Tuli mieleen että kun kirkon ja valtion ero sitten aikanaan toteutuu kokonaisuudessaan, niin miten Vapaa-ajattelijoiden liitto aikoo valvoa eri uskontokuntien edustajien asettumista vaaliehdokkaiksi jtai eri uskontokuntien edustajien vaaliäänestämistä? Miten valtion ja kirkon ero toteutuisi vaaleissa, eli miten vaalit olisivat uskonnollisesti neutraaleja taikka miten uskontojen vaikutus äänestämiseen voitaisiin estää? Muutenhan molemmista seuraa se että uskonnot pääsevät vaikuttamaan valtion poliittiseen päätökseen, joten joudutaanko uskovaisten oikeutta asettua vaaleissaa ehdoille ja äänestää valeissa rajata jotta valtion puolueettomuus ja neutraalius voidaan turvata? Sellaiset toimen piteet kuitenkin kuulostavat totalitaarisilta ja absurdeilta että jokin ryhmä suljettaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen ulkopuolelle katsomuksensa takia. Mielestäni ihmisiä ei tulisi syrjiä eikä jaotella, saati sitten rajata. Mutta onko kellään ratkaisua tähän pulmaan?
Miten korrektius toteutuisi vaaleissa?
MietteitäErosta
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tämä antivaparin väkinäinen väkerrys sekosi omaan absurdiuteensa jo alusta alkaen.
Kaikenlaiset sekulaarit ja uskonnolliset yhdyskunnat voivat toki tehdä vaalityötä, mutta julkisen vallan eli valtion, kunnan tai vaikka koulun viranomaisten ja toimihenkilöiden tulee toimia niihin nähden neutraalisti.
Esimerkiksi keskustaenemmistöisenkään koulun rehtorin ei pidä kuskata koulun oppilaita ja opettajia keskustan vaalitilaisuuteen juuri ennen kunnallisvaaleja. (Sen sijaan useiden eri puolueiden ehdokkaita voisi olla koulun/lukion/ammattiopilaitoksen vaalipaneelissa.)
(Eikä rehtorin pitäisi kusata oppiaita ja opetajia myöskään ev.-lut. kirkon jumalanpalveluksiin.)
En nyt tuota tarkoittanut vaan että ongelma jos vaikka nyt kristitty äänestää tai kristitty valitaan kansanedustajaksi ja uskonto vaikuttaa sitäkautta maan polittiseen päätökseen. Miten tämä ratkaistaisiin?
Ps. Entä miksi teistä kaikki ovat antivapareita?
Ajatus siitä, että kirkon jäsenyys olisi este asettua ehdolle vaaleissa on perusoikeuksien vastainen ja sellaisen ajatuksen tarjoileminen vapareille on parodianakin jonkinlaista vaparivastaisuutta.
On kuitenkin syytä keskustella ainakin kirkon tomielinten jäsenyyksien aiheuttamasta jääviydestä. Jääviysasiastahan on keskusteltu mm. osuusliikkeiden toimielinten jäsenyyksien johdosta. Sama koskee ainakin kirkkovaltuutettuja jne.
Kun kirkkovaltuutettu rehtori kuskaa lapsia kirkkonsa "joulukirkkoon", hän ei toimi oikein ylipäätään, mutta lisäksi hän lienee asiassa jäävi.
En edes tarjoa ratkaisuksi, että kirkon jäsenyys olisi este asettua ehdolle vaaleissa , vaan olen sitä vastaan ja kysyn ongelmaan parempaa ratkaisua. Vaikuttaa ettei tällä palstalla lueta aloituksia kokonaan tai sitten palstan asukit olivat huonoja luetun ymmärtämisessä. Mutta jääviyttähän se on jos koulussa on kirkkovaltuutettu rehtori/opettaja.
Hei, ehkä sitten luin tuon viestisi alkuosan "parodian" niin, että en huomannut kohtaa "Mielestäni ihmisiä ei tulisi syrjiä eikä jaotella, saati sitten rajata." Jos ja kun siltä pohjala lähdetään, kyse ei tietenkään antivapariudesta - sorry vaan - vaan pikemminkin juuri vapaa-ajattelijoiden periaatteista.
Kirkolla on nyt siis julkisoikeudellinen erityisasema. Ja valtiovalta tasavallan presidenttiä myöten nosaa uskonnot jalusalle muutenkin. Kun uskontojen ja varsinkin valtiokirkkojen etuoikeudet on poistettu, sen jälkeen toimitaan enemmän "samalta viivalta". Kukin yhteisö voi koittaa vaikuttaa äänestykseen vapaasti. Ja toki uskonnonvapauteen ja yhdenvertaisuuteen kohdistuu käytännön uhkia uskonnollisten ryhmien taholta, aikka valtion juridiikka olisikin kunnossa. Uskonottomien järjestöjen työtä tarvitaan silloinkin (esim. Belgiassa).
Enemmänkin vaalidemokratian ongelmissa puhutaan esimerkiksi taloudellisten resurssien epätasaisuuden vaikutuksesta. Jos vaaleissa menestyminen edellyttää usean sadan tuhannen euroon vaalibudjettia - tai satojen miljoonien dollarien - olemme ongelmissa demokratian toteutumisen kanssa. Jos ehdokkaiden/vaallilitstojen vaalibudjetteja rajataan, sen tulee kohdistu tasapuolisesti myös uskonollisten lafkojen lobbyihin.
Kyllä kansanedutajien jääviys tai jääviyden kaltainen, sitä lievempi sidostilanne on hyvä nostaa keskusteluun. Ja ainakin voisi kirkkoon kuuluvilta kansanedustajilta perätä erityistä varovaisuutta suhteessa kirkon etuoikeuksien poisstamisvaatimuksiin. Ei kai esim. Antti Lindtmanin jäsenyys kirkossa voine tarkoitaa sitä, että hän nyt sitten kynsin hampain puolustaa kaikkia kirkon epäreiuja etuoikeuksia?!