Patmos kertoi patanemisesta

Näillä kertomuksilla ei ole mitään arvoa!Afrikasta kantautuu kaikenlaisia tarinoita ja erityisesti sieltä tuotetaan meillekin puhujia ja heidän oppilaitaan, Patrick Tiainen mm,joiden toiminta ei kestä hengellistä tarkastelua.

Päivittäin paranee tuhansia ihmisiä eri puolilla mitä erilaisimmista vaivoistaan, mutta heidän kokemaansa ei anneta jonkun markkinointivälineeksi ja rahanansaitsemiseksi.

Patmos on herkkä hurahtamaan niinkuin niin moni tänään. Minä uskon, että Jeesus toimii tässäkin ajassa, mutta Hän ei ole kiinnostunut sensaatioista,eikä tarvitse niitä yhtään mihinkään.

DoctorT sentään tietää.

Voi voi, voivoivoi

Myös Raamattu valehtelee. Ap.t.20:9-10. Loppulauset: ja hänet nostettiin ylös kuolleena. 10. Älkää hätäilkö, sillä hänessä on vielä henki. Voi, voi ja lämmin leipä.

Kyllä, Afrikassa vasta paraneekin ihmisiä, ainakin kun katsoo videoita sieltä, niin terveen näköistä porukkaa. Nuorin kuolee satavuotiaana.

Kuka se on?

tuo taisi olla se tapaus josta kertoi Pertti Söderlund, Åke Söderlundin poika. Näki tuon parin metrin päästä.
Heh, mikähän siinä on, kun ei oikein ole innokkuutta kieltää sitä kun joidenkin rukoillessa jalat pitenevät. (Vaikeatahan se kieltäminen on jos on itse nähnyt parin metrin päästä useita tapauksia.) Ja sitten on käynyt niin, ettei ole tarvinnutkaan mennä suuniteltuun jalkaleikkaukseen. Taannoin esim. Arthur Muellerin rukoillessa, kymmeniltä jalka piteni, joltakin jopa molemmat jalat, vaihdellen sentistä parista aina seitsemään kahdeksaan senttiin. Sittemmin tuollaista rukousta on harjoittanut esim. Seppo Juntunen.

mutta koskaan ei se liian pitkä jalka lyhentynyt.

mikähän salaisuus siihen liittyy.

Entäs keskijalan pitentäminen?

Minulle on tapahtunut useita parantumisia aivan kotona yksin rukoillessa. Kiitos siitä Jeesukselle.

Mutta minulle on kerran tapahtunut myös tuollainen jalan piteneminen kotikokouksessa muutaman tavallisen uskovaisen rukoillessa. Jäljestäpäin olen kuullut siihen sellaisen selityksen, että selässä olevat jännitykset kun laukeavat niin lantion asento saattaa muuttua ja jalka vaikuttaa pidentyneen. Tuollainen selitys ei kuitenkaan vaikuta oikealta minun tapauksessani. Minä nimittäin sen jälkeen kävellessäni tökkäsin sen jalan aina liian aikaisin maahan ja olin monta kertaa kompastua siihen aivan tasaisella maalla. Siinä meni noin kymmenen päivää ennen kuin opin kävelemään oikein sen jalan kanssa.

Sitä paitsi, jos rukouksessa paranevat selän jännitykset niin on sekin arvokas asia.

Enemmän kuin näiden afrikkalaispastorien tekemiin ihmeisiin, kannattaisi kiinnittää huomiota heidän moraaliseen tasoonsa. Afrikassa kristillisyys on aika ohutta ja paikalliseen kulttuuriin sekoittunutta. Pastorienkaan moraalinen elämä ei aina vastaa sitä mitä kristityltä odottaisi.

Yksi vilkaus ainakin joidenkin afrikkalaispastorien ongelmakohtiin löytyy täältä:
http://linnunratakirkkonikattona.blogspot.fi/2017/05/portonpalkoista.html