Kirjoitettu viesti vinoutuu
Myös psykologian tohtorin Satu Kasken mukaan esimerkiksi Facebookista on muodostunut lähinnä reagointipaikka. Hän sanoo, että syvempi keskustelu onnistuu lähinnä suljetuissa yhteisöissä. Tosin niissäkin on saatu melkoisia aikaan melkoisia sanasotia. Facebookin 17 000 jäsenen Kissat-ryhmä pantiin kesällä jäähylle jatkuvan riitelyn vuoksi.
Kiistoja on ollut myös Facebookin käsityöyhteisöissä.
– Se, että joku kommentoi jotain, ei spontaanisti tarkoita että asia kehittyisi, Kaski toteaa.
Hei, kaikki katkerat ja kateelliset. Nyt on paperimiehet ja opet kadehdittu, seuraava olisi Joulupukki: töitä vain yksi päivä vuodessa ja hyvin elää.
KOUVOLAN SANOMAT 25.1.2007
Myös kirjoitettu kieli ruokkii helposti valittamisen kierrettä. Sen ongelma on, ettei lukija näe ilmeitä ja eleitä. Silloin katoaa kokonaan yksi kommunikaation osa.
– Ei voi tietää, onko jokin kommentti vitsi. Se tekee tiettyä vinoumaa siihen, miten viesti tulkitaan. Tätä puutetta yritetään korjata hymiöillä ja emojeilla, mutta se ei ole sama.
Valittaminen sinänsä on inhimillistä ja jopa tarpeellista, sillä ilman kritiikkiä yhteiskunta ei kehity. Satu Kasken mielestä valittamisilmiön voi nähdä eräänlaisena janana.
– Toinen ääripää on normaalia tunteenpurkua: taas lapset ovat jättäneet sukat lattialle, taas pomo huusi. Tai sitten joku asia ei toimi ja siksi se puhuttaa.
Myös psykologian tohtorin Satu Kasken mukaan esimerkiksi Facebookista on muodostunut lähinnä reagointipaikka. Hän sanoo, että syvempi keskustelu onnistuu lähinnä suljetuissa yhteisöissä. Tosin niissäkin on saatu melkoisia aikaan melkoisia sanasotia. Facebookin 17 000 jäsenen Kissat-ryhmä pantiin kesällä jäähylle jatkuvan riitelyn vuoksi.
Kiistoja on ollut myös Facebookin käsityöyhteisöissä.
– Se, että joku kommentoi jotain, ei spontaanisti tarkoita että asia kehittyisi, Kaski toteaa.
Hei, kaikki katkerat ja kateelliset. Nyt on paperimiehet ja opet kadehdittu, seuraava olisi Joulupukki: töitä vain yksi päivä vuodessa ja hyvin elää.
KOUVOLAN SANOMAT 25.1.2007
Myös kirjoitettu kieli ruokkii helposti valittamisen kierrettä. Sen ongelma on, ettei lukija näe ilmeitä ja eleitä. Silloin katoaa kokonaan yksi kommunikaation osa.
– Ei voi tietää, onko jokin kommentti vitsi. Se tekee tiettyä vinoumaa siihen, miten viesti tulkitaan. Tätä puutetta yritetään korjata hymiöillä ja emojeilla, mutta se ei ole sama.
Valittaminen sinänsä on inhimillistä ja jopa tarpeellista, sillä ilman kritiikkiä yhteiskunta ei kehity. Satu Kasken mielestä valittamisilmiön voi nähdä eräänlaisena janana.
– Toinen ääripää on normaalia tunteenpurkua: taas lapset ovat jättäneet sukat lattialle, taas pomo huusi. Tai sitten joku asia ei toimi ja siksi se puhuttaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
näin
Vali vali