Jarrunestettä Oravaisten Shellillä.
Moni varmaankin muistaa kuinka tämä juttu meni alunperin, sillä olen usein kertonut sen tyyppiesimerkkinä Suomen ruotsalaisten ylimielisyydestä suomenkielisiä kohtaan.
Olin joskus 2000 -luvun alussa liikkeellä autolla, jossa jarruputki vuoti ja jarrunestettä piti välillä lisätä. Satuin menemään tuolloin Vaasaan päin ja Oravaisissa jarrunesteen merkkivalo syttyi. Lähimmälle huoltoasemalla siis ja se sattui olemaan Shell ja paikka oli Oravaisissa.
Katselin kotvan aikaa oranssia jarrunestepulloa, mutta eipä vaan sellaista sattunut silmiini mistään hyllystä. Lopulta kysyin myyjältä suomeksi, vieläpä peräti kahteen kertaan, että missä on jarrunestettä ja kaveri molotti vaan "vöör stoor intteä". Kysyin asiaa suomeksi, vaikka tiesin kyllä olevani ruotsalaisseudulla. Ajattelinkin jo hetken aikaa jatkaa matkaani, kun tuli mieleeni, että onhan tämä nyt erikoinen huoltoasema jos ei jarrunestettä löydy.
Kaverilla lienee ollut ikävystyttävä ilta, kun muitakaan asiakkaita ei ollut. Toimin tilanteessa juuri ainoalla oikealla tavalla eli vaadin myyjän esimiehen nimeä ja sanoin tekeväni valituksen ko. myyjästä ja hänen käytöksestään. Olin siksi tuohtunut, että jätkä säikähti kerrasta "selvälle suomelle"! Niinpä sitten kävi niin, että Oravaisten Shell:illä pantiin "ruohtalainen muikula" kerralla ruotuun ja näin toimitaan jatkossakin!
Tuo Shellin juippi yritti siis piruuttaan kyykyttää minua paskoruitsillaan leikkimällä, ettei muka ymmärrä suomea. No olipahan se todella huvittavaa kun hän sitten etsikin kiireen vilkaan sen pyytämäni jarrunesteen. Hän olisi vielä välttämättä halunnut laittaa sitä auton vajaaseen jarrunestesäiliöönkin. Ja suomen kieli sujui puhtaasti ilman minkäänlaista "isänmaallisuusvyöhykkeen" murretta tai -aksenttia.
Tuon sattuman aikoihin en ollut juurikaan kiinnostunut kielipolitiikasta, mutta juuri tuo tapaus jäi kyllä mieleeni erikoisena tilanteena. En voinut mitenkään suvaita noin veemäistä käytöstä, etenkin kun myyjä osasi suomea aivan kuin vettä valaen. Kyseessä oli selkeä kyykytysyritys ja siitäpä tuo minun tuohtuminen aiheutuikin.
Itse asiassa tuo nuori juippi Oravaisten Shellillä taisi tehdä aikamoisen karhunpalveluksen ruotsinkielisille juuri tällä omalla ylimielisyydellään, sillä tuon jälkeen aloin kiinnostua aiheesta nimeltään kielipolitiikka.
Olen käynyt ruotsalaisseuduilla useinkin, jopa sen "sydänseuduilla" Närpiössäkin, huoltoasemalla kahvilla ja kyllä siellä kassalla myyjät puhuu sujuvasti suomea eikä edes yritä näytellä ummikkoa.
Paras tapa vastustaa ruotsalaisten kielimielivaltaa on VAATIA palvelua suomeksi!
Tämä Suomen "isänmaallisuusvyöhyke" eli Suomen ruotsalaisten asuttama rantakaistale on noin 300 km pätkä Vaasan kahtapuolen eli Kokkolasta Kristiinankaupunkiin ja siitä hieman ohi eli aina Siipyyhyn saakka.
Moni varmaankin muistaa kuinka tämä juttu meni alunperin, sillä olen usein kertonut sen tyyppiesimerkkinä Suomen ruotsalaisten ylimielisyydestä suomenkielisiä kohtaan.
Olin joskus 2000 -luvun alussa liikkeellä autolla, jossa jarruputki vuoti ja jarrunestettä piti välillä lisätä. Satuin menemään tuolloin Vaasaan päin ja Oravaisissa jarrunesteen merkkivalo syttyi. Lähimmälle huoltoasemalla siis ja se sattui olemaan Shell ja paikka oli Oravaisissa.
Katselin kotvan aikaa oranssia jarrunestepulloa, mutta eipä vaan sellaista sattunut silmiini mistään hyllystä. Lopulta kysyin myyjältä suomeksi, vieläpä peräti kahteen kertaan, että missä on jarrunestettä ja kaveri molotti vaan "vöör stoor intteä". Kysyin asiaa suomeksi, vaikka tiesin kyllä olevani ruotsalaisseudulla. Ajattelinkin jo hetken aikaa jatkaa matkaani, kun tuli mieleeni, että onhan tämä nyt erikoinen huoltoasema jos ei jarrunestettä löydy.
Kaverilla lienee ollut ikävystyttävä ilta, kun muitakaan asiakkaita ei ollut. Toimin tilanteessa juuri ainoalla oikealla tavalla eli vaadin myyjän esimiehen nimeä ja sanoin tekeväni valituksen ko. myyjästä ja hänen käytöksestään. Olin siksi tuohtunut, että jätkä säikähti kerrasta "selvälle suomelle"! Niinpä sitten kävi niin, että Oravaisten Shell:illä pantiin "ruohtalainen muikula" kerralla ruotuun ja näin toimitaan jatkossakin!
Tuo Shellin juippi yritti siis piruuttaan kyykyttää minua paskoruitsillaan leikkimällä, ettei muka ymmärrä suomea. No olipahan se todella huvittavaa kun hän sitten etsikin kiireen vilkaan sen pyytämäni jarrunesteen. Hän olisi vielä välttämättä halunnut laittaa sitä auton vajaaseen jarrunestesäiliöönkin. Ja suomen kieli sujui puhtaasti ilman minkäänlaista "isänmaallisuusvyöhykkeen" murretta tai -aksenttia.
Tuon sattuman aikoihin en ollut juurikaan kiinnostunut kielipolitiikasta, mutta juuri tuo tapaus jäi kyllä mieleeni erikoisena tilanteena. En voinut mitenkään suvaita noin veemäistä käytöstä, etenkin kun myyjä osasi suomea aivan kuin vettä valaen. Kyseessä oli selkeä kyykytysyritys ja siitäpä tuo minun tuohtuminen aiheutuikin.
Itse asiassa tuo nuori juippi Oravaisten Shellillä taisi tehdä aikamoisen karhunpalveluksen ruotsinkielisille juuri tällä omalla ylimielisyydellään, sillä tuon jälkeen aloin kiinnostua aiheesta nimeltään kielipolitiikka.
Olen käynyt ruotsalaisseuduilla useinkin, jopa sen "sydänseuduilla" Närpiössäkin, huoltoasemalla kahvilla ja kyllä siellä kassalla myyjät puhuu sujuvasti suomea eikä edes yritä näytellä ummikkoa.
Paras tapa vastustaa ruotsalaisten kielimielivaltaa on VAATIA palvelua suomeksi!
Tämä Suomen "isänmaallisuusvyöhyke" eli Suomen ruotsalaisten asuttama rantakaistale on noin 300 km pätkä Vaasan kahtapuolen eli Kokkolasta Kristiinankaupunkiin ja siitä hieman ohi eli aina Siipyyhyn saakka.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Menikö koko yö tarinaa keksiessä?
Ns. wäärä mutta kuitenkin kieliryhmällisesti "oikea" ohittaminen (koska suomalaisilla ei ole mitään oikeuksia rantaruotsalaisella alueella)
Karpolla on asiaa - lumenraivaus ja laiton risteyksessä ohittaminen
http://www.dailymotion.com/video/x2u92yy?start=269
.
Suurkiitos tuosta linkistä, YouTubesta se on kadonnut. Tuota videota pitäis muistaa jakaa ja saada pysymään tubessa
Olen vanhana kieliaktiivina lukenut monista samanlaisista tapauksista. Kyse on siis ihan tyypillisestä rusukäytöksestä.
Eräs kirjoittaja kertoi omasta mielestään tehokkaimman ratkaisun. Hän otti tavaran, lähti kävelemään ulos ja sanoi suomeksi, että kai tämä on sitten ilmaista?
Johan löytyi suomen kielen taito rusumyyjältä!! ;-)
Samaa olen kokenut myös minä: Suomenkielisiä ei tule palvella! Olin ruotsinlaivalle menossa rannikkoseudulla sometimes age 70-, ja erääseen jaakobstadin pikkukahvilassa ei myyjä ymmärtänyt, kun kysyin "kahvia" nauroi päälle: Det har vi inte! Halveksittavat silmäykset päälle
Tuskin korri edes tietää mikä on ruotsiksi jarruneste. Joka toinen sana ainakin Helsingissä alkaa olemaan suomea.
Raha tai sen meno tehoaa röyhkeimpäänkin rusuun, koska ovat ahnetta sakkia.
Jopa affenarasistit puhuvat suomea Helsingin Silakkamarkkinoilla!?
Vaikka tarinasi on vaikea uskoa, on pakko muistuta: Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä, joita ihmisillä on oikeus käyttää valtion ja kaksikielisten kunnallisten viranomaisten kanssa asioidessaan. Tämä perusoikeus taataan perustuslaissa.
Eli kolme eri asiaa ei taida mennä perille sun kanssa:
1) Huoltoasema ei ole mitään valtio tai kunnallinen viranomainen.
2) Huoltoasema on yksityinen yritys, eli saa itse päättää millä kielellä palvelee.
3) Meidän hallitus ei välitä paskaakaan perustuslaista, se rikkoo sen itse.
Siis sinun mielestä tahallisen huono asiakaspalvelu on oikein, kun laki ei vaadi hyvää asiakaspalvelua!? ;-)
Oho.
Missä vaiheessa tarinaa heräsit todellisuuteen ja totesit olevasi vain heikolla itsetunnolla ja degeneroituneella geeniperimällä varustettu sisäsiittoinen kielitaidoton mongooli.