Stalin ei halunnut talvisodan lopulla ottaa riskiä joutua sotaan Ranskaa ja Englantia vastaan ja suostui siksi rauhaan Helsingin hallituksen kanssa.
Saksan Barbarossa suunnitelmassa Suomelle varattiin tehtävä sitoa venäläisiä joukkoja rajoilleen ja se pelasti Suomen sovjetisoinnilta
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/reimaa_pmaat_nazisaxa-49209
Suomen ETYK-suurlähettiläänä ja aseidenriisuntalähettiläänä toiminut Markku Reimaa on penkonut Pohjoismaiden ja Saksan keskinäisiä yhteyksiä vuosilta 1940-1944.
helmikuussa 1940 Neuvostoliitto oli ehdottanut Saksalle invaasiota Norjaan, jotta liittoutuneiden kuljetuslaivat eivät olisi päässeet tuomaan joukkojaan Norjaan ja sitä kautta Suomen tueksi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Basis_Nord
Natsi-Saksalla oli laivastotukikohta Murmanskin lähellä josta osallistuttiin huhtikuussa 1940 Norjan valtaukseen.
http://www.lausti.com/articles/ajantasa/viro.html
Noitten tapahtumien historioissa siteerataan usein Vjatšeslav Molotovin saarnaa, jonka Liettuan tyrmistynyt ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičius sai kuulla Moskovan Kremlissä kesäkuun viimeisen päivän myöhäisenä iltahetkenä tuona kohtalokkaana vuotena 1940. Molotov suositteli kuulijalleen realismia, sillä Liettua ja muut Baltian kansat, ”Suomi mukaan luettuna”, tullaan liittämään neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen.
Olisi anteeksiantamatonta, jos Neuvostoliitto ei nyt käyttäisi hyväkseen tilaisuutta, joka ei ehkä enää tule toistumaan.
Molotov oletti, ettei Saksa estä Suomen sovjetisointia koska maiden välit oli vielä hyvät.
Stalin valtasi 28.6.1940 Romanialta Pohjois-Bukovinan alueen jota ei mainittu salaisessa etupiirijaossa. Tämä sopimusrikkomus suututti Hitlerin ja hän päätti hyökätä Neuvostoliittoon.
Pohjois-Bukovina oli lähellä Saksalle elintärkeää Romanian Ploestin öljykenttää.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Barbarossa
Neuvostoliittoa vastaan kohdistuvan sodan valmistelut alkoivat heinäkuun viimeisinä päivinä 1940 salaisessa Saksan korkeimman sotilasjohdon kokouksessa.
Suomi, Unkari ja Romania laskettiin suunnitelmassa todennäköisiksi liittolaisiksi.
Suomea pyydettiin sitomaan Neuvostoliiton joukkoja rajoillaan. Leningradia vastaan suunnattuun hyökkäykseen suomalaiset eivät suostuneet sitoutumaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota
Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov kävi marraskuussa 1940 Berliinissä pyytämässä Saksan johtajalta Adolf Hitleriltä suostumusta Suomen miehitykseen. Koska saksalaiset olivat jo sisällyttäneet Suomen mukaan hyökkäyssuunnitelmiinsa Hitler kuitenkin varoitti Neuvostoliittoa pysymään poissa Suomesta.
Saksan Barbarossa suunnitelmassa Suomelle varattiin tehtävä sitoa venäläisiä joukkoja rajoilleen ja se pelasti Suomen sovjetisoinnilta
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/reimaa_pmaat_nazisaxa-49209
Suomen ETYK-suurlähettiläänä ja aseidenriisuntalähettiläänä toiminut Markku Reimaa on penkonut Pohjoismaiden ja Saksan keskinäisiä yhteyksiä vuosilta 1940-1944.
helmikuussa 1940 Neuvostoliitto oli ehdottanut Saksalle invaasiota Norjaan, jotta liittoutuneiden kuljetuslaivat eivät olisi päässeet tuomaan joukkojaan Norjaan ja sitä kautta Suomen tueksi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Basis_Nord
Natsi-Saksalla oli laivastotukikohta Murmanskin lähellä josta osallistuttiin huhtikuussa 1940 Norjan valtaukseen.
http://www.lausti.com/articles/ajantasa/viro.html
Noitten tapahtumien historioissa siteerataan usein Vjatšeslav Molotovin saarnaa, jonka Liettuan tyrmistynyt ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičius sai kuulla Moskovan Kremlissä kesäkuun viimeisen päivän myöhäisenä iltahetkenä tuona kohtalokkaana vuotena 1940. Molotov suositteli kuulijalleen realismia, sillä Liettua ja muut Baltian kansat, ”Suomi mukaan luettuna”, tullaan liittämään neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen.
Olisi anteeksiantamatonta, jos Neuvostoliitto ei nyt käyttäisi hyväkseen tilaisuutta, joka ei ehkä enää tule toistumaan.
Molotov oletti, ettei Saksa estä Suomen sovjetisointia koska maiden välit oli vielä hyvät.
Stalin valtasi 28.6.1940 Romanialta Pohjois-Bukovinan alueen jota ei mainittu salaisessa etupiirijaossa. Tämä sopimusrikkomus suututti Hitlerin ja hän päätti hyökätä Neuvostoliittoon.
Pohjois-Bukovina oli lähellä Saksalle elintärkeää Romanian Ploestin öljykenttää.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Barbarossa
Neuvostoliittoa vastaan kohdistuvan sodan valmistelut alkoivat heinäkuun viimeisinä päivinä 1940 salaisessa Saksan korkeimman sotilasjohdon kokouksessa.
Suomi, Unkari ja Romania laskettiin suunnitelmassa todennäköisiksi liittolaisiksi.
Suomea pyydettiin sitomaan Neuvostoliiton joukkoja rajoillaan. Leningradia vastaan suunnattuun hyökkäykseen suomalaiset eivät suostuneet sitoutumaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota
Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov kävi marraskuussa 1940 Berliinissä pyytämässä Saksan johtajalta Adolf Hitleriltä suostumusta Suomen miehitykseen. Koska saksalaiset olivat jo sisällyttäneet Suomen mukaan hyökkäyssuunnitelmiinsa Hitler kuitenkin varoitti Neuvostoliittoa pysymään poissa Suomesta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Molotov–Ribbentrop-sopimus
Molotovin neuvotteluista marraskuussa 1940 Adolf Hitler antoi selonteon 22. kesäkuuta 1941:
»Raskain sydämin minä harkitsin asiaa. Me saksalaiset emme syö sanaamme.
Pyysin Molotovin Berliiniin vierailulle neuvotellakseni tilanteesta. Molotov asetti minulle neljä kysymystä:
1) Molotovin kysymys: Suuntautuuko Saksan takuu Romanialle siinä tapauksessa, että Neuvostoliiton taholta tapahtuu hyökkäys Romaniaan, myös Neuvostoliittoa vastaan? - Vastaukseni: Saksan takuu on yleinen ja meille ehdottoman sitova. Mutta Venäjä ei ole koskaan meille ilmoittanut, että sillä Bessarabiaa lukuun ottamatta ylipäänsä on mitään etuja Romaniassa. Jo Pohjois-Bukovinan miehitys oli rikos tätä vakuutusta vastaan.
Eli Stalin rikkoi etupiirijakosopimusta valtaamalla Romanialta Pohjois-Bukovinan ja Hitler vain täytti sitoumuksensa Romanialle.
http://www.histdoc.net/historia/nichtang.html
Saksan valtakunnan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen allekirjoittamisen johdosta ovat kummankin osapuolen allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat käyneet äärimmäisen luottamuksellisia keskusteluja kummankin osapuolen etupiireistä Itä-Euroopassa. Nämä keskustelut ovat johtaneet seuraaviin tuloksiin:
1. Alueellis-poliittisen uudelleenjärjestelyn sattuessa Baltian maihin (Suomi, Viro, Latvia, Liettua) kuuluvilla alueilla muodostaa Liettuan pohjoisraja silloin Saksan ja SNTL:n etupiirien rajan. Samalla tunnustetaan molemmin puolin Liettuan intressi Vilnan alueeseen.
2. Alueellis-poliittisen uudelleenjärjestelyn sattuessa Puolan valtioon kuuluvilla alueilla rajoitetaan Saksan ja SNTL:n etupiirit kulkemaan suunnilleen jokien Narew, Veikseli ja San linjaa.
Kysymys siitä, pitävätkö molemminpuoliset intressit itsenäisen Puolan valtion säilyttämistä toivottavana ja miten tämä valtio tulisi rajata, voidaan lopullisesti selvittää vasta myöhemmän poliittisen kehityksen kuluessa.
Joka tapauksessa molemmat hallitukset ratkaisevat tämän kysymyksen ystävällisessä yhteisymmärryksessä.
3) Kaakkois-Eurooppaa koskien neuvosto-osapuoli korostaa kiinnostustaan Bessarabiaan. Saksan puolelta ilmoitetaan, että sillä ei ole mitään poliittista kiinnostusta näihin alueisiin.
4) Molemmat osapuolet käsittelevät tätä pöytäkirjaa äärimmäisen salaisesti.
Moskova ./. 23. elokuuta 1939.
Pohjois-Bukovinaa ei mainita. Eli sen miehitys kesäkuussa 1940 oli Neuvostoliiton tekemä sopimusrikkomus.
lyömään Englantia, joten hän halusi tuhota NL:n, johon arvioi brittien tukeutuvan USA:n lisäksi.
Sotaan USA:n kanssa Hitler joutui, koska oli sitoutunut lähtemään Japanin rinnalle sen joutuessa sotaan.
Japanilla taas oli huhtikuusta 1941 alkaen hyökkäämättömyyssopimus NL:n kanssa. Hitler ei tajunnut sen merkitystä.