Miten on mahdollista tämä kykypuolue Kokoomuksen "äänenkannattaja" Jaakko Jonkka ns. ylimpänä lainvalvojana demokratiassa ei ole saanut ääntään ja ohjeistuksiaan esille ja kuuluviin vuosien ja kymmenten aikana, edes edellisen hallituskauden aikana kun tämän suojatyövirkamiehen omat hallitsivat maata hallituksesta käsin mm.!?
Osoittaako tämä ns. ylin laillisuusvalvoja ja YKSI MIES suuren alaisjoukkonsa kanssa - johon kuuluu myös Eduskunnan muita valitusviranomaisia kuten oikeusasiamiehet (useita kansaa ja lakeja halveksuvia miehiä ja naisia) jne. - eivät saa aikaan useinkaan kansalaisille viimeisenä valitus oikeutenaan etappinaan aikaan esim. tehdyissä kanteluissa tyydyttäviä loppupäätelmiä asioissa, joissa kansalaiset ottavat yhteyden näihin kansan verovaroilla pyöritettäviin suojatyökeskuksiin tässäkin muodossa!?
_____________________________________________________
§§§
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005012318.html
Oikeuskansleri Jonkka on yrittänyt korjata hallituksen ongelmallisia lakiesityksiä myös virkamiesten kuulemisilla
Oikeuskansleri kertoo pyytäneensä joskus virkamiehiä valtioneuvoston yleisistuntoon perustelemaan kantojaan ongelmallisiin lakiesityksiin.
Petri Sajari HS
Julkaistu: 19.12. 10:06
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka kertoo HS:lle lisää siitä, kuinka hän on yrittänyt saada perustuslaillisia näkökohtia esiin hallituksen esityksiin.
Jonkan HS:lle antamasta haastattelussa nousi kohu sunnuntaina, kun hän kertoi, että aina edes ylimmän laillisuusvalvojan eli oikeuskanslerin näkemyksiä ei oteta huomioon lainvalmistelussa. Kolme perustuslakiin erikoistunutta oikeustieteilijää arvioi tuoreeltaan, että Jonkan kertomat ongelmat ovat ennenkuulumattomia.
Haastattelun jälkeen koko oppositio on jo ennättänyt vaatia hallitukselta selvitystä lainvalmistelun heikosta tasosta. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) pitää Jonkan arvioita lainvalmistelun puutteista vakavina. Sipilä kirjoitti sunnuntaina blogissaan, että lainvalmisteluun liittyvä ongelma on pitkäaikainen, ja hallitus on siihen puuttunut.
Nyt Jonkka kertoo, että hän on toisinaan pyytänyt lainvalmistelusta vastanneen virkamiehen valtioneuvoston yleisistuntoon kertomaan näkemyksistään, jos ne ovat ristiriidassa oikeuskanslerinviraston näkemysten kanssa.
”Jos en ole saanut etukäteiskeskustelussa ministeriön virkamiehen kanssa vaatimiani perustuslakinäkökohtia kirjatuksi lakiesityksen perusteluihin, olen joskus kutsunut kyseisen virkamiehen valtioneuvoston istuntoon kertomaan kaikille ministereille vastauksensa niihin duubioihin [epäilyihin], joita olen esittänyt”, Jonkka kirjoittaa sähköpostiviestissään.
Jonkan tarkoituksena on ollut siten varmistaa, että hallitus on tietoisesti päättänyt viedä esityksensä eduskuntaan jo ennakkoon ilmenneistä perustuslaillisista ongelmista huolimatta.
Jonkan mielestä tärkeintä on nimenomaan etukäteen käytävät keskustelut hallitusten esitysten sisällöstä.
Oikeuskanslerinvirasto saa hallituksen esitykset tarkastettavaksi yleensä pari päivää ennen kuin ne käsitellään valtioneuvoston yleisistunnossa. Siinä vaiheessa ei ole enää mahdollisuutta kovin suuriin muutoksiin.
”Jos esityksessä on jotakin perustuslain kannalta kriittistä, katsomme, että relevantti perustuslakivaliokunnan käytäntö on noteerattu.”
Jos perustuslakivaliokunnan aikaisempaa ratkaisukäytäntöä ei ole otettu asianmukaisesti huomioon, oikeuskanslerinvirasto vaatii Jonkan mukaan perustuslakivaliokunnan ratkaisujen täydentämistä hallituksen lakiesitykseen ja sen jälkeen tarvittaessa hallituksen esityksen arvioimista uudelleen.
”Jos kaikesta huolimatta esitystä on pidettävä perustuslakinäkökulmasta tulkinnanvaraisena, edellytämme kirjattavaksi perustuslakivaliokunnan arvion tarpeellisuuden.”
Jonkka painottaa toistamiseen, että hänellä ei ole mahdollisuutta estää hallitusta lähettämästä lakiesitystä eduskuntaan.
”Eikä se oikeusjärjestykseen sopisikaan, että yksi ihminen voisi torpata eduskunnalta ja sen perustuslakivaliokunnalta oikeuden käsitellä lakiesitystä sillä tavalla kun tämän elimen tehtäviin kuuluu.”
Perustuslain mukaan oikeuskanslerin tulee esittää huomautuksensa perusteluineen valtioneuvoston päätökseen tai toimenpiteeseen, jos sen laillisuudessa on jotakin huomautettavaa.
Jos huomautus jätetään ottamatta huomioon, oikeuskanslerin tulee merkityttää kannanottonsa valtioneuvoston pöytäkirjaan ja tarvittaessa ryhtyä muihin toimenpiteisiin.
Jonkan mielestä oikeusjärjestykseen sopisi huonosti se, että hän merkityttäisi valtioneuvoston pöytäkirjaan kannanottonsa hallituksen esityksestä.
”Jos emme ole ennakollisessa tarkastuksessa ja keskustelussa asianomaisen ministeriön kanssa saaneet havaitsemiamme puutteita korjatuksi, ja hallitus on tietoisesti päättänyt jättää tulkintakysymyksen lakiasäätävän eduskunnan ratkaistavaksi, ei mielipiteen ilmaisulla tuossa vaiheessa olisi mitään vaikutusta.”
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Osoittaako tämä ns. ylin laillisuusvalvoja ja YKSI MIES suuren alaisjoukkonsa kanssa - johon kuuluu myös Eduskunnan muita valitusviranomaisia kuten oikeusasiamiehet (useita kansaa ja lakeja halveksuvia miehiä ja naisia) jne. - eivät saa aikaan useinkaan kansalaisille viimeisenä valitus oikeutenaan etappinaan aikaan esim. tehdyissä kanteluissa tyydyttäviä loppupäätelmiä asioissa, joissa kansalaiset ottavat yhteyden näihin kansan verovaroilla pyöritettäviin suojatyökeskuksiin tässäkin muodossa!?
_____________________________________________________
§§§
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005012318.html
Oikeuskansleri Jonkka on yrittänyt korjata hallituksen ongelmallisia lakiesityksiä myös virkamiesten kuulemisilla
Oikeuskansleri kertoo pyytäneensä joskus virkamiehiä valtioneuvoston yleisistuntoon perustelemaan kantojaan ongelmallisiin lakiesityksiin.
Petri Sajari HS
Julkaistu: 19.12. 10:06
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka kertoo HS:lle lisää siitä, kuinka hän on yrittänyt saada perustuslaillisia näkökohtia esiin hallituksen esityksiin.
Jonkan HS:lle antamasta haastattelussa nousi kohu sunnuntaina, kun hän kertoi, että aina edes ylimmän laillisuusvalvojan eli oikeuskanslerin näkemyksiä ei oteta huomioon lainvalmistelussa. Kolme perustuslakiin erikoistunutta oikeustieteilijää arvioi tuoreeltaan, että Jonkan kertomat ongelmat ovat ennenkuulumattomia.
Haastattelun jälkeen koko oppositio on jo ennättänyt vaatia hallitukselta selvitystä lainvalmistelun heikosta tasosta. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) pitää Jonkan arvioita lainvalmistelun puutteista vakavina. Sipilä kirjoitti sunnuntaina blogissaan, että lainvalmisteluun liittyvä ongelma on pitkäaikainen, ja hallitus on siihen puuttunut.
Nyt Jonkka kertoo, että hän on toisinaan pyytänyt lainvalmistelusta vastanneen virkamiehen valtioneuvoston yleisistuntoon kertomaan näkemyksistään, jos ne ovat ristiriidassa oikeuskanslerinviraston näkemysten kanssa.
”Jos en ole saanut etukäteiskeskustelussa ministeriön virkamiehen kanssa vaatimiani perustuslakinäkökohtia kirjatuksi lakiesityksen perusteluihin, olen joskus kutsunut kyseisen virkamiehen valtioneuvoston istuntoon kertomaan kaikille ministereille vastauksensa niihin duubioihin [epäilyihin], joita olen esittänyt”, Jonkka kirjoittaa sähköpostiviestissään.
Jonkan tarkoituksena on ollut siten varmistaa, että hallitus on tietoisesti päättänyt viedä esityksensä eduskuntaan jo ennakkoon ilmenneistä perustuslaillisista ongelmista huolimatta.
Jonkan mielestä tärkeintä on nimenomaan etukäteen käytävät keskustelut hallitusten esitysten sisällöstä.
Oikeuskanslerinvirasto saa hallituksen esitykset tarkastettavaksi yleensä pari päivää ennen kuin ne käsitellään valtioneuvoston yleisistunnossa. Siinä vaiheessa ei ole enää mahdollisuutta kovin suuriin muutoksiin.
”Jos esityksessä on jotakin perustuslain kannalta kriittistä, katsomme, että relevantti perustuslakivaliokunnan käytäntö on noteerattu.”
Jos perustuslakivaliokunnan aikaisempaa ratkaisukäytäntöä ei ole otettu asianmukaisesti huomioon, oikeuskanslerinvirasto vaatii Jonkan mukaan perustuslakivaliokunnan ratkaisujen täydentämistä hallituksen lakiesitykseen ja sen jälkeen tarvittaessa hallituksen esityksen arvioimista uudelleen.
”Jos kaikesta huolimatta esitystä on pidettävä perustuslakinäkökulmasta tulkinnanvaraisena, edellytämme kirjattavaksi perustuslakivaliokunnan arvion tarpeellisuuden.”
Jonkka painottaa toistamiseen, että hänellä ei ole mahdollisuutta estää hallitusta lähettämästä lakiesitystä eduskuntaan.
”Eikä se oikeusjärjestykseen sopisikaan, että yksi ihminen voisi torpata eduskunnalta ja sen perustuslakivaliokunnalta oikeuden käsitellä lakiesitystä sillä tavalla kun tämän elimen tehtäviin kuuluu.”
Perustuslain mukaan oikeuskanslerin tulee esittää huomautuksensa perusteluineen valtioneuvoston päätökseen tai toimenpiteeseen, jos sen laillisuudessa on jotakin huomautettavaa.
Jos huomautus jätetään ottamatta huomioon, oikeuskanslerin tulee merkityttää kannanottonsa valtioneuvoston pöytäkirjaan ja tarvittaessa ryhtyä muihin toimenpiteisiin.
Jonkan mielestä oikeusjärjestykseen sopisi huonosti se, että hän merkityttäisi valtioneuvoston pöytäkirjaan kannanottonsa hallituksen esityksestä.
”Jos emme ole ennakollisessa tarkastuksessa ja keskustelussa asianomaisen ministeriön kanssa saaneet havaitsemiamme puutteita korjatuksi, ja hallitus on tietoisesti päättänyt jättää tulkintakysymyksen lakiasäätävän eduskunnan ratkaistavaksi, ei mielipiteen ilmaisulla tuossa vaiheessa olisi mitään vaikutusta.”
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuskin on Jonkan vika että eduskunta määritteli hänen virkaansa niin tarkat rajat.
Se on demari, ja se päätti olla merkitsemättä huomioitaan lakialoituksiin, ne olivat vähän kiistanalaisia asioita. Hänen mielestään ongelmia on ollut mm edellisen hallituksen aikana.
Ei vaan viitsinyt tehdä töitään ja vissiin sdp nyt tilasi jotain hallitusta moittivaa tapausta, mutta ei ottanut tulta niissä, jotka osaavat lukea muutakin kuin otsikot.