Zaid palasi IOM:n järjestämällä lennolla Bagdadiin.
Maahanmuuttovirasto luonnehtii Irakin pääkaupunkia useissa päätöksissään näin: Seitsemän miljoonan ihmisen suurkaupunki elää väkivaltaisuuksista huolimatta niin normaalia arkea kuin mahdollista.
Luonnehdinta näyttää osuvan oikeaan, kun katsoo Bagdadin elämänmenoa.
”Shukran”, Zaid kiittää tarjoilijaa. Syömme välipalaa katuterassilla al-Mansurin kaupunginosassa. Irakilaisen pitsan tuoksuun sekoittuu pakokaasu, sillä katu on ruuhkautunut autoista. Kaupat ovat auki. Yksi myy älypuhelimia, toinen hääpukuja. Miehiä pikkutakeissaan palailee töistä.
Esimerkiksi Pohjois-Irakissa tilanne on tällainen: Mosulin kaupungissa on täysi sota. Sen sijaan Erbilin kaupungissa rakennetaan uusia tornitaloja, ja kansainvälinen lentokenttä toimii. Välimatkaa kaupungeilla on alle sata kilometriä.
Zaid odotti turvapaikkapäätöstä noin vuoden.
Kun Zaid käännytettiin Suomesta, hänelle sanottiin, että hän voisi mennä Pohjois-Irakin Kurdistaniin. Se kuulostaa helpolta, kuin muuttaisi Helsingistä Lappiin. Zaidin mielestä Kurdistan on kuitenkin hänelle kuin vieras maa.
Kurdistanin itsehallintoalue on Irakin vakainta aluetta, mutta sen hallinto suhtautuu nihkeästi arabien, kuten Zaidin, muuttoon sinne. Arabeilta vaaditaan edellytykset oleskelulupaan – samoin kuin ulkomaalaisilta.
Humanitaarisessa kriisissä Kurdistan on silti tarjonnut apuaan. Sen alueelle on paennut noin miljoona irakilaista, joukossa myös arabeja. Kurdistanissa evakkoja majoitetaan leireillä teltoissa ja muissa väliaikaissuojissa. ”Leiri olisi minun ainoa vaihtoehtoni. Mutta en voi noin vain mennä Kurdistaniin aloittamaan uutta elämää”, Zaid sanoo.
http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005000526.html?utm_medium=social&utm_content=www.hs.fi&share=fe502d8f3b235fcda3d12e4b295c1982&utm_source=facebook&utm_campaign=facebook-share
Maahanmuuttovirasto luonnehtii Irakin pääkaupunkia useissa päätöksissään näin: Seitsemän miljoonan ihmisen suurkaupunki elää väkivaltaisuuksista huolimatta niin normaalia arkea kuin mahdollista.
Luonnehdinta näyttää osuvan oikeaan, kun katsoo Bagdadin elämänmenoa.
”Shukran”, Zaid kiittää tarjoilijaa. Syömme välipalaa katuterassilla al-Mansurin kaupunginosassa. Irakilaisen pitsan tuoksuun sekoittuu pakokaasu, sillä katu on ruuhkautunut autoista. Kaupat ovat auki. Yksi myy älypuhelimia, toinen hääpukuja. Miehiä pikkutakeissaan palailee töistä.
Esimerkiksi Pohjois-Irakissa tilanne on tällainen: Mosulin kaupungissa on täysi sota. Sen sijaan Erbilin kaupungissa rakennetaan uusia tornitaloja, ja kansainvälinen lentokenttä toimii. Välimatkaa kaupungeilla on alle sata kilometriä.
Zaid odotti turvapaikkapäätöstä noin vuoden.
Kun Zaid käännytettiin Suomesta, hänelle sanottiin, että hän voisi mennä Pohjois-Irakin Kurdistaniin. Se kuulostaa helpolta, kuin muuttaisi Helsingistä Lappiin. Zaidin mielestä Kurdistan on kuitenkin hänelle kuin vieras maa.
Kurdistanin itsehallintoalue on Irakin vakainta aluetta, mutta sen hallinto suhtautuu nihkeästi arabien, kuten Zaidin, muuttoon sinne. Arabeilta vaaditaan edellytykset oleskelulupaan – samoin kuin ulkomaalaisilta.
Humanitaarisessa kriisissä Kurdistan on silti tarjonnut apuaan. Sen alueelle on paennut noin miljoona irakilaista, joukossa myös arabeja. Kurdistanissa evakkoja majoitetaan leireillä teltoissa ja muissa väliaikaissuojissa. ”Leiri olisi minun ainoa vaihtoehtoni. Mutta en voi noin vain mennä Kurdistaniin aloittamaan uutta elämää”, Zaid sanoo.
http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005000526.html?utm_medium=social&utm_content=www.hs.fi&share=fe502d8f3b235fcda3d12e4b295c1982&utm_source=facebook&utm_campaign=facebook-share
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olen pitkään ihmetellyt etenkin yhtä kohtaa tässä Katja Merilkallion kirjoittamassa Suomen Kuvalehden juttussa. Miksi suurlähettiläs väittää, ettei Irakissa ole pakolaisleirejä, joille hmiset voivat mennä?? Tuohan on ihan täyttä valhetta.
12.8.2016
Tiukentunut Irak-linja: Uhkana tuhansien paperittomien joukko Suomessa
Virkansa puolesta maansa turvallista mainetta puolustava suurlähettiläs kuitenkin arvioi, että esimerkiksi Isisin alueelta paenneen sunnin tilanne Bagdadissa olisi vaikea. ”Jos ei ole perhettä, kontakteja eikä työtä, Bagdadissa olisi hyvin vaikea elää”, Matheel Al-Sabti sanoo. ”Meillä ei ole pakolaisleirejä, joihin mennä.”
”Me emme myöskään voi taata, että palaajat olisivat turvassa. Hallitus ei heitä uhkaa, mutta ehkä jokin muu taho on heitä uhkaillut. He voivat olla peloissaan.”
Irakilaisten pakkopalautuksista suurlähettiläs Matheel Al-Sabtilla on sen sijaan selkeä kanta: ne eivät käy päinsä.
”Me emme voi hyväksyä sitä, että ihmiset, jotka ovat lähteneet maasta omaehtoisesti eivätkä halua palata Irakiin, palautettaisiin sinne vasten tahtoaan.”
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/tiukentunut-irak-linja-uhkana-tuhansien-paperittomien-joukko-suomessa/?shared=931709-93dba99f-500
Irakin Suomen-suurlähettiläs Matheel Al-Sabti:
”Minä pyydän teitä: antakaa heidän jäädä tänne edes joksikin aikaa. Irak on nyt sodan kriittisessä vaiheessa, ja voi olla vain kuukausien kysymys, kun maa alkaa vakautua. Silloin ihmiset luultavasti haluavat palata takaisin koteihinsa.”
”Heidän joukossaan on tohtoreita, insinöörejä, hyvin koulutettuja ammattilaisia. Pyydän, kohdelkaa heitä hyvin, kuten vieraita kohdellaan. He eivät ole pahoja ihmisiä.”
Eivät irakilaiset halua palata, hehän tulivat tänne etsimään parempaa elämää, nuoret miehet life seekereina ja vanhemmat saadakseen lapsilleen hyvän koulutuksen. Niin tohtoreita, insinöörejä kuin toimettomia nuoria miehiä vaivaa Irakissa näköalattomuus tulevaisuuden suhteen.
Suurin osa ei varmaankaan ole pahoja ihmisiä, mutta se ei vielä oikeuta turvapaikkaan. Turvapaikkaan ei oikeuta se, että tulee Suomeen suurin ja epärealistisin odotuksin. Tätä irakilaiset eivät vieläkään tajua vaan syyttävät Suomea tilanteestaan. He eivät todellakaan ymmärrä, että halu parempaan elämään ei ole peruste oleskeluluvalle.
”Meillä ei ole pakolaisleirejä, joihin mennä.”
Kotiin pääsee palaamaan parhaiten leireiltä (joita Irakissa ei muka ole).
Moni hyväosainen taisi tulla Suomeen se ajatus mielessään, että jos ei saa jäädä, niin saapahan ainakin täyden ylläpidon oleskelunsa ajaksi. Epäilemättä mukavampaa kuin leirielämä Irakissa, vaikka porua he ovat täälläkin nostaneet oloistaan vähän väliä.
Ehkä ruoka olisi kutenkin maukkaampaa Irakissa?
Bonuksena reilu lomaltapaluuraha.
Matkaliputkin maksetaan.
Huokaus.
Suurlähettilään mukaan Irakin hallitus ei vainoa ketään.
Onko noin?
Jos ei, niin missä viipyvät irakilaisten ja suvakkien mielenosoitukset Irakin hallitusta vastaan?
”Yleistilanne Irakissa on epävakaa ja vaarallinen. Nuorille ei ole mahdollisuuksia. Ei tänne voi rakentaa tulevaisuuttaan”, hän sanoo.
Näitä tulevaisuudenuskonsa menettäneitä nuoria lähti viime vuoden ryntäyksessä Eurooppaan. Tavallaan he ovat globaalin ajan nuoria, etsivät mahdollisuuksia yli rajojen, kuten monet suomalaisetkin. Mutta turvapaikkajärjestelmä ei ole tarkoitettu sitä varten.
(lainaus Hesarin jutusta)
Keskiviikkona matut osoittaa mieltään palautusten ja muun turvapaikkapolitiikan vuoksi Tampereella.
Menkööt omiin maihinsa vaatimaan hallituksiltaan sitä sun tätä. Suomi ei ole velvollinen elättämään tuota valehtelevaa, väkivaltaista sakkia.
Maahanmuuttovirasto puolustaa viraston maatietoa – kenttämatkat vain yksi tapa hankkia tietoa
Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietopalvelun johtaja Hanna Helinko oli keskustelemassa maanantaina HSTV:n ohjelmassa Irakin tilanteesta.
http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005003961.html?ref=rss