088

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 12-1

      1000 W:n tarvitsee 130 A:n sulakkeen, joka kannattaa olla automaattinen. Johdotus: akulta välittömästi pääkytkimelle, jonka jälkeen on heti sulake. Solenoidista minä käytän nimitystä rele. Se voi sijaita missä tahansa sulakkeen ja vinssin välillä. Vinssiä käytetään yleensä vain muutaman minuutin, joten sähköä ei montaa Ah:a kulu. Lisäksi kone pidetään yleensä käynnissä sellaisilla kierroksilla, että laturi antaa sähköä maksimaalisesti. 80 Ah riittää hyvin. Puhut painon välttämisestä. Riittäisikö sinulle 600 W:n vinssi? Itselläni on 1000 W:n vinssi 37 jalkaisessa 7000 kg painavassa veneessä. Ankkurissa on kettinkiä ensimmäiset 10 m ja loput köyttä. Sillä saadaan vähennettyä runsaasti painoa.

      • Oc_46

        Taitaa useimmissa ankkurivinsseissä olla erillinen sisäänmeno molemmille suunnille ja yhteinen -johdin, siis releen ja vinssin välissä 3 paksua johdinta. Tämä johtaa käytännössä siihen, että releboksi kannattaa laittaa vinssin lähelle.

        80 Ah akku 1000 W vinssille vaikuttaa aika pieneltä. Toimiihan se tietysti noinkin, mutta esim. Lofran's sanoo 1000 W vinssille 150 Ah akun olevan minimi. Eikä vinssin laitto käynnistysakun perään muutenkaan ole se paras ratkaisu.


    • PaljonkoMaksaaKossupullo

      Oletko ajatellut lukea asennusohjetta?
      Siinä kerrotaan minkä kokoinen sulake tarvitaan.

      Kannattaa miettiä sitä akkujuttua vielä. Alijännitteen seurauksena releen kärjet voi hitsautua kiinni ja laite jäädä päälle. Asennusohjessa on varmaankin maininta myös akun koolle.

      • sähkövinssi

        Joo olen kyllä. En kuitenkaan ole vielä hankkinut vinssiä ja kartoitankin nyt mitä kaikkea tilaukseen tarvitaan. Manuaalit kyllä löytyy verkostakin, mutta muiden harrastajien aennuskokemuksia kyselen.


      • ajatuks1a
        sähkövinssi kirjoitti:

        Joo olen kyllä. En kuitenkaan ole vielä hankkinut vinssiä ja kartoitankin nyt mitä kaikkea tilaukseen tarvitaan. Manuaalit kyllä löytyy verkostakin, mutta muiden harrastajien aennuskokemuksia kyselen.

        Ymmärrän, mutta oikea sulakekoko löytyy silti vasta manuaalista kuten muutkin ohjeet. Kannattaa perehtyä ennen valintaa ja tehdä valinta sopivimman mukaan.

        Olen edellisten kanssa samaa mieltä siitä, että 1000W vinssi on turhan iso. 600W on ainakin joidenkin valmistajien vinssien kanssa ihan riittävä. Pienempi teho vaikuttaa koko järjestelmän painoon mukaan lukien kaapelit ja lisäakku. Kaapeleiksi riittää 35mm.

        Vinssin nostonopeus voisi olla 20m/min. Yhtämittainen käyttö tulee tuskin olemaan kahta minuuttia enempää. Kulutus on siis n.20Ah ja tarvittavan akun koko 50Ah, jos akku on täynnä. Käytännössä näin ei yleensä ole, joten 80 Ah akkua pienempää ei kannata ajatella.

        Moottoriakku on siis aika kintaalla 600W vinssille. Kannattaisi harkita lisäakkua . Sen tarvitse riittää kaikkeen vinssin tarpeeseen. 40Ah on mitoiltaan vain 20x20 cm ja sen saa melkein minne vaan, kunhan tilassa on riittävä tuuletus.

        Toisaalta, jos moottori on käynnissä sellaisilla kierroksilla, jolla laturi puskee virtaa, ei pitäisi olla ongelmia, jos akut eivät ole tyhjät. Laturin pitäisi tuottaa 40A eli melkein sen 50A, minkä vinssi kuluttaa. Kannattaa kuitenkin antaa moottorin ladata akkua niin, että ainakin käynnistykseen kulunut virta on saatu takaisin. Ampeerimittarin on siihen käytännöllinen.

        Vinssiä ei tarvitse myöskään "huudattaa" yhtä mittaa eikä venettä hinauttaa vinssillä. Vene ajetaan ankkuria kohti ja samalla ankkuria nostetaan. Jos keli ei ole paha, niin välillä voi antaa akun latautua.


      • 12-1
        ajatuks1a kirjoitti:

        Ymmärrän, mutta oikea sulakekoko löytyy silti vasta manuaalista kuten muutkin ohjeet. Kannattaa perehtyä ennen valintaa ja tehdä valinta sopivimman mukaan.

        Olen edellisten kanssa samaa mieltä siitä, että 1000W vinssi on turhan iso. 600W on ainakin joidenkin valmistajien vinssien kanssa ihan riittävä. Pienempi teho vaikuttaa koko järjestelmän painoon mukaan lukien kaapelit ja lisäakku. Kaapeleiksi riittää 35mm.

        Vinssin nostonopeus voisi olla 20m/min. Yhtämittainen käyttö tulee tuskin olemaan kahta minuuttia enempää. Kulutus on siis n.20Ah ja tarvittavan akun koko 50Ah, jos akku on täynnä. Käytännössä näin ei yleensä ole, joten 80 Ah akkua pienempää ei kannata ajatella.

        Moottoriakku on siis aika kintaalla 600W vinssille. Kannattaisi harkita lisäakkua . Sen tarvitse riittää kaikkeen vinssin tarpeeseen. 40Ah on mitoiltaan vain 20x20 cm ja sen saa melkein minne vaan, kunhan tilassa on riittävä tuuletus.

        Toisaalta, jos moottori on käynnissä sellaisilla kierroksilla, jolla laturi puskee virtaa, ei pitäisi olla ongelmia, jos akut eivät ole tyhjät. Laturin pitäisi tuottaa 40A eli melkein sen 50A, minkä vinssi kuluttaa. Kannattaa kuitenkin antaa moottorin ladata akkua niin, että ainakin käynnistykseen kulunut virta on saatu takaisin. Ampeerimittarin on siihen käytännöllinen.

        Vinssiä ei tarvitse myöskään "huudattaa" yhtä mittaa eikä venettä hinauttaa vinssillä. Vene ajetaan ankkuria kohti ja samalla ankkuria nostetaan. Jos keli ei ole paha, niin välillä voi antaa akun latautua.

        Kahden minuutin 1000 W:n ankkurivinssin käyttö vie ainoastaan 2,8 Ah. Kuten Seppomartti jo totesi, uudemmat koneet antavat riittävästi virtaa. Akku ei siis tyhjene välttämättä yhtään.
        I x t = P/U x t = 1000 W/12 V x 2 h/60 = 2,8 Ah.


    • ariel371

      Mulla on tonninen Lofrans -ankkurivinssi. Suurimman osan nostoajasta vinssi toimii vajaateholla, kettinki on löysällä ja sitä kelataan sisään ilman mainittavaa kuormitusta. Vain ankkurin loppuirroituksessa pohjasta kuormitus on pienen hetken kova.
      Venettä voi hyvin vedättääkin vinssillä, mutta mielellään vain parin sekunnin pulsseina. Sitten tauko, vene ajautuu kohti ankkuria, löysät pois ja uusi lyhyt veto jne.
      Näin toimien pulmia ei ole ikinä ollut. Sen sijasta kaksi kertaa olen erehtynyt huljuttamaan pohjasta jo irronnutta ankkuria ylös-alas pinnassa ja silloin relekärjet ovat liimanneet. Toisella kerralla vinssi purki koko ketjun ulos ja pikasulake laukesi kun kettinki oli kaikki ulkona ja kettingin pään runkoon kiinnitys pysäytti syötön.
      Toisella kerralla toinen rele liimasi ja ankkuri tuli ylös ankannokkaan, jämähti siihen ja sulake laukesi. Kärkiboksi auki ja mekaaninen kärkien irroitus ja putsaus hiekkapaperilla. Toisella kerralla kärjet irtosivat boksia avaamatta, sitä koputtamalla. Irtoamisen naksahduksen kyllä kuulee. Kärjet on silti hyvä hioa tuollaisen jälkeen.

      Tavallisen laturin tuotto riittää kun kierroksia on koneessa joku 1400 tms. Kun koneen antaa käydä vaikka kaksi minuuttia startista noston aloitukseen, ei ongelmia tule starttiakullakaan operoidessa. Se on jo täyttynyt startin jälkeen. Niin ei ole hupiakkujen kanssa, joten itse pitäisin starttiakkua jopa parempana virtalähteenä ankkurivinssille kuin noston aikana vielä puolityhjiä hupiakkuja.
      Laittele vielä kauko-ohjain, vaikka langallinen omatekoinen. Sen johtimet voi kytkeä sinne releboksille keulasta tulevien nosto-laskupainikkeiden katkaisijoiden rinnalle. Tein sellaisen ja nyt pystyn laskemaan ankkurin ruorilta. Nostoon ruorilta en lähtisi, kettingin tulosuuntaa ei sinne näe ja veneen keula voi raapiintua ketjukosketuksesta.

      • sähkövinssi

        Jos lasket ankkurin ruorilta niin miten arvioit paljonko ketjua menee ulos. Vai onko sulla vinssissä laskuri joka näyttää metrit.
        Ketjuun maalatut merkit ei taida näkyä taakse.


      • ariel371
        sähkövinssi kirjoitti:

        Jos lasket ankkurin ruorilta niin miten arvioit paljonko ketjua menee ulos. Vai onko sulla vinssissä laskuri joka näyttää metrit.
        Ketjuun maalatut merkit ei taida näkyä taakse.

        Lopussa on merkkejä ja lasken yleensä aina kaikki 40 metriä ulos. Ulossyötön vauhti on vakio ja määrät oppii aika nopeasti arvioimaan. Viimeistely tehdään aina keulasta kuitenkin.


        Ankkuroin usein ahtaille ankkuripaikoille ja usein onntuulista. Tällöin kauko-ohkaus on erinomainen asia. Veneen saa juuri haluttuun paikkaan. Usein paikkaan johon vähemmin eväin varustautuneet eivät tohdi yrittää. Jollamatkat lyhenevät ja suoja on parempi. Pienillä panostuksilla on tässä oma merkityksensä.


    • seppomartti

      Pähkäilyt akun tarpeesta ja koosta ovat turhia. 1000W ankkurivinssi on toiminut 35ft ja 38ft purjevenissä yli 10 v kummassakin hyvin ilman akkua. En asennuta seuraavaankaan. Yanmarin pikkudieselit tuottavat 120 A ja Volvon 115 A, Yllä mainittu 40A laturi ei ole nykyaikaa. Arielin ulospurkautuva ketju pysähtyy kun katkaisee virran- tai sitten ei ollutkaan releongelma vaan ns vapaa pudotus kytkeytyi päälle. Jälkimmäisessä käytetään yleensä vinssikampea pysäytykseen. Kitkalevyn kammella kiristämisen sijaa joissakin malleissa "free fall" pysäytetään sähköllä painamalla nostonappia. Ankkuriwinssin koko ratkeaa veneen koon perusteella, mitä kysyjä ei paljasta. Yllä riittäväksi suositeltu 600W on tosi pieni. Arvaan sopivaksi venekooksi 2-3 tn uppouman. Akuttoman toiminnan riski on ankkurivinssin toimimattomuus jos ei saa konetta käymään.

      • PrempiKuinKaikkiMuutko

        Aika jännä, että leimaat noin vain muut valehtelijoiksi.
        Miten sinulla noin muuten menee, aika yksinäistä, vai?


      • mermies

        Onneksi olkoon Seppomartti!
        Kahden ja puolen viikon ja 2600M seilaus luokkavoittovauhtia ei tainnut edes ottaa koville, kun jo muutama tunti maaliintulon jälkeen saamme taas perusteltuja kommenttejasi.


      • merim1es
        mermies kirjoitti:

        Onneksi olkoon Seppomartti!
        Kahden ja puolen viikon ja 2600M seilaus luokkavoittovauhtia ei tainnut edes ottaa koville, kun jo muutama tunti maaliintulon jälkeen saamme taas perusteltuja kommenttejasi.

        Millä tavalla kommentti siitä, että releen kärjet eivät hitsautuneet kiinni, oli perusteltu? Minusta asiasta kertoneen ja vinssin purkaneen henkilön kertomus oli huomattavasti uskottavampi kuin "ei ollutkaan releongelma"?

        Myös perustelu ankkurivinssin koosta oli aika ontuva: "riittäväksi suositeltu 600W on tosi pieni"

        Ymmärrän henkilöpalvonna, sitä esiintyy monissä erityisesti itäisissä kulttuureissa, mutta jso kekuu asioita, joita ei ole selvästi olemassa, se saattaa kehutun outoon valoon.


      • 12-1

        Tuo akuttomuus tuntuu hiukan omituiselta, ei siis edes starttiakkua? 1000 W:n kone vaatii täydellä teholla n. 80 A. Sähkömoottorin käyntiin lähtö ottaa virtaa n. puolitoistakertaisesti eli n. 120 A. Melko pienikin akku kykenee antamaan tuollaisen hetkellisen virran helposti.
        Saariston suojassa alle kymmeneen metriin ankkurointiin riittää 600 W:n peli jopa 6 tn:n veneelle ja 15 kg:n ankkurille kun ei turhaan yritä repiä ankkuria, vaan ajaa tarvittaessa ankkurin yli sen irrottamiseksi savesta.


      • ariel371

        Kärjet liimaavat tilanteessa jossa vinssin kelaussuuntaa vaihdetaan nostokuormituksen jälkeen liian nopeasti. Liikkeen pitää olla loppunut, suunnasta riippumatta, ja päälle vielä taukoa. Tämä tapahtui mutaisen ankkurin ollessa jo nostettuna pintaan, pudotin metrin ja nostin taas, silloin nostorele liimasi eikä ilmanpainevälitteisen nostopolkimen vapautus katkaissut nostoa, vaan se jatkui ankannokkaan saakka stoppiin ja sulake laukesi. Aikaa siihen menee ehkä kaksi sekuntia eikä siinä ajassa ehdi menemään sisälle katkaisemaan sähköjä.

        Laskusuunnan liimautumisessa sisälle katkaisuun olisi ehtinyt, lasku ottaa puolisen minuuttia, mutta oli viisaampaa jäädä ulos varmistamaan suunnilleen hallittu uudelleen ankkuroituminen. Kummankaan polkimen, nosto tai lasku, painaminen ei vaikuttanut, vinssi ei pysähtynyt.

        Sulakkeen laukeamisen jälkeen otin kettingin pois vinssin pyörältä ja rumpu lähti pelkällä sulakkeen kytkennällä taas heti pyörimään. Tästä ymmärsin kärkien hitsaantumisen. Relekotelo auki, meisselillä yhteenhitsaantunut kärki irti, kevyt hionta ja taas lähti toimimaan normaalisti. Tikkuaskin raapaisupintakin hoitaa hionnan ihan OK.

        Oma 1000W Lofrans on liki 10 tonnisen veneen keulalla. Nostonopeus on toisinaan, ahtaassa ja tuulisessa, syvässä ankkuripaikassa aika olennainen. Eli että pohjasta jo irronneen ankkurin saa mahdollisimman nopeasti ylös ja pääsee ajamaan ajelehtivaa venettä pois tukalasta tilanteesta.
        Toimin usein yksin ja kalustovaatimukset poikkeavat siksi miehistöveneistä. Tässä on myös syy sille että joskus joudun hiukan vedättämään venettä vinssillä.


    • TapaniIiro

      Jos vanhoja fysiikan lakeja ei ole kumottu, niin P=UI ja W=Pt. Ankkurin nostaminen vaatii energiaa. Sama energia saadaan 1200W ja 600W vinsseistä, 600W vinssillä siihen vain menee kaksinkertainen aika. Momentti taas riippuu välityssuhteesta ja voi olla kummassa vaan suurempi.

      Minun on vaikea uskoa, että kenenkään veneessä vinssi on kytketty moottorin laturiin ilman akkuja. Vaikka se ehkä sopivalla järjestelyllä olisikin mahdollinen, siinä ei ole järkeä.

      • Ariel371

        Jotta ankkurivinssi olisi irti akusta, mutta kiinni laturissa, pitäisi koneen starttauksen jälkeen veneen pääkytkin olla avattu ja vinssin sähkönsyötön lähteä laturin navoista tai ainakin ennen veneen pääkytkintä. Todella ihmeellisiä sähkökontkauksia on nähty, joten kaikki on toki mahdollista!
        Uskon Seppomartin tarkoittavan lisäakun olevan tarpeeton.


    • amppeerix

      Tavallinen lyijyakku kannattaa mitoittaa siten että se ei luovuta yli kolmannestaan virtaa ilmoitetusta kapasiteetistaan suurimmalla kuormalla. 1000 W vie 83 A, eli tuossa tarvittaisiin 249 Ah akkua "jatkuvampaan" käyttöön, kun ei ole latausta päällä. Sama pätee esimerkiksi invertterin akuston mitoitukseen. Mikäli haluaa laskea laturin tehon mukaan niin sen suurimman virran voi vähentää tuosta niin pitäisi olla akun koko siinä. Esim 100 A laturilla riittäisi n. 150 Ah akku. 600 W vinssi on siinä mielessä järkevämpi että bufferiakunkaan ei tarvitse olla aivan noin älyttömän jööti.

      • Tunari1

        "600 W vinssi on siinä mielessä järkevämpi että bufferiakunkaan ei tarvitse olla aivan noin älyttömän jööti. "

        Sellaisia nyrkkikaavoja ei kannata käyttää, jotka johtavat älyttömään lopputulokseen. 100 Ah starttiakulta 70 mm2 kaapelit keulaan, sinne releboksi ja sen ohjaus langattomalla kaukosäätimellä. Kaukoohjaimen rinnalle tavallinen kytkin ruorin viereen. Yksinkertainen ja toimiva systeemi.


      • Tuumari1
        Tunari1 kirjoitti:

        "600 W vinssi on siinä mielessä järkevämpi että bufferiakunkaan ei tarvitse olla aivan noin älyttömän jööti. "

        Sellaisia nyrkkikaavoja ei kannata käyttää, jotka johtavat älyttömään lopputulokseen. 100 Ah starttiakulta 70 mm2 kaapelit keulaan, sinne releboksi ja sen ohjaus langattomalla kaukosäätimellä. Kaukoohjaimen rinnalle tavallinen kytkin ruorin viereen. Yksinkertainen ja toimiva systeemi.

        Sellaisia nyrkkikaavoja ei kannata käyttää, jotka johtavat älyttömään lopputulokseen. 600 Ah starttiakulta 300 mm2 parikaapelit keulaan, sinne kaksireleboksia ja sen ohjaus puhelimella.

        Perustelut: samat kuin edellisellä.


      • Tunari1
        Tuumari1 kirjoitti:

        Sellaisia nyrkkikaavoja ei kannata käyttää, jotka johtavat älyttömään lopputulokseen. 600 Ah starttiakulta 300 mm2 parikaapelit keulaan, sinne kaksireleboksia ja sen ohjaus puhelimella.

        Perustelut: samat kuin edellisellä.

        "..ohjaus puhelimella."
        Puhelinohjaus on luonnollisesti nerokas ratkaisu moneen kauko-ohjaussysteemiin, sillä useimmilla ihmisillä kännykkä on aina kädessä. GSM-ohjauksessa on kuitenkin 10-15 sekunnin viive, joka on ankkurivinssin käytössä sietämättömän suuri. Minulla on tuommoinen https://www.elfadistrelec.fi/fi/kanavainen-rf-kauko-ohjaussarja-velleman-vm130/p/17829823?channel=b2b&price_afd=59.2&gclid=CMyQiL_S5tACFRbGsgodXUkErw omatekoinen kauko-ohjain, joka ohjaa kahta tuommoista
        https://verkkokauppa.adita.fi/verkkokauppa/tuote/51283136947-solenoidi-12v-3-nap-76766 relettä. Tuossakin systeemissä on vähintään 0.5 sekunnin viive, joka sekin tuntuu isolta ankkurin nostossa. Hyvin on kuitnkin toiminut jo 5 vuotta eikä hinnalla pilattu kokonaisuus.


    • seppomartti

      En tosiaan osannut kuvitella, että joku koettaa väkisin väärinymmärtää ja puhuu muusta kuin ankkurivinssille tarkoitetusta lisäakusta. Vinssin teho ja kelausnopeus ovat tärkeitä valintakriteereitä ja suhteessa veneeseen ja reviiriin. 600W teholla ei pidä lähteä maailmalle. 10mm kettinki ankkuri painavat yli 150 kg eikä sitä saa käsivoimilla tai alitehoisella vinssillä ylös. Jos kelausnopeus on pieni syntyy vaaratilanteita ankkurin raahaamisesta pitkin pohjaa ahtailla ankkuripaikoilla. Arielin kuvaamia ongelmia ei ole tullut vastaan muutaman vuosikymmenen kokemuksella, vaikka käytän juuri huuhteluun ylös-alas tekniikkaa. Ilmeisesti hänen rele on laadultaan heikko tai alitehoinen. Ilmanpainevälitteisiä nosto/laskukytkimiä en myöskään ole tavannut.

      • ariel371

        Vinssin luona olevat nosto- ja laskunapit ovat pelkkiä kumitutteja joista lähtee ohuet muoviletkut sisälle sähkökaapilla jossa ovat painekytkimet. Vasta siellä l nosto- ja laskukäskyt muuttuvat sähköisiksi kontakteiksi. Tämä on oikein toimintavarma järjestely. Taidan tutkia releasiaa paremmin, huljutusmahdollisuus olisi hyvä. Ihan Lofransin oma releboksi mulla kyllä on, ei mikään omatekoinen.

        Onkohan jollain kokemusta ankkurikettingin paksuntamisen hyödyistä? Veneeni seilailee aika aktiivisesti tuulisella ankkuripaikalla. Keula karkaa tuuleen alas, kettinki pysäyttää ja "halssi" vaihtuu. Voisiko tuo ilmiö vähentyä paksummalla, painavammalla kettingillä? Rosteritako -Brucen pito on aina ollut hyvä, vain seilailu häiritsee.


      • seppomartti
        ariel371 kirjoitti:

        Vinssin luona olevat nosto- ja laskunapit ovat pelkkiä kumitutteja joista lähtee ohuet muoviletkut sisälle sähkökaapilla jossa ovat painekytkimet. Vasta siellä l nosto- ja laskukäskyt muuttuvat sähköisiksi kontakteiksi. Tämä on oikein toimintavarma järjestely. Taidan tutkia releasiaa paremmin, huljutusmahdollisuus olisi hyvä. Ihan Lofransin oma releboksi mulla kyllä on, ei mikään omatekoinen.

        Onkohan jollain kokemusta ankkurikettingin paksuntamisen hyödyistä? Veneeni seilailee aika aktiivisesti tuulisella ankkuripaikalla. Keula karkaa tuuleen alas, kettinki pysäyttää ja "halssi" vaihtuu. Voisiko tuo ilmiö vähentyä paksummalla, painavammalla kettingillä? Rosteritako -Brucen pito on aina ollut hyvä, vain seilailu häiritsee.

        Ei ankkurissa "luoviminen" vähene kettinkiä paksuntamalla tai pidentämällä. Mesaanipurje tai pieni myrskypurje takastaagissa voi auttaa. Olen nähnyt myös ankkuripaikalla pelkästään perästä ankkuroidun, mikä ei vaeltanut ja se onkin ymmärrettävissä jos aallokkoa van pelkästää kova tuuli.


      • Oc_46

        Tuo takastaagin "purje" on kai se yleisin tapa estää keinumista, mutta kyllä ankkuriketjun paino jonkin verran vaikuttaa ankkurissa keinumiseen varsinkin kohtuumatalassa vedessä. Jossain on suositeltu lyijypainoa ankkuriketjuun siten, että se painuu nopeammin ja tehokkaammin pohjaan kiinni.
        Keinumisen aiheuttaa tuuli, joka painaa veneen keulaa sivuun. Vene heijaa toiselle puolelle, kunnes ankkuriketju ottaa riittävästi vastaan. Veneen perä jatkaa vielä ja kohta vene lähtee takaisin jne.
        Mitä tiukemmin keula on sidottu paikalleen, sitä vähemmän keinumista. Raskas ketju pohjassa sitoo kevyttä paremmin. Vielä parempi on keulassa pieni apuankkuri, jolla vene on vedetty tuulesta hiukan sivuun tai ankkurit V-kulmassa.


      • seppomartti
        Oc_46 kirjoitti:

        Tuo takastaagin "purje" on kai se yleisin tapa estää keinumista, mutta kyllä ankkuriketjun paino jonkin verran vaikuttaa ankkurissa keinumiseen varsinkin kohtuumatalassa vedessä. Jossain on suositeltu lyijypainoa ankkuriketjuun siten, että se painuu nopeammin ja tehokkaammin pohjaan kiinni.
        Keinumisen aiheuttaa tuuli, joka painaa veneen keulaa sivuun. Vene heijaa toiselle puolelle, kunnes ankkuriketju ottaa riittävästi vastaan. Veneen perä jatkaa vielä ja kohta vene lähtee takaisin jne.
        Mitä tiukemmin keula on sidottu paikalleen, sitä vähemmän keinumista. Raskas ketju pohjassa sitoo kevyttä paremmin. Vielä parempi on keulassa pieni apuankkuri, jolla vene on vedetty tuulesta hiukan sivuun tai ankkurit V-kulmassa.

        70m x n. 10mm kettinkiä alle 10m ankkurointisyvyydessä heijaa 35-38 notsin tuulessa aivan hirveästi ja nykäisee niin rajusti, ettei paljon nukuta. Suurempaa ankkurikalustoa en ole vielä käyttänyt.


    • Pneumatiikkavinssi

      Minulla on myös lofrance. Sen pneumatiikka hoituu releboksiin kahdella pvc putkella, joissa on kupari sisällä. Kupari on ilmeisesti vahvikkeena ja se estää ilmaputkea taittumasta.
      Haluaisin kuitenkin tietää kumpi putkista imee kumpi puhaltaa. Ne on merkitty vain punaisella ja mustalla.

      • ariel371

        Polkimien kumitutit luovat niitä painettaessa ilmanpaineen letkuja pitkin sinne boksin painekytkimille ja linjat ovat kaikkiaan identtiset.


    • seppomartti

      Hieman lisää pähkäiltävää niille, jotka ilman ankkurivinssien käyttökokemusta jakavat neuvojaan. Moottorin käyntiin kytketty ja ilman lisäakkua toimiva järjestely on toiminut Oceaniksessa ja Dufourissa ilman yhtäkään rele- tms häiriötä 25 v. Ankkurikalusto on ollut 70m x10mm plus köysi. Toissa päivänä jouduin tyytymään 60m ketjuun kun myyntimäärä oli joiko 60 tai 120m.
      Ankkurivinssin voi sammuttaa sammuttamalla koneen, mikä katkaisin on ruorimiehen käden etäisyydellä tietenkin. Se on rutiinitoiminta veneessäni koska kapulaa käyttävä naiseläjä keulakannella ei kuule mitään. Eikä osaa arvioida ketjun tarvetta. Koneen ja ankkurivinssin välissä on paljon vinssirelettä pienempi rele sähköpäätaulussa. En viitsi kaivaa kytkentäkaaviota . Jos oletamme todeksi yo laskelman 2.8 Ah virrantarpeesta niin akut ovat täydemmät ankkuroinnin jälkeen koska kone käy ennen ja jälkeen. Oletan, että edes voltit eivät notkahda ankkurivinssin käydessä. Korjaan erehdykseni kun tarkistan seuraavassa ankkuroinnissa.
      Vapaa pudotus ei ilmeisesti ole kaikille tuttu. Sivutuuleen laituriin peruutettaessa voi tarvita nopeutta ohjailukykyyn säilyttämiseksi esimerkiksi 2 solmua. Mikään sähkövinssi eri anna ketjua tähän tahtiin vaan vene menettää ohjailukyvyn sähköistä uloskelausta käytettäessä. Keulakannella on oltava osaava vinssikammella ketjun vapaata juoksua säätelevä henkilö. Hänen toiminnassa onoltava muutakin taitamista. Sähköllä pyörittäminen siis ei saa olla kytkettynä tyässä tilanteessa..
      Vapaa pudotus voi jäädä liian löysälle, jolloin ankkuria laskiessa liian pieni kitka laukaisee ankkurikettingin putoamaan omalla painollaan loppuun asti eikä siihen nappien painelu vaikuta. Tai likaantunut ja korrodoitunut kitkapinta ei aukea ollenkaan. Silloin vapaa pudotus ei toimi.
      Sorry, tuli jälleen pitkä tarina yksinkertaisesta asiasta. Toivottavasti jollekin on hyötyä. Ja väkisin väärinviisastelijoille hieman hankalampi pureskeltava.

    • sähkövinssi

      Pientä näsäilyä ;) huomioon ottamatta sain hyviä vinkkejä asennukseen ja käyttöön. Kiitos erityisesti arielille ja seppomartille taas asiantuntevista vinkeistä ja ohjeista. Nauttikaa siellä jossain kun täällä palellaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Työeläkeloisinta Suomen suurin talousongelma

      Työeläkeloisinta maksaa vuodessa lähes 40 miljardia euroa, josta reilut 28 miljardia on pois palkansaajien ostovoimasta.
      Maailman menoa
      309
      3055
    2. Veroaste on Suomessa viitisen prosenttiyksikköä liian matala

      Veropohjaa on rapautettu käytännössä koko kulunut vuosituhat, jonka vuoksi valtion menoja on jouduttu rahoittamaan velka
      Maailman menoa
      61
      2353
    3. Persujen puoluekokous 2026

      Missä ja Milloin pidetään ?
      Maailman menoa
      124
      2057
    4. Israel euroviisujen 2.

      Israel sai taas eniten yleisöääniä. Suomesta täydet 12 pistettä, poliittinen ”ammattiraati” antoi 0 pistettä. Hyvä Is
      Uskonnot ja uskomukset
      349
      2043
    5. Euroviisut ei enää niin musiikkikilpailu?

      Kappaleiden taso ei enää ole mikä sijoituksen ratkaisee.Eikö kukaan ihmettele että Israel pärjää lähes joka vuosi kisois
      Maailman menoa
      127
      1733
    6. Mikä kaivatussasi

      Viehättää ulkoisesti ja mikä sisäisesti?
      Ikävä
      67
      1399
    7. Mun mielestäni on tosi loukkaavaa

      Nainen, että luulet palatan typeriä, sekavia ja ilkeitä viestejä mun kirjoittamiksi. Mä en ole katkera, epätoivoinen, ra
      Ikävä
      212
      1395
    8. Tiedän satavarmasti ettet tule koskaan

      Uskaltamaan mitään. Ei me tulla edes näkemään koskaan.
      Ikävä
      66
      1337
    9. Mikä se viehättävin

      Asia on kaivatussasi?
      Ikävä
      69
      1270
    10. Rakas nainen ymmärsin

      Että minun pitää pitää kiinni sinusta. Haluan, että sä olet onnellinen. Olet mulle se oikea ja mä sulle. Rakastan Sua yl
      Ikävä
      78
      1243
    Aihe