Todellinen ja lämmin syli.

Ei tullut Jeesus tosiaankaan lohduttamaan uskonlahkoon kuuluvaa äitiäni, joka sairasvuoteella viimeisinä päivinään kärsi suunnattomista tuskista, kivuista ja säryistä. Hänet oli pumpattu täyteen jos jonkinlaista kipua lievittävää lääkettä. Ei edes seurakunnan pastori tai kukaan muukaan seurakunnasta käynyt häntä katsomassa. Hoitajien mielestä oli hyvin outoa, että äitini lahkokaan ei välittänyt uskollisesta jäsenestään. Joulupukki kävi kuitenkin äitini vuoteen äärellä lohduttamassa ja antamassa halauksen sekä silittämässä otsaa ja päälakea.

Muistettakoon kuitenkin, että lämpimyys on kokemuksena subjektiivista.

Tuskattomimman kuolintavan maineessa on hypotermia eli kuoliaaksi paleltuminen. Lopuksi tulee lämmin ja suloinen unettavuus. Lähellä rajaa käyneet ovat kertoneet.

Hypotermia on elimistön keino suojella tärkeitä elintoimintoja viimeiseen asti.

Hukkumistapauksissa ja niistä täpärästi selvinneillä on aina hapensaannin vajausta, mutta kylmä vesi ja sen seurauksena ruumiin lämpötilan äkillinen lasku edesauttavat huomattavasti selviytyneitä ja hidastavat vaurioiden syntyä soluissa.

Aivojen hapensaannin katkeaminen useiksi minuuteiksi on aina vaarallista, mutta ruumiin lämpötilan lasku edesauttaa jatkossa toipumista ja vähentää vaurioiden syntyä merkittävästi. Asiaa voidaan verrata esim. urheilussa tapahtuneen lihasvamman-/kudosvamman hoitoon, jossa nopeasti pyritään jäähdyttämään esim. jääpussin avulla vahingoittunutta aluetta.

Älkää vaivautuko vastaamaan näille pilkkalaulujen laulajille. Saavat tuomionsa sitten aikanaan.

Joulu- ja joulupukki. Kuinka mieletön on tänään joulun kirous- joulunsyli- visanvinkuminen.

Kuinka joulupukin syli ajassa, sen hengen mukaan jakaa lapsien eriarvoisuutta. Kuinka joulupukin syli saa jo pienestä mittaamaan sitä minä-lihallista tarvetta. Tarpeellinen ja hyvä "lahja" lentää syrjään, mutta onko juuri se, ja se - peli, leikki-ase, tai muu tyhjänpäiväinen paketissa, jota on pitkässä lahjalistassa haettu.
Onko se perheen toimeentulon ylittävässä peli-paketissa.
Voi, voi - sitä pukinsyliä, miten se kahlitsee koteja. Saa aikaan eripuraa, kipua ja tuskaa.

Mennään lähes kahdeksankymmentä- vuotta ajassa taaksepäin.
Vielä täällä matkalla oleva, eläk. koulunrehtori, hengellisellä alueella opetuskirjallisuuttakin kirjoittanut kertoi joulustaan. Hän kertoi lapsuuden onnesta, kun ”sai/sain keitetyn kananmunan”.

Tarjoapa tänään joulupukin antaman lahjapussin jaossa kullekin lahjaksi kananmunan. Mietitään aloittajan väitettä joulupunkin "hyvästä" sylistä, niin eiköhän ala löytymään todellinen elämä, missä ja miten eletään.

...

Entäs jos jätettäisiin pakanallinen joulujen vietto, ja kohdattaisiin Jeesuksen siunaama turvallinen syli lapsuudessa.
Varmasti elämä on paremmalla pohjalla, kuin tämä pakanallisen joulun meno.
Perheessä terveellinen usko, isän ohjaus, yhteinen usko, ja vaikka ne sapattikokoukset, joissa rakkaudenkautta opitaan elämänvalintojen ohjeita, missä sitten valinnoissa osataan valita hyvä, ole paljon siunauksellisempi. On siinä äidillä mukava laittaa lapsille evästä, kattaa pöytä ja ravita perhe päivään ja huomiseen.
Näin perheen elämä Taivaanisän sylissä on paljon siunauksellisempi.
Tyytykää siihen osaan, mikä tässä ajassa on.

Jos joku on puutteessa tarpeellisessa ja jollain on kaksi ihokasta, siis ylimääräinen omasta tarpeesta, niin jakaa sen lähimmäiselle, niin Taivaallisen Isän neuvoissa ne lahjat ovat jatkuvia, näin eletään parempaa elämää, kuin maallisten joulujen riitapukkien taistelukentän
juhlat ovat.

Niin. Kun on rehellinen elämälle ja tarkastelee elämää "pukkien" suhteen, niin se syntipukki - jopa pilkkaajan pivossa kertoo, ettei aina lahjasäkki ole totuutta.
Ainoat lahjat, jotka ovat elämäksi - ne ovat taivaallisia.