Mitä tehdä, kun työnhakijalla väärä sijainti

Nykyinen kasvu Suomessa perustuu velkaantumiseen, eikä se voi paljon enää laajentua, lisäksi se ei ole kestävä tapa.

Tässä on kirjoitus, joka sai pohtimaan, mitä keskintöjä pitäisi kehittää sitten terveydenhuoltoon, kun väkeä on aina vaan vähemmän. Tuskin sitä rahaakaan on sinne palkata enempää työntekijöitä, mutta kone kyllä toimii sähkölaskulla, ilman mitään sen ihmeempää. Kone on aluksi kauhean kallis, mm. robotti.

Kun tulee arki joulun jälkeen tästä voisi ammentaa juttuja. Sairaalassa työskentelevillä on ehkä käsitys, mitä varsinkin pitäisi olla laite- ja innovatiivisella puolella uutta ja lisää.

Kansantalous­osaston ylijohtaja: Suomen julkisen talouden pulmat ratkaisematta – uhkana Baumolin tauti
http://www.hs.fi/talous/

"Yksityiseen kulutukseen perustuva talouskasvu ei ole Spolanderin mielestä pitkän ajan kuluessa kestävää."

"Talouden kasvu kannalta keskeinen kysymys on Spolanderin mielestä se, että työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaisivat.

”Suomessa on liian paljon työnhakijoita, jotka ovat maantieteellisesti väärässä paikassa verrattuna siihen, missä on työn kysyntä. Sen lisäksi meillä on liikaa työnhakijoita, joiden osaaminen ei vastaa työmarkkinoilla olevaa kysyntää.”
--

Sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan paljon työvoimaa, koska palveluja tuottavat ihmiset toisille ihmiselle.

”Kun näiden palveluiden kysyntä kasvaa 25 prosenttia, tarvitaan myös 25 prosenttia enemmän ihmisiä niitä tuottamaan. Samaan aikaan palveluiden tuotannosta on arvioitu poistuvan vuosittain 16 000 ihmistä eläkkeelle eli 20 vuodessa 320 000 työtekijää. Kun otetaan huo­mioon väestön ikärakenne ja alat, joille ihmiset kouluttautuvat, yhtälö on kestämätön.”

Spolander on kuitenkin optimisti. Hän uskoo, että Suomessa pystytään kehittämään uusia toimintatapoja.

”Jos yhtäkään uutta ideaa so­siaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen ei sovelleta, olemme täysin mahdottomassa tilanteessa.”
--

Mikko Spolander torjuu ajatuksen.

”Kun yksityinen kulutus ja kotimainen kysyntä kasvavat jo kohtalaisen paljon, finanssi­poliittisen elvytyksen hyödyt olisivat aika pienet. Elvytyksellä ei lisätä Suomen ulkopuolelta tulevaa kysyntää, joka taas lisäisi vientiä.”"
481
2Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Ei työttömän taskurahoilla muuteta muuta kuin asentoa sohvalla.

1Äänestä
  • Moni muuttaa silloin, kun on pakko mennä koulutukseen. Ei kertaheitolla. On halvempaa tehdä vähitellen asioita.

    Verkoston saanti joskus teettää, harrastuksista kannattaisi verkostoitua.

    Äänestä

Kainuuseen muutto voisi kannattaa, tukea tulee pelkästä maan mylläämisestä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Keksintö.viikossa kirjoitti:

Nykyinen kasvu Suomessa perustuu velkaantumiseen, eikä se voi paljon enää laajentua, lisäksi se ei ole kestävä tapa.

Tässä on kirjoitus, joka sai pohtimaan, mitä keskintöjä pitäisi kehittää sitten terveydenhuoltoon, kun väkeä on aina vaan vähemmän. Tuskin sitä rahaakaan on sinne palkata enempää työntekijöitä, mutta kone kyllä toimii sähkölaskulla, ilman mitään sen ihmeempää. Kone on aluksi kauhean kallis, mm. robotti.

Kun tulee arki joulun jälkeen tästä voisi ammentaa juttuja. Sairaalassa työskentelevillä on ehkä käsitys, mitä varsinkin pitäisi olla laite- ja innovatiivisella puolella uutta ja lisää.

Kansantalous­osaston ylijohtaja: Suomen julkisen talouden pulmat ratkaisematta – uhkana Baumolin tauti
http://www.hs.fi/talous/

"Yksityiseen kulutukseen perustuva talouskasvu ei ole Spolanderin mielestä pitkän ajan kuluessa kestävää."

"Talouden kasvu kannalta keskeinen kysymys on Spolanderin mielestä se, että työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaisivat.

”Suomessa on liian paljon työnhakijoita, jotka ovat maantieteellisesti väärässä paikassa verrattuna siihen, missä on työn kysyntä. Sen lisäksi meillä on liikaa työnhakijoita, joiden osaaminen ei vastaa työmarkkinoilla olevaa kysyntää.”
--

Sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan paljon työvoimaa, koska palveluja tuottavat ihmiset toisille ihmiselle.

”Kun näiden palveluiden kysyntä kasvaa 25 prosenttia, tarvitaan myös 25 prosenttia enemmän ihmisiä niitä tuottamaan. Samaan aikaan palveluiden tuotannosta on arvioitu poistuvan vuosittain 16 000 ihmistä eläkkeelle eli 20 vuodessa 320 000 työtekijää. Kun otetaan huo­mioon väestön ikärakenne ja alat, joille ihmiset kouluttautuvat, yhtälö on kestämätön.”

Spolander on kuitenkin optimisti. Hän uskoo, että Suomessa pystytään kehittämään uusia toimintatapoja.

”Jos yhtäkään uutta ideaa so­siaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen ei sovelleta, olemme täysin mahdottomassa tilanteessa.”
--

Mikko Spolander torjuu ajatuksen.

”Kun yksityinen kulutus ja kotimainen kysyntä kasvavat jo kohtalaisen paljon, finanssi­poliittisen elvytyksen hyödyt olisivat aika pienet. Elvytyksellä ei lisätä Suomen ulkopuolelta tulevaa kysyntää, joka taas lisäisi vientiä.”"

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu