Minkälainen kuva ja minkälaiset tiedot tämän palstan lukijoilla on suomalaisista vapaaehtoisista Venäjän armeijassa ensimmäisen maailmansodan aikaan? Yritän kartoittaa minkälaista tietoisuutta asiasta on, kun samaan aikaan vallalla ollut jääkäriliike saa huomattavasti enemmän palstatilaa.
Suomalaiset Venäjän armeijassa
historiamies
382426
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Niitä oli vapaussodan aikana suunnilleen saman verran kuin jääkäreitä Saksan armeijassa.
Vapaussodan jälkeen paljon entisiä punaisia soti Venäjä, sillä siellä sota kesti pitempään.
Jos saat jostain kirjan Punaupseerit, niin se on hyvä yhteenveto.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.374345
Suomalaiset vapaaehtoiset Venäjän armeijassa I maailmansodassa on eri asia kuin Suomen sisällissota.
hyvä tutkimus Tuomas Hoppu: Historian unohtamat. Tampere 2005.
Katso aluksi esim. Sisällissodan Pikku Jättiläinen s,36-37.
I maailmansodan alkaessa heinäkuussa 1914 noin 700 suomalaista ilmoittautui vapaaehtoisena Venäjän armeijaan. Niistä oli toistasataa muita kuin rivimiehiä. Monet näistä upseereiksi pyrkivistä varmaan ajattelivat sotilasuraa suurvallan armeijassa niinkuin Mannerheim. Aluksi oli vajaan kuukauden-parin kuukauden koulutusjakso Pietarin lähellä sekä sen jälkeen komennus rintamalle hajautettuna eri joukko-osastoihin. Monet sotivat Puolan rintamalla. Maaliskuun vallankumouksen jälkeen 1917 osa värväytyi Suomen rajavartiostoon ja muutamat jopa poliisipäälliköiksi eri puolelle Suomea. Kun Suomen sisällissota alkoi 1918 niin Venäjän armeijaan värväytyneistä upseerin arvon saavuttaneista suomalaisista yksi oli punaisella puolella ja 70 valkoisessa armeijassa. Yksi veljespari oli eri puolilla sisällissodassa, toinen Saksan jääkäri ja toinen Venäjän armeijassa sotinut. Valkoisen puolen veli sai tiedon että Lahden Hennalan vankileirillä toinen veli oli kuolemassa nälkään. Hän meni sinne aseen kanssa ja kantoi veljensä selässään pois koska tämä oli niin huonokuntoinen että ei pystynyt kävelemään.
Asiasta on yle areenassa hyvä 43 min. pituinen katsaus: Suomalaiset vapaaehtoiset Venäjän armeijassa I maailmansodassa.
oikeaa tietoa Tuomas Hopun tutkimuksesta.
"Maaliskuun vallankumouksen jälkeen 1917 osa värväytyi Suomen rajavartiostoon ja muutamat jopa poliisipäälliköiksi eri puolelle Suomea."
Suomella ei ollut rajavartiostoa 1917. Poliisipäällikkönä saattoi joku toimiakin.
"Kun Suomen sisällissota alkoi 1918 niin Venäjän armeijaan värväytyneistä upseerin arvon saavuttaneista suomalaisista yksi oli punaisella puolella ja 70 valkoisessa armeijassa. "
Mannerheim kutsui entiset tsaarin upseerit palvelukseen hallituksen joukkoihin. Heitä tuli noin 140. Sodanjälkeen tuli lisää useita kymmeniä mm. myöhemmin yleisesikunnan päälliköksi määrätty kenraaliluutnantti Enckell.
Entisten Venäjän upseerien ja jääkärien välillä oli voittamaton ristiriita. Se purkautui ns. jääkärikapinana 1924. Sen seurauksena jääkärit ottivat johdon Suomen armeijassa. Pääosa entisistä tsaarin upseereista erosi tai erotettiin.
Palvelukseen jäi kuitenkin joukko jopa kenraaleiksi nousseita.
En kirjoittanut Venäjän armeijassa vakinaisessa palveluksessa pitkiä aikoja palvelleista upseereista vaan ensimmäisen maailmansodan syttyessä sinne menneistä vapaaehtoisista jotka saavuttivat upseerin arvon.
Aivan oikein. Minä kirjoitin kaikista tsaarin armeijassa palvelleista.
Kun Suomen armeija erotti 20-luvulla entisiä tsaarin upseereita niin erottamatta jäi mm. Vilho Petter Nenonen, myöhemmin tykistönkenraali, fisosofian tohtori ja Mannerheimristin ritari, joka kehitti aselajinsa ammunnan sen aikaiselle huipputasolle.
Tai oikeammin Nenosen aikana kehitettiin tykistön ammuntaa maailman huipulle.
nimenomaan sellaisia, jotka olivat osallistuneet Vapaussotaan tai katsottiin muuten riittävän suomalaismielisiksi.
Näitä oli ainakin parikymmentä mm. kenraalit Löfström ja Wetzer sekä myöhemmin kenraaleiksi ylenneet Palmroth, Alfthan, Svanström ja Helminen.
Mirko Harjula: Ryssänupseerit. Google-kirjat.
Aihe on selvitetty perin pohjin.
Sekoitat kyllä asiat ja asiat; Aloittaja ei kysy erikseen mitään ns. ryssänupseereista, vaan hän kysyy tietojamme ylipäätään venäjän armeijassa toimineista henkilöistä. Lukisitko vielä kerran sivun aloittajan tekstin! Tuhansia suomalaissyntyisiä palveli Venäjän armeijassa sekä Venäjän hallinnossa ja tietysti ihan liikemiehinä siellä. Aloittaja ei edes kysy mitään erityisesti upseereiksi ylenneistä, heitäkin ehti olla melkoinen määrä. Historianlehtien sivuille jäävät ja tarttuvat useimmiten tietysti vain rajatapaukset.
Jos joku ei ole syvällisemmin Venäjän historiaan perehtynyt, eikä tiedä asioita edes muutaman sadan vuoden, eli edes Romanovien hallinnon ajalta, sitten on vain hyväksyttävä sellainen tiedonmurunen, että on ollut ns. ryssänupseereja.
Ja jos sitten ihan siitä lähimenneisyyden asioita tarkastellaan, vastaan tulee esim. sellainen seikka että Neuvostoliiton varapuolustusministerinä usean vuoden ajan 1950- luvuilla toimi suomalaissyntyinen Berg- niminen mies! Kun edelleen huomioidaan em. ajanjakson kattavan ajan jolloin Neuvostoliitto sotilaallisesti jo sekä voimsitui että valmistautui voimistumistaan lisäämään, puolustusministerin pesti on ollut se arvostetuin paikka siinä hallinnossa, ja hyvinkin voidaan olettaa sen olleen niin painava vakanssi, että seuraavaksi painavin vakanssi onkin ollut se varapuolustusministerin vakanssi!
Aloittaja kysyy Venäjän armeijassa 1. MS:n aikaan palvelleista henkilöistä vastakohtana jääkäreille.
"Minkälainen kuva ja minkälaiset tiedot tämän palstan lukijoilla on suomalaisista vapaaehtoisista Venäjän armeijassa ensimmäisen maailmansodan aikaan? "
Juuri heistä HARJULA ON TEHNYT ERINOMAISEN TUTKIMUKSEN.
PÄÄOSA OLI NIMITTÄIN UPSEEREITA. MIEHISTÖÄ ON TUOMAS HOPPU TUTKINUT, MUTTA HEITÄ OLI HYVIN VÄHÄN. UPSEEREITA OLI MERKITTÄVÄSTI JA HEILLÄ OLI SUURI ROOLI VALKOISESSA ARMEIJASSA 1918 SEKÄ SODAN JÄLJKEEN SUOMEN ARMEIJASSA.
Tätä porukkaa sanottiin yksinkertaisesti ryssänupseereiksi, vaikka heissä oli monenlaista porukkaa..
Perehdy asiaan ennen kuin aloitat höpinäsi.
Toisessa keskustelussa mietitään kuinka monta upseeria oli punakaartissa, nimenomaan suomalaisia, voiko olla että vain yksi oli? Tämän mukaan
Takana oli vuosisata Venäjän alaisuudessa, joten on luonnollista, että sotavoimissa on palvellut paljon suomalaisiakin.
1800-luvun nälkävuosina asepalvelus oli mm edes jonkinlainen tae ruuasta.
Jääkäreitäkin laitettiin sovitun vastaisesti rintamalle omiaan vastaan, ja siitä tuli erimielisyyksiä.
Jonkun ne sakemannit teloittivatkin.
Tsaarin armeija on kouluttanut sotilaita upseereita ja rivimiehiä , olisi todella ihmeellistä jos ei tästä porukasta olisi tullut punaiselle puolelle upseeristoa
Ei tullut ainoatakaan upseeria.
Joitakin aliupseereita kyllä.
Myöskään jääkäreitä ei liittynyt punakaartiin,vaikka kaikkiaan toistakymmentä Saksassa huonosti pärjännyt työläistaustaista loikkasi Venäjälle eri vaiheissa,pari jo Saksan rintamalta.
Läskikapinassa 1922 huseerasi johtajina pari punaupseeriksi koulutettua entistä jääkäriä.
" olisi todella ihmeellistä jos ei tästä porukasta olisi tullut punaiselle puolelle upseeristoa"
Minkä ihmeen takia tsaarin armeijan upseeri olisi mennyt johtamaan duunarien kapinaa??????
Hänen mielestään ne olisi saanut ampua jokaisen.
Miksi juuri punaiselle puolelle? Upseerit palvelivat tsaarin armeijassa, eivät bolshevikkien punakaarteissa.
Entä ex-luutnantti Ali Aaltonen?
Aaltonen oli kvyttömyyden ja juopottelun takia poispotkittu vänrikki.
Mutta kuitenkin entinen tsaarin upseeri.
Venäjän armeijassa ei ollut vänrikkejä.
No,aliluutnantti sitten.
Kaikki lähteet kertovat Aaltosen olleen luutnantti.
Edesmennyt sukulaiseni oli tällainen vapaaehtoinen värväytynyt. Tavallinen työmies. Värväytyi viime vuosisadan alussa ja palasi elävänä. Sääli ettei jäänyt kertomuksia jälkipolville, tosin olihan siinä heti perään sellaiset vuodet ettei varmaan ihan päällimmäisenä ollut armeijajutut mielessä. Yllätyin kun luin tuon Hopun kirjan jossa tämä kertoi kovista kaatumisluvuista. Tuolta nimittäin palasi myös hänen armeijakaverinsa samasta pitäjästä.
Tykistön kenr. maj. Kaarlo Kivekäs. Osallistui kapinaan.
Kivekäs tuli Suomeen 26.7. 1918. Toimi Suomen armeijassa eri tehtävissä ja erosi kenraaliluutnanttina 30.8. 1928.
Kaarlo Kivekäs pelasti Suomen Mannerheimin sotilasdiktatuurilta.
Muistatko unesi yhtään tarkemmin?
Kivekkään sankariteot ovat tosiaan hieman kiusallisia Suomen virallisen historian kannalta.
Olisko Kivekkään jälkipolville siirtämät tykistötaktiikat Ekmanin soveltamina sittenkin olleet merkittävämpiä kuin Nenosen korttikokoelmat laskelmineen.
Itsenäisen Suomen 1. presidentin valitsi eduskunta,ei sotaväki.
Mannerheim oli jo etukäteen vailla mahdollisiuuksia,koska sai taakseen vain rkp:n ja osan kokoomusta.
Häntiesi sen itsekin,eikä vaivautunut lainkaan kampanjoimaan, vaan meni Runnin kylpylään terveyttään hoitamaan.
Mannerheimin tehtäväänsä nimittämä Kivekäs piti kyllä huolen,etteivät Mannerheimin kannattajat päässeet juuri ehdokastaan mainostamaan.
Nenosen alaisena Suomen kenttätykistö harjoitteli nimenomaan käytännön tulitoiminnan kehittämistä.
Nenonen huolehti itse teorian kehittämisestä.
Nenosen tapa johtaa tulta oli metsämaastoon kehno, toimi ainoastaan valmiiksi laskettuihin maaleihin.Rannikkotykistön miehenä Kivekäs olisi voinut soveltaa saksalaisten keskuslaskinkonetta, joka loi mahdollisuudet suurten tuliyksikköjen nopeaan, tarkkaan ja keskitettyyn käyttöön ja käyttää brittimallista 6 patterista tykistöprikaatia.
Tätä keskustelua voi ehkä verrata siihen, kuinka moni suomalainen on tällä hetkellä Wagner joukoissa. Kuulemma neljä suomalaista on kaatunut, mutta moniko taistelee siellä? Ukrainan vierasjoukoissa taistelu on laillista, mutta onko Wagner joukoissa?
". Kuulemma neljä suomalaista on kaatunut"
Mistä kuulit?
Ilta-Sanomista