Hienoa, Antero Rantanenkin käyttää katolta keräämästään sadevedestä saamaansa sähköä optimoimaan aurinko/tuulivoimaa!
0Äänestä
123475
Rantasesta en tiedä, mutta ko. lehtijutun olen lukenut. Se on varsinainen asiantuntemuksen läpilyönti, alkaen tehon yksikkönä käytetystä kWh:sta. Eli kirjoituksen mukaan voidaan ilmoittaa, että klo silloin ja silloin teho on niin ja niin monta kilowattituntia!. Teoriassa tietysti laajalta katolta olisi mahdollista johtaa sadevedet yhteen pisteeseen, niinhän suunnilleen jo hyvin loivilla isoilla katoilla tehdäänkin. Vesi voitaisiin ohjata poistoputkea pitkin alempana olevaan pienen pieneen vesivoimalaan, ja siten saada vähän sähköä. Homma ei ole käytännössä kannattavuutensa ja vaikean ennustettavuutensa takia lainkaan järkevä, mutta teoriassa täysin mahdollista tehdä!.
0Äänestä
123475
Kuka mikä tämä Rantanen, oli kuka oli, kommentoin itse lehtijuttua. Olen sen lukenut ja ihmettelen, jutussa mm. käytetään hetkellistehon yksikkönä kWh:a, mikä tietenkään ei ole tehon yksikkö ensinkään!. Kuvatkoon tuo samalla koko artikkelin tasoa, se siitä. Teoriassa olisi mahdollista johtaa katoilta tulevat sadevedet vesiturbiiniin ja käyttää sillä edelleen esim. sähköä tuottavaa generaattoria. Isoilla teollisuushallien ym. ylensä hyvin pienillä kaadoilla varustetuilla katoilla sade- ja sulamisvedet johdetaan jo nyt usein pariin kolmeen pisteeseen ja niistä poistoputkiin, eli sinne alakertaan vaan pienet vesivoimalat niin siinä se. Taloudellisesti tässä ei tietysti olisi päätä eikä häntää, mutta täysin mahdollista haluttaessa toteuttaa.
0Äänestä
vesivoimainsinööri
Rankkasade tarkoittaa sitä, että sadetta saadaan esim. 7mm tunnin ajan. 100m2 katolla saadaan tällöin 7m2 vettä. Katon korkeus vaikka 10m.
Ep = mgh,
jossa Ep on veden potentiaalienergia, m on veden massa, g on gravitaatiokiihtyvyys 9,81m/s^2 ja h on korkeuden muutos metreinä.
Eli sähköä saadaan noin 200W teholla rankkasateella.
Rankkasateita on muutaman kerran vuodessa. Tavallista tihutusta useammin, jolloin tehon voisi olettaa olevan alle 50W. Sade ei kuitenkaan ole Suomessa vallitseva säätilä ja talvisinkin se tulee pääasiassa lumena.
Vaikka tuollaisen rännigeneraattorin saisi ilmaiseksi, niin sen asetaminen ei koskaan kannattaisi.
0Äänestä
totta_joka_sana
Antero Rantasen konsteilla saa 100 neliön katolta 1kW:n
Antero Rantanen ainakin hyötyy tästä vimmaisesta Carunan ja muiden sähkönjakelijoiden kaatamisen yrittämisestä!
0Äänestä
ilmaista_hupia
Ei ole mahdollista että täällä joku "vesivoimainsinööri " noin vain kumoaa Antero Rantasen lukemattomia konsteja "ilmaisen" energian tuotannossa !!! Mihin tämä maailma on menossa :-D
0Äänestä
JoopaJoox
Maailmassa on niin monta Rantasta jotka oikeasti luulevat tietävänsä jotain, mutta todellisuudessa tietävät itsekin vain luulevansa miten asiat ovat.
Ns rännivesiturbiinit ovat pelkkiä päiväunia joilla ei ole mitään tekemistä energiatuotannon kanssa. Vesivoima on jotain aivan muuta. Vesivoiman lisääminen tarkoittaa tekoaltaita lisää, näistä on puhuttu yllättävän vähän vaikka kaikki tietävät, että uusia tekoaltaita on tulossa. Nämä altaat ovat ympäristön kannalta erittäin huonoja, mutta silti niitä tulee lisää.
Sähkönpaikallinen tuotanto onnistuu polttokennoilla, mikrokaasuturbiineilla, tuulivoimalla jne. Aurinkoenergia on edelleen kannattamatonta jos jakeluverkko on valmiina. Jos valtio alkaa tukea aurinkoenergia rakentamista pientaloissa asia voi muuttua. Tosin edelleen suurin osa tuotosta keskittyy kesäaikaan, jolloin sähkö on halvinta. Eilen 220kW nimellistehon laitos tuotti energiaa peräti 1,2kWh, alle 10 sentin edestä (LUT).
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hienoa, Antero Rantanenkin käyttää katolta keräämästään sadevedestä saamaansa sähköä optimoimaan aurinko/tuulivoimaa!
Rantasesta en tiedä, mutta ko. lehtijutun olen lukenut. Se on varsinainen asiantuntemuksen läpilyönti, alkaen tehon yksikkönä käytetystä kWh:sta. Eli kirjoituksen mukaan voidaan ilmoittaa, että klo silloin ja silloin teho on niin ja niin monta kilowattituntia!.
Teoriassa tietysti laajalta katolta olisi mahdollista johtaa sadevedet yhteen pisteeseen, niinhän suunnilleen jo hyvin loivilla isoilla katoilla tehdäänkin. Vesi voitaisiin ohjata poistoputkea pitkin alempana olevaan pienen pieneen vesivoimalaan, ja siten saada vähän sähköä. Homma ei ole käytännössä kannattavuutensa ja vaikean ennustettavuutensa takia lainkaan järkevä, mutta teoriassa täysin mahdollista tehdä!.
Kuka mikä tämä Rantanen, oli kuka oli, kommentoin itse lehtijuttua. Olen sen lukenut ja ihmettelen, jutussa mm. käytetään hetkellistehon yksikkönä kWh:a, mikä tietenkään ei ole tehon yksikkö ensinkään!. Kuvatkoon tuo samalla koko artikkelin tasoa, se siitä.
Teoriassa olisi mahdollista johtaa katoilta tulevat sadevedet vesiturbiiniin ja käyttää sillä edelleen esim. sähköä tuottavaa generaattoria. Isoilla teollisuushallien ym. ylensä hyvin pienillä kaadoilla varustetuilla katoilla sade- ja sulamisvedet johdetaan jo nyt usein pariin kolmeen pisteeseen ja niistä poistoputkiin, eli sinne alakertaan vaan pienet vesivoimalat niin siinä se. Taloudellisesti tässä ei tietysti olisi päätä eikä häntää, mutta täysin mahdollista haluttaessa toteuttaa.
Rankkasade tarkoittaa sitä, että sadetta saadaan esim. 7mm tunnin ajan. 100m2 katolla saadaan tällöin 7m2 vettä. Katon korkeus vaikka 10m.
Ep = mgh,
jossa Ep on veden potentiaalienergia, m on veden massa, g on gravitaatiokiihtyvyys 9,81m/s^2 ja h on korkeuden muutos metreinä.
Eli sähköä saadaan noin 200W teholla rankkasateella.
Rankkasateita on muutaman kerran vuodessa. Tavallista tihutusta useammin, jolloin tehon voisi olettaa olevan alle 50W. Sade ei kuitenkaan ole Suomessa vallitseva säätilä ja talvisinkin se tulee pääasiassa lumena.
Vaikka tuollaisen rännigeneraattorin saisi ilmaiseksi, niin sen asetaminen ei koskaan kannattaisi.
Antero Rantasen konsteilla saa 100 neliön katolta 1kW:n
"KAIKKI+HYÖTYY!+Hyvä+kirjoitus!"
Mistä+kaikki+hyötyvät?
Tuuli+ja+aurikovaoima+vaativat+säätövoimaa+100%.+Suomessa+nykyinen+vesivoimakapasiteetti+on+jo+rakennettu+ja+käytössä.+Jos+tuuli-+ja+aurinkovoimaa+rakennetaan+paljon+lisää,+niin+mistä+sitä+varakapasiteettia+saadaan?+
Pientuotanto+on+myös+ongelmallista.+Sekin+tuotetaan+tuuli-+ja+aurinkovoimana,+jotka+vaativat+100%+varakapasiteettia.+
Sähkön+hajautettu+pientuotanto+on+teknisesti+erittäin+haasteellista+ja+tulee+hyvin+kalliiksi.+Sähkön+tuotanto+on+taloudellisesti+ja+ympäriston+kannalta+järkevintä+tuottaa+suurissa+yksiköissä.
Antero Rantanen ainakin hyötyy tästä vimmaisesta Carunan ja muiden sähkönjakelijoiden kaatamisen yrittämisestä!
Ei ole mahdollista että täällä joku "vesivoimainsinööri " noin vain kumoaa Antero Rantasen lukemattomia konsteja "ilmaisen" energian tuotannossa !!!
Mihin tämä maailma on menossa :-D
Maailmassa on niin monta Rantasta jotka oikeasti luulevat tietävänsä jotain, mutta todellisuudessa tietävät itsekin vain luulevansa miten asiat ovat.
Ns rännivesiturbiinit ovat pelkkiä päiväunia joilla ei ole mitään tekemistä energiatuotannon kanssa. Vesivoima on jotain aivan muuta. Vesivoiman lisääminen tarkoittaa tekoaltaita lisää, näistä on puhuttu yllättävän vähän vaikka kaikki tietävät, että uusia tekoaltaita on tulossa. Nämä altaat ovat ympäristön kannalta erittäin huonoja, mutta silti niitä tulee lisää.
Sähkönpaikallinen tuotanto onnistuu polttokennoilla, mikrokaasuturbiineilla, tuulivoimalla jne. Aurinkoenergia on edelleen kannattamatonta jos jakeluverkko on valmiina. Jos valtio alkaa tukea aurinkoenergia rakentamista pientaloissa asia voi muuttua. Tosin edelleen suurin osa tuotosta keskittyy kesäaikaan, jolloin sähkö on halvinta. Eilen 220kW nimellistehon laitos tuotti energiaa peräti 1,2kWh, alle 10 sentin edestä (LUT).