Hienoa, että perustuslain merkitys ohjaavana säädöksenä on jopa oikeuskanslerin puolelta otettu esille. Meillä ei ole perustuslakituomioistuinta, niin kuin on Saksassa. Oikeusjärjestelmämme on mannermainen. Zyskowitz menneinä vuosina ajoi asiaa, mutta sitten se syystä tai toisesta ei ottanut tuulta alleen. Nyt on kuitenkin, nähdäkseni, aloitettu kiinnittää huomiota, että perustuslailla on tärkeä, ei vain julistuksenomainen, merkitys oikeusjärjestelmässä. Ei voi kuin kiittää, että niin arvovaltainen taho kuin oikeuskansleri on kiinnittänyt tähän huomiota. Siis sitä kautta että lainvalmistelun resurssit eivät aina riitä lainvalmistelussa, lakien aikaansaamisessa kelvollisiksi esityksiksi eduskuntaan.
Perustuslain merkitys lainsäädäntöä tulkittaessa
bonafides
599
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Saksassa on perustuslakituomioistuimessa, jos muistan oikein, 5 tuomaria, jotka, jälleen muistaakseni, päättävät asian kollegiaalisesti, mikä ei sulkene pois eriävän mielipiteen ilmoittamista. Aivan kuin meillä esimerkiksi hovioikeudessa jaostossa tai täysistunnossa. Saksassa tuomioistuimen päätös alkaa mielenkiintoisesti, Im Nahmen des Volkes... (kansan nimissä). Jos Suomeen joskus tulisi tällainen instituutio, niin kai aiemmat valiokuntapäätökset voisi liittää oikeuskäytäntöön.
Jotenkin tuntuu, että kaksi asia sotketaan yhteen, lainsäädäntö ja lakien eduskuntavalmistelu. Eduskunnassa on valiokuntia, ei tuomioistuimia. Perustuslakivaliokunta on kansanedustajista koostuva valiokunta, joka kuuntelee asiantuntioita, jos omat rahkeet eivät riitä arvioimaan tilannetta. Onko tuo valiokunta tavallaan 'poliittinen' tuomioistuin? Vai mikä, jos ei itse pysty päättämään perustuslainmukaisuudesta. Se on eduskunnan sisäinen toimielin. Esimerkiksi Saksassa perustuslakituomioistuin on ammattijuristeista, ei poliitikoista, muodostuva lainkäyttöelin, joka on riippumaton. Tuomarit siellä ovat itse asiantuntijoita. Tässä keskustelussa on, siis Suomessa, selvästi sotkettu keskustelu lainvalmistelun ja perustuslainmukaisuuden välillä. Eikö eduskunnan tehtävä ole säätää hyviä lakeja. Siis valvoa, että lakiehdotukset tulevat sen käsiteltäviksi kelpo lakeina. Laki voi olla perustuslain vastainen vaikka se on tullut eduskunnasta ulos. Saksassa voidaan vedota perustuslakituomioistuimeen myös jollakin käytännön elämänalueen ongelmalla, ja kysyä onko jokin asia perustuslain mukainen suhteessa vallitsevaan parlamentaariseen lainsäädäntöön.
Perustuslin tulkintaa voidaan ohjata tuomarien päätökselläkin, ei pelkästään poliittisesti valittujen valiokuntien.
Suomeen perustuslakituomioistuin?
Kai jokaisessa maasa on oma historiaan pohjautuva järjestelmänsä näissä asioissa. Itse olisin puolueettomaan perustuslakituomioistuimen kannalla. Tosin onhan meillä oikeuskansleri virastoineen.