Hallitukseen ja erityisesti perussuomalaisiin kohdistuu paljon kritiikkiä julkistalouden leikkauksista. Hallitusohjelmassahan päätettiin neljän miljardin (4 000 000 000€) leikkauslistasta, joka toimeenpannaan vähä vähältä siten, että täysimääräisesti leikkauslista on voimassa vuonna 2019. Lista on julkaistu aikanaan jo hallitusohjelman ohessa ja löytyy täältä liitteestä 6. Varsinkin pienituloisiin osuvat leikkaukset ovat olleet paljon keskustelussa, joten haluan nyt käydä ne tässä asiallisesti läpi ilman vähättelyä tai liioittelua.
Ennen vaaleja kaikki suuret puolueet olivat vaaliohjelmissaan sitoutuneet 3-4 miljardin leikkauksiin, myös sosiaalidemokraatit, minkä he nyt aktiivisesti ovat unohtaneet, kun joutuivat oppositioon. Leikkaukset tietysti kohdentuivat vaaliohjelmissa eri lailla kuin hallitusohjelmassa, jonka yli 70 kohdan lista on syntynyt kolmen puolueen kompromissina valtiovarainministeriön tekemistä pohjaehdotuksista.
Budjettijärjestelmämme on rakennettu siten, että valtion menot kasvavat itsestään, ellei erillisiä päätöksiä tehdä. Monet valtion maksamat etuudet, kuten kansaneläkkeet ja työttömyysturva ovat sidottu indekseihin ja nousevat siten vuosittain automaattisesti inflaatiota seuraten, ellei toisin päätetä. Hallitus on päättänyt leikata kansaneläkeindeksistä 0,85%, eli siis sadan euron eläketulosta leikkautuu tällä päätöksellä 85 senttiä. Samaan aikaan kuitenkin kaikkein köyhimpien eläkeläisten nauttimaa takuueläkettä on nostettu noin 30 euroa, eli pienituloisimpien eläkeläisten elintaso itse asiassa nousee.
Työttömien ”kepittämisestä” on mediassa myös puhuttu paljon. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksamista on lyhennetty 500 päivästä 400 päivään. Edellä mainittu kansaneläkeindeksin leikkaus alentaa myös työmarkkinatukea ja työttömyysturvan peruspäivärahaa mainitut 0,85%. Pääosa hallituksen työttömyyteen kohdistuvista toimenpiteistä eivät kuitenkaan leikkaa työttömien toimeentuloa, vaan helpottavat ja nopeuttavat työelämään pääsyä.
Opintotukiuudistuksen yhteydessä korkeakouluopiskelijoiden opintoraha pienenee 303-336 eurosta 250 euroon kuukaudessa, mutta samalla valtion takaama opintolaina kasvaa 400 eurosta 650 euroon. Opiskelijoiden elintaso siis todellisuudessa kohenee mutta vastuu itsensä elättämisestä siirtyy yhteiskunnalta enemmän yksilölle itselleen. Lisäksi hallitus on päättänyt, että opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin, mikä parantaa yksin asuvien opiskelijoiden asumistuen tasoa.
Hallitusta on paljon arvosteltu siitä, että se on perunut tai muuttanut päätöksiään. Kuitenkin useat näistä korjauksista on tehty nimenomaan pienituloisten eduksi, kun selvitysvaiheessa on asioista saatu lisätietoa. Perussuomalaisten vaatimuksesta päätös eläkeläisten asumistuen leikkaamisesta peruttiin, kun asiasta saatiin valmiiksi tarkemmat laskelmat, jotka osoittivat aiemman päätöksen kohtuuttomuuden yksilötasolla.
Mediasta on vaikea saada selkeää kokonaiskuvaa hallituksen päättämistä leikkauksista. Olen pannut merkille, että vaikka media nimellisesti kannattaa Suomen talouden uudistamista, niin kuitenkin jokaisen käytännön toimenpiteen kohdalla lehdistö keskittyy yksinomaan skandaloimaan asiaa. Mediakirjoittelun logiikka on seuraava: Jos jostain leikataan, se on paha asia. Jos joku leikkaus perutaan tai muutetaan, se on vielä pahempi asia. Jos mistään ei leikata eli ollaan tekemättä mitään, se on kaikkein pahin asia.
Tähän kielteisyyden kierteeseen ei hyödytä lähteä mukaan. Kauhistelun sijaan kannattaa muistaa, että edellinenkin hallitus leikkasi yli kolmella miljardilla ja lisäksi korotti veroja melkein kahdella, ja silti me täällä yhä olemme ja elämme – joskin edelleen runsaasti yli varojemme. Leikkauksia tehdään hallituspohjasta riippumatta silloin kun on pakko. Loputtomiin ei voi elää velaksi. Korjausliike tulee väistämättä joko hallitusti oman suunnitelman mukaan, tai sitten Kreikan tapaan talouden romahduksen kautta, joka on vielä paljon tuskallisempi tapa.
Sampo Terho
Ennen vaaleja kaikki suuret puolueet olivat vaaliohjelmissaan sitoutuneet 3-4 miljardin leikkauksiin, myös sosiaalidemokraatit, minkä he nyt aktiivisesti ovat unohtaneet, kun joutuivat oppositioon. Leikkaukset tietysti kohdentuivat vaaliohjelmissa eri lailla kuin hallitusohjelmassa, jonka yli 70 kohdan lista on syntynyt kolmen puolueen kompromissina valtiovarainministeriön tekemistä pohjaehdotuksista.
Budjettijärjestelmämme on rakennettu siten, että valtion menot kasvavat itsestään, ellei erillisiä päätöksiä tehdä. Monet valtion maksamat etuudet, kuten kansaneläkkeet ja työttömyysturva ovat sidottu indekseihin ja nousevat siten vuosittain automaattisesti inflaatiota seuraten, ellei toisin päätetä. Hallitus on päättänyt leikata kansaneläkeindeksistä 0,85%, eli siis sadan euron eläketulosta leikkautuu tällä päätöksellä 85 senttiä. Samaan aikaan kuitenkin kaikkein köyhimpien eläkeläisten nauttimaa takuueläkettä on nostettu noin 30 euroa, eli pienituloisimpien eläkeläisten elintaso itse asiassa nousee.
Työttömien ”kepittämisestä” on mediassa myös puhuttu paljon. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksamista on lyhennetty 500 päivästä 400 päivään. Edellä mainittu kansaneläkeindeksin leikkaus alentaa myös työmarkkinatukea ja työttömyysturvan peruspäivärahaa mainitut 0,85%. Pääosa hallituksen työttömyyteen kohdistuvista toimenpiteistä eivät kuitenkaan leikkaa työttömien toimeentuloa, vaan helpottavat ja nopeuttavat työelämään pääsyä.
Opintotukiuudistuksen yhteydessä korkeakouluopiskelijoiden opintoraha pienenee 303-336 eurosta 250 euroon kuukaudessa, mutta samalla valtion takaama opintolaina kasvaa 400 eurosta 650 euroon. Opiskelijoiden elintaso siis todellisuudessa kohenee mutta vastuu itsensä elättämisestä siirtyy yhteiskunnalta enemmän yksilölle itselleen. Lisäksi hallitus on päättänyt, että opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin, mikä parantaa yksin asuvien opiskelijoiden asumistuen tasoa.
Hallitusta on paljon arvosteltu siitä, että se on perunut tai muuttanut päätöksiään. Kuitenkin useat näistä korjauksista on tehty nimenomaan pienituloisten eduksi, kun selvitysvaiheessa on asioista saatu lisätietoa. Perussuomalaisten vaatimuksesta päätös eläkeläisten asumistuen leikkaamisesta peruttiin, kun asiasta saatiin valmiiksi tarkemmat laskelmat, jotka osoittivat aiemman päätöksen kohtuuttomuuden yksilötasolla.
Mediasta on vaikea saada selkeää kokonaiskuvaa hallituksen päättämistä leikkauksista. Olen pannut merkille, että vaikka media nimellisesti kannattaa Suomen talouden uudistamista, niin kuitenkin jokaisen käytännön toimenpiteen kohdalla lehdistö keskittyy yksinomaan skandaloimaan asiaa. Mediakirjoittelun logiikka on seuraava: Jos jostain leikataan, se on paha asia. Jos joku leikkaus perutaan tai muutetaan, se on vielä pahempi asia. Jos mistään ei leikata eli ollaan tekemättä mitään, se on kaikkein pahin asia.
Tähän kielteisyyden kierteeseen ei hyödytä lähteä mukaan. Kauhistelun sijaan kannattaa muistaa, että edellinenkin hallitus leikkasi yli kolmella miljardilla ja lisäksi korotti veroja melkein kahdella, ja silti me täällä yhä olemme ja elämme – joskin edelleen runsaasti yli varojemme. Leikkauksia tehdään hallituspohjasta riippumatta silloin kun on pakko. Loputtomiin ei voi elää velaksi. Korjausliike tulee väistämättä joko hallitusti oman suunnitelman mukaan, tai sitten Kreikan tapaan talouden romahduksen kautta, joka on vielä paljon tuskallisempi tapa.
Sampo Terho
Vastaukset 1
Vanhimmat
Täyttä+kuraa+jälleen+persuilta.