Mielestäni RKP:läinen entinen oikeusmisteri liioittelee kielivaikeuksista, jos Vaasasta siirrytään senttimetriäkään lähemmäs Seinäjokea.
Olin itse aikoinani kaksikielisessä kunnassa sosiaalityöntekijänä. Enemmistö, noin 54% puhui ruotsia äidinkielenään. Olin aika ummikko ruotsinkielen suhteen. Ei ollut muuta, kuin laudatur ylioppilaskirjoituksissa kaikissa aineissa ja yliopiston pakollinen ruotsin kielen koe.
Olin oppivainen ja ruotsinkieliset asiakkaat pitivät minusta, vaikka ruotsini ei nyt ihan pilkulleen mennyt. 5-vuoden työsuhtessa lopuksi aloin ymmärtää ruotsia ja "sosiaaliviranomaisen vastaanotolla" heitimme herjaa ruotsiksi yhteiskuntaa vastaan.
Minun annettiin oppia tuolloin ruotsia työolosuhteissa. Siitä suuri kiitos tyentiselle työnantajalleni ja asiakkaille.
Minun mielestäni. Jos ns. pakkoruotsi on kelvannut ja kelpaa edelleen sosiaalialalla, niin mikä on siinä terveysalalla sellaista, minkä harhaanjohtaminen lingvistisesti olisi harhaa? Jos koulussa oppimamme ruotsi ei mene perille, niin ei voi mitään.
Tiedän lähes 30 vuoden eläkkeellä olevan sosiaalityöntekijän kokemuksella, että kielelliset kiistakapulat ovat useimmiten "hihasta vedettyjä".
Miksi kunnan sosiaalityöntekijöitä on ilman ruotsinkielen taitoa tälläkin hetkellä kaksikielisissä kunnissa ilman, että kielitaito asettuu esteeksi? Tätä tilannetta varten aikoinaan laadittiin jopa asetus kielitaitojen höllentämiseksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_ruotsin-_ja_kaksikielisistä_kunnista
Enemmän työtä ja vähemmän kieliriitoja.
Olin itse aikoinani kaksikielisessä kunnassa sosiaalityöntekijänä. Enemmistö, noin 54% puhui ruotsia äidinkielenään. Olin aika ummikko ruotsinkielen suhteen. Ei ollut muuta, kuin laudatur ylioppilaskirjoituksissa kaikissa aineissa ja yliopiston pakollinen ruotsin kielen koe.
Olin oppivainen ja ruotsinkieliset asiakkaat pitivät minusta, vaikka ruotsini ei nyt ihan pilkulleen mennyt. 5-vuoden työsuhtessa lopuksi aloin ymmärtää ruotsia ja "sosiaaliviranomaisen vastaanotolla" heitimme herjaa ruotsiksi yhteiskuntaa vastaan.
Minun annettiin oppia tuolloin ruotsia työolosuhteissa. Siitä suuri kiitos tyentiselle työnantajalleni ja asiakkaille.
Minun mielestäni. Jos ns. pakkoruotsi on kelvannut ja kelpaa edelleen sosiaalialalla, niin mikä on siinä terveysalalla sellaista, minkä harhaanjohtaminen lingvistisesti olisi harhaa? Jos koulussa oppimamme ruotsi ei mene perille, niin ei voi mitään.
Tiedän lähes 30 vuoden eläkkeellä olevan sosiaalityöntekijän kokemuksella, että kielelliset kiistakapulat ovat useimmiten "hihasta vedettyjä".
Miksi kunnan sosiaalityöntekijöitä on ilman ruotsinkielen taitoa tälläkin hetkellä kaksikielisissä kunnissa ilman, että kielitaito asettuu esteeksi? Tätä tilannetta varten aikoinaan laadittiin jopa asetus kielitaitojen höllentämiseksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_ruotsin-_ja_kaksikielisistä_kunnista
Enemmän työtä ja vähemmän kieliriitoja.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.