Nyt hallitus on päättänyt satsata suomalaisten vieraiden kielten opiskeluun - niitä aletaan opiskella jo päiväkodissa ja ensimmäiseltä luokalta lähtien:
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/nyt-tuli-hallitukselta-aikamoinen-karkihanke-vieraan-kielen-opetus-alkaa-jo-paivakodissa-24161569/
Selkeä viesti hurreille että pakkoruotsi on historiaa ;)
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/nyt-tuli-hallitukselta-aikamoinen-karkihanke-vieraan-kielen-opetus-alkaa-jo-paivakodissa-24161569/
Selkeä viesti hurreille että pakkoruotsi on historiaa ;)
Vastaukset 18
Vanhimmat
"Rahaa on tarjolla viisi miljoonaa euroa"
Siinä meni svekojen väite ettei valinnaisuutta voida toteuttaa koska se maksaisi liikaa. Kyllä rahaa aina löytyy kun löytyy tahtotila. Grahn-Laasonen valehtelee että ruotsin muuttaminen valinnaiseksi on perustuslain vastaista.
Ruotsin kieli on entisen miehittäjän kieli. Miehityksen jälkeen Ruotsi otti maat kruunun haltuun ja rupesi jakamaan niitä vähemmän hovikelpoisille ja muuten vähämielisille aatelisille jotka haluttiin pois Tukholman hovista. Vuosisatainen sisäsiittoisuus on onneksi merkittävästi vähentänyt syntyvyyttä näissä piireissä. Asema on säilytyt vain surkean suomalaisen virkakunnan nuoleskelun ansiosta.
Ruotsin kielen kielikylpy on ollut olemassa jo iät ajat. Tämä ei siis ole uutta Suomessa, vaan jotkut ovat tajunneet lapsensa parhaan jo aikapäiviä sitten.
Kyse ei nyt ole ruotsin kielen kielikylvystä vaan "harvinaisesta" kielestä.
Aivan sama, koska päiväkoti-ikäisille opetetaan kieliä ihan samoilla metodeilla.
Ei todellakaan ole aivan sama. Jos annettaisiin pieninkään mahdollisuus ainoaksi kieleksi valiutuisi pakkoruotsi.
Rantaruotsi on sen verran harvinaista että se taitaa olla ensisijainen kohde opetuksessa.
Kun Suomessa ensimmäiset ruotsin kielikylvyn käyneet kirjoittivat ylioppilaiksi, asia uutisoitiin seuraavista syistä: Oppilailla oli paitsi poikkeuksellisen sujuva ruotsin taito, myös keskimääräistä paremmat taidot muissakin vieraissa kielissä.
Eli vanha totuus on se, että lapsi hyötyy minkä tahansa vieraan kielen opetuksesta päiväkodissa, koska lapsella on luontainen kielenoppimiskyky. Seuraava kieli on jo helpompi. Kielikylpy kehitettiin Kanadassa aikapäiviä sitten, ja sitä ei kehitetty jollekin tietylle kielelle, vaan yleisesti kaikille kielille.
Miksi ruotsinkieliset pojat eivät sitten pisa-kokeen mukaan osaa kirjoittaa edes omaa äidinkieltään?
Suomen oppivat kumminkin ihan luonnostaan suomenkielisten keskellä ja silti menee noin huonosti.
Vihdoinkin satsataan muihinkin kieliin, kuin vain turhaan ruotsiin!
Jostain kumman syystä ruotsi ei ole ollut turha kieli niille monille suomalaisvanhemmille, jotka ovat halunneet laittaa lapsensa ruotsin kielikylpyyn, tietäen hyvin, että lapsi oppii näin helpommin muitakin kieliä. Valinta on ollut luonteva, koska ruotsi on englannin ohella kysytyin kieli osata Suomessa.
Mutta tietysti on hieno asia, että saadaan tällaista myös muilla kielillä, kannatan ehdottomasti monipuolista tarjontaa!
Höpön löpön, miksi te vielä toistatte rkpn valheellisia väittämiä ja kuka hullu uskoo niihin?
Kielten opiskelu ja oppiminen on suorassa yhteydessä motivaatioon ja siihen että opiskeltua kieltä pystyy käyttämään elävässä elämässä. Ruotsia ei voi puhua kenenkään kanssa, siksi se on turha kieli joka syö pois aikaa jonka voisi käyttää käytännöllisemmän kielen opiskeluun.
Työhaastatteluissa kysytään AINA kielitaito, ei ruotsin kielen taitoa toivota mitenkään erikseen, työnantaja on enemmän kiinnostunut muista kielistä.
Ruotsin kielen opin kotona hurriperheessä, suomen kielen opin seurustelemalla suomalaisten ystävien kanssa, englannin kielen opin kun perhe asui Kanadassa vuoden ajan, espanjan opin vapaa-aikana koska halusin oppia espanjaa, ranskan opin koulussa kuten myös saksan, venäjän kieli kiinnosti todella paljon; mutta hurrikoulussa ei ollut koskaan opetettu venäjää koska sitä varten vaadittiin 8 opiskelijaa.
Peruskoulun viimeisellä luokalla kävin kampanjaa jotta sain ylipuhuttua seitsemän oppilasta valitsemaan venäjän kielen lukiossa. Koulun oli pakko järjestää opettaja sitä varten ja rehtori kävi valokuvaamassa minua kun ainoana kirjoitin venäjän ylioppilaskirjoituksissa. Koulun 20 vuoden aikana olin ensimmäinen - ja luultavasti viimeinen joka kirjoitti venäjän yo-kokeissa - puhumattakaan venäjän kielen ryhmästämme joka myös oli ensimmäinen koko koulun historiassa.
Ruotsista ei ole ollut mitään hyötyä. Kun olin jättimäisessä projektissa suuressa suomalaisessa kaivosyhtiössä, silloin hankittiin liuta alihankkijoita Euroopasta ja länsimaista. Isoja koneita ja järjestelmiä joita varten lähetettiin useita tarjouspyyntöjä viikottain. Ihmettelin kun Ruotsista kelpuutettiin ainoastaan yksi alihankkija - kauppa koski pikkuriikkistä osaa - ja ruotsalaiset liikemiehet puhuivat englantia sillä neuvotteluissa oli usein mukana muita alihankkijoita jotka puhuivat saksaa, ranskaa, hollantia, unkaria, puolaa, venäjää jne.
Mutta ruotsalainen alihankkija oli kaikista pienin alihankkijoista. Eivät pärjänneet tarjouskilpailussa muiden maiden kanssa alkuunkaan. Ehkä pomo hyväksyi ruotsalaisten tarjouksen säälistä...
Koko suuren ja pitkäaikaisen projektin aikana puhuin ruotsia vain pari kertaa tervehtiessäni soittajaa.
Heppu ei ollut edes tärkeä, häntä ei edes kutsuttu Suomessa käymään. Mutta muut alihankkijat muistan erittäin hyvin, erityisesti saksalaiset ja puolalaiset olivat aivan ihania, todellisia herrasmiehiä.
Kirjeenvaihto oli erittäin vilkasta, kymmeniä tuhansia asiakirjoja, mutta pomo ei koskaan pyytänyt kirjoittamaan kirjeitä ruotsiksi ja kaikki tekniset erittelyt piti aina olla sekä suomen- että englanninkielisiä.
Työssä projekteja oli ympäri maailman, silti muistan vain yhden pikkuisen alihankkijan Ruotsista. Ruotsi ei todellakaan ole mikään kauppakieli tai linkki muuhun maailmaan, ei todellakaan.
Jostain kumman syytä vaihdoit puheenaiheen toiseksi. Aiheena oli päiväkotilasten kielten opetus.
"oka+syö+pois+aikaa+jonka+voisi+käyttää+käytännöllisemmän+kielen+opiskeluun."
Aivan! Ruotsia ei pysty käyttämään käytännön elämässä koska suomenruotsalaiset eivät halua keskustella suomalaisten kanssa.
Työelämässä venäjästä oli paljon hyötyä. Yrityksellä oli suuria projekteja Venäjän kanssa jolloin kaikki CAD-piirustukset ja muut asiakirjat piti olla venäjän kielellä. Silloin oli pakko osata kyrilliset aakkoset, venäjän kielen taitoiset työntekijät olivat suuressa huudossa siellä.
Myös ranskasta oli hyötyä työelämässä. Asiakirjat kirjoitettiin usein ranskaksi, erityisesti silloin kun ranskalaiset asiakkaat olivat neuvotteluissa. Kun vein puhtaaksikirjoitettuja asiakirjoja neuvotteluhuoneeseen he halusivat minun jäävän sinne. Siellä ranskan kielen taidosta oli suurta hyötyä ja opin samalla myös puhekielen.
Yrityksessä kaikki pomot pistettiin ranskan kielen kurssille jos käytiin kauppaa ranskalaisten kanssa. Sama juttu muiden kielien kohdalla.
Pakkoruotsi ei ole edes hidaste, se on este mikäli haluaa käydä kansainvälistä kauppaa. Oppimishalukkuutta muihin kieliin on paljon, mutta pakkoruotsin opiskelu vie leijonanosan ajasta jolloin ne muut kielet on opittava vasta kun on päässyt työelämään.
Netin kautta pääsee myös kosketuksiin ulkomaalaisten kanssa jolloin kielitaito on kaiken A ja O. Siinäkin asiassa pakkoruotsi on este, ei hidaste.
Minä olen ollut työssä yrityksessä joka tekee Ruotsinkauppaa - ruotsin taito oli tärkeässä asemassa.
Oliko kyseessä "suomenruotsalainen" yritys?
Ei ollut.