Köyhyys ei hellitä – yli 400 000 elää alle minimibudjetin
Noin kahdeksalla prosentilla suomalaista eli noin 440 000 ihmisellä tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta raportista.
Noin 12 prosenttia suomalaisista elää suhteellisessa köyhyydessä eli heidän tulonsa alittavat EU:n suhteellisen köyhyysrajan.
Molempien mittarien mukaan köyhien määrän ennustetaan pysyvän tänä vuonna samalla tasolla kuin vuonna 2014.
Tulojen jääminen alle minimitason on yleisintä yksinasuvilla, yksinhuoltajilla, opiskelijoilla ja työttömillä. Vaikka perusturvan riittävyys on viime vuosina parantunut, se ei kaikissa kotitalouksissa riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen.
Esimerkiksi yksin vuokralla asuvan, perustyöttömyyspäivärahan varassa olevan käytettävissä olevat tulot ovat asumiskustannusten jälkeen vain 71 prosenttia minimibudjetista.
(Lähde: Taloussanomat http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001939760.html )
Noin kahdeksalla prosentilla suomalaista eli noin 440 000 ihmisellä tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta raportista.
Noin 12 prosenttia suomalaisista elää suhteellisessa köyhyydessä eli heidän tulonsa alittavat EU:n suhteellisen köyhyysrajan.
Molempien mittarien mukaan köyhien määrän ennustetaan pysyvän tänä vuonna samalla tasolla kuin vuonna 2014.
Tulojen jääminen alle minimitason on yleisintä yksinasuvilla, yksinhuoltajilla, opiskelijoilla ja työttömillä. Vaikka perusturvan riittävyys on viime vuosina parantunut, se ei kaikissa kotitalouksissa riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen.
Esimerkiksi yksin vuokralla asuvan, perustyöttömyyspäivärahan varassa olevan käytettävissä olevat tulot ovat asumiskustannusten jälkeen vain 71 prosenttia minimibudjetista.
(Lähde: Taloussanomat http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001939760.html )
Vastaukset 15
Vanhimmat
hellitä – yli 400 000 elää alle minimibudjetin
Noin kahdeksalla prosentilla suomalaista eli noin 440 000 ihmisellä tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta raportista.
Noin 12 prosenttia suomalaisista elää suhteellisessa köyhyydessä eli heidän tulonsa alittavat EU:n suhteellise
ksalla prosentilla suomalaista eli noin 440 000 ihmisellä tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta raportista.
Noin 12 prosenttia suomalaisista elää suhteellisessa köyhyydessä eli heidän tulonsa alittavat EU:n suhteellisen köyhyysrajan.
Molempien mittarien mukaan köyhien määrän ennustetaan pysyvän tänä vuonna samalla tasolla kuin vuonna 2014.
ys ei hellitä – yli 400 000 elää alle minimibudjetin
Noin kahdeksalla prosentilla suomalaista eli noin 440 000 ihmisellä tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta raportista.
Noin 12 prosenttia suomalaisista elää suhteellisessa köyhyydessä eli heidän tulonsa alittavat EU:n suhteellisen köyhyysrajan.
Molempien mittarien mukaan köyhien määrän ennustetaan pysyvän tänä vuonna samalla tasolla kuin vuonna 2014.
Tulojen jääminen
n kahdeksalla prosentilla suomalaista eli noin 440 000 ihmisellä tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta raportista.
Noin 12 prosenttia suomalaisista elää suhteellisessa köyhyydessä eli heidän tulonsa alittavat EU:n suhteellisen köyhyysrajan.
Molempien mittarien
en vähimmäiskulutukseen, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta raportista.
Noin 12 prosenttia suomalaisista elää suhteellisessa köyhyydessä eli heidän tulonsa alittavat EU:n suhteellisen köyhyysrajan.
Molempien mittarien mukaan köyhien määrän ennustetaan pysyvän tänä vuonna samalla tasolla kuin vuonna 2014.
Tulojen jääminen alle minimitason on yleisintä yksinasuvilla, yksinhuoltajilla, opiskelijoilla ja työttömillä. Vaikka perusturvan riittävyys on viime vuosina parantunut, se ei kaikis
Minusta tämä työttömien halveksunta on ilmiö ihmisen itsetunnon heikkoudesta.
Täytyy olla joku ryhmä, jota yleistää ja syyllistää itseään huonommaksi.
90-luvulla yleensä ihmiset pääsi tästä jaottelusta,
kun työttömiä oli paljon ja heillä vielä aktiiviset järjestöt teki vapaaehtoistyötä työllisyyden parantamiseksi.
Tällainen työtöntä halveksiva voi joutua tosiasian eteen,
että oma työpaikka on uhattuna ja silloin joutuu oman halveksunnan kohteeksi itse ja maistaa omaa lääkettään.
Olen nähnyt lähipiirissä useampiakin, joille on näin käynyt. Juoksevat valittamassa umpimähkään,
ettei toiset heitä arvosta, eivätkä näe ollenkaan realistisesti sitä,
että syy onkin siinä omassa entisessä halveksunnassa. Ei työttömyyttä kenellekään voi toivoa, mutta täytyy sanoa,
että hyvää tekee ylimieliselle ihmiselle, kun maistaa omaa lääkettään.
Elämme ahneiden yhteiskunnassa, jossa
Noin kahdeksalla prosentilla suomalaista eli noin 440 000 ihmisellä tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta raportista.
Noin 12 prosenttia suomalaisista elää suhteellisessa köyhyydessä eli heidän tulonsa alittavat EU:n suhteellisen köyhyysrajan.
Helsingissä pärjää pienimmällä budjetilla koska palveluja on alueella paljon ja niissä kova kilpailu, myöskin kuluttajia on paljon pienellä alueella. Joten kaikki talouden lainalaisuudet on kuluttajan kannalta edullisimmillaan. Miksi tämä ei toimi?
Sama kaaos on terveystoimessa vaikka isot yksiköt käytössä. Kuka vetää välistä?
No mene sinne Helsinkiis vittu.
Toimeentulotuki yksinasuvalla n, 500eur kk niin mielestäni ihan riittävä. Minkä ihmeen takia jollakin työttömällä nyt suuret tulot täytys ollakkaan.
Kyllä huomaa että vaalit tulossa ni voi helkkari kun köyhyydestä jauhetaan.
Euroopan Neuvosto on THL:n kanssa samaa mieltä.
"15.6.2018
Komitean uusimman maaraportin mukaan Suomen valtio ei noudata peruskirjassa turvattuja sosiaalisia oikeuksia kaikkien artikloiden osalta. Muun muassa työttömyysturva on liian alhainen, sillä se ei kata tuensaajan perustarpeita ja jää sosiaalisen peruskirjan tarkasteleman köyhyysrajan alle."
...
"Komitea totesi Suomen loukkaavan peruskirjaa myös päätöksessä, joka tuli julkiseksi toukokuussa 2017. Siinä komitea totesi Suomen työmarkkinatuen olevan liian alhainen. Komitea toistaa uusimmassa raportissaan molempia järjestökanteluita koskevat huomiot." https://ihmisoikeusliitto.fi/euroopan-neuvostolta-kritiikkia-suomen-perusturvan-liian-alhaisesta-tasosta/
Työmarkkinatuki ei kovin kummoinen olekaan, mutta siihen päälle tulevat asumis-, toimeentulo- ja ties mitkä muut tuet. Niillä elelee jo leveästi.
Ei+mitenkään+leveästi+elä,+mutta+niillä+pysyy+kyllä+hengissä.
Ajat muuttuu, nykyään perunankylvöönkin tarvitaan tutkinto ja kaikki kunnolliset perustyöt on ajettu jonnekin akateemiselle vuorenhuipulle, johon ei tavallisella työtätekevällä näkkileivänrouskuttajalla ole asiaa.
Se, että työttömiä ja köyhiä aletaan lätkimään lenkillä takapuoleen näyttää tietysti hyvältä porvarikavereiden silmissä, mutta mitään hyötyä siitä ei taida kuitenkaan olla.
Aina voi lätkiä takaisin niin mitäs sitten. Ei siinä ole enää mitään menetettävää.