Oletko kokenut noin ?
Itse olen uskonelämässäni tullut tuohon pisteeseen, että kaikki on turhuutta, eikä mikään enää kiinnosta, vaan kaiken näkee täysin turhaksi touhuksi.
Siis Saarnaajan kirjassa hyvin kuvataan tätä oloani:
2 Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja, turhuuksien turhuus; kaikki on turhuutta!
3 Mitä hyötyä on ihmiselle kaikesta vaivannäöstänsä, jolla hän vaivaa itseänsä auringon alla?
13 Ja minä käänsin sydämeni viisaudella tutkimaan ja miettimään kaikkea, mitä auringon alla tapahtuu. Tämä on vaikea työ, jonka Jumala on antanut ihmislapsille, heidän sillä itseään rasittaaksensa.
14 Minä katselin kaikkia tekoja, mitä tehdään auringon alla, ja katso, se on kaikki turhuutta ja tuulen tavoittelua.
15 Väärä ei voi suoristua, eikä vajaata voi täydeksi laskea.
16 Minä puhuin sydämessäni näin: Minä olen hankkinut suuren viisauden ja sitä yhä lisännyt, jopa yli kaikkien, jotka ovat ennen minua Jerusalemissa hallinneet, ja paljon on sydämeni nähnyt viisautta ja tietoa.
17 Ja minä käänsin sydämeni tutkimaan viisautta ja tietoa, mielettömyyttä ja tyhmyyttä, ja minä tulin tietämään, että sekin oli tuulen tavoittelemista.
18 Sillä missä on paljon viisautta, siinä on paljon surua; ja joka tietoa lisää, se tuskaa lisää.
1 Minä sanoin sydämessäni: Tule, minä tahdon koetella sinua ilolla, nauti hyvää. Mutta katso, sekin oli turhuutta.
2 Naurusta minä sanoin: "Mieletöntä!" ja ilosta: "Mitä se toimittaa?"
3 Minä mietin mielessäni virkistää ruumistani viinillä-kuitenkin niin, että sydämeni harrastaisi viisautta-ja noudattaa tyhmyyttä, kunnes saisin nähdä, mikä olisi ihmislapsille hyvä, heidän tehdäksensä sitä taivaan alla lyhyinä elämänsä päivinä.
4 Minä tein suuria töitä: rakensin itselleni taloja, istutin itselleni viinitarhoja.
11 Mutta kun minä käänsin huomioni kaikkiin töihin, joita minun käteni olivat tehneet, ja vaivannäköön, jolla olin vaivannut itseäni niitä tehdessäni, niin katso: se oli kaikki turhuutta ja tuulen tavoittelua; eikä ole hyötyä mistään auringon alla.
12 Kun minä käännyin katsomaan viisautta ja mielettömyyttä ja tyhmyyttä-sillä mitä taitaa ihminen, joka tulee kuninkaan jälkeen, muuta kuin tehdä, mitä jo ennen on tehty? -
13 niin minä näin, että viisaus on hyödyllisempi tyhmyyttä, niinkuin valo on pimeyttä hyödyllisempi.
14 Viisaalla on silmät päässänsä, tyhmä taas vaeltaa pimeässä; mutta minä tulin tietämään myös sen, että toisen käy niinkuin toisenkin.
Nämä Saarnaajan sanat kuvaavat hyvin tämän hetikisiä tuntemuksiani, eli näen ja koen kaiken täällä niin turhuuden tuirhaksi ja merkityksettömäksi.
Onko tämä tila nyt se, josta Raamattu sanoo, että maailmalla ei ole enää mitään annettavaa uskovalle?
Siis mikään ei enää tuota mielihyvää, eikä mikään enää kiinnosta, vaan kaikki näyttäytyy täysin turhana ja omat touhuamiset myös täysin turhina ja hyödyttöminä.
Mitä nyt ?
Turhuuden turhuutta, kaikki on vain turhuutta.
15
345
Vastaukset
- Kauaspilvetkarkaavatt
Näinhän se tuppaa olemaan.
- älä.lue.saarnaajaa
Ei kannata lukea liikaa mokomia apokryfikirjoja. Pää niistä vain menee sekaisin.
- capiche
Ai että kunnon kristitty laittaa aivot narikkaan, ettei vaan mene pää sekaisin? Sehän olisi Jumalan antaman elämän tuhlaamista.
Saarnaaja oli nuorempana yksi lempikirjoistani Raamatussa. Siinä on paljon viisautta. Salomolla oli ajoittaista taipumusta depikseen, kuten isällään Daavidillakin. Daavidin mielialathan tunnetusti vaihtelivat, välillä oltiin murheen laaksossa ja välillä hallelujakukkuloilla.
Jokainen on varmasti kokenut joskus samoin kuin Salomo. Kristityllä ei kuitenkaan ole mitään syytä vajota eksistentiaaliseen epätoivoon. Meillähänon tulevaisuus ja ja iankaikkisen elämän toivo. Eikä niitä ole tarkoitus istua odottamassa kädet ristissä. Paljon on vielä tehtävää, ennen kuin Jeesus tulee. Jumalan johdatuksessa ei pääse ikävystymään. - tuhuutta.vain
capiche kirjoitti:
Ai että kunnon kristitty laittaa aivot narikkaan, ettei vaan mene pää sekaisin? Sehän olisi Jumalan antaman elämän tuhlaamista.
Saarnaaja oli nuorempana yksi lempikirjoistani Raamatussa. Siinä on paljon viisautta. Salomolla oli ajoittaista taipumusta depikseen, kuten isällään Daavidillakin. Daavidin mielialathan tunnetusti vaihtelivat, välillä oltiin murheen laaksossa ja välillä hallelujakukkuloilla.
Jokainen on varmasti kokenut joskus samoin kuin Salomo. Kristityllä ei kuitenkaan ole mitään syytä vajota eksistentiaaliseen epätoivoon. Meillähänon tulevaisuus ja ja iankaikkisen elämän toivo. Eikä niitä ole tarkoitus istua odottamassa kädet ristissä. Paljon on vielä tehtävää, ennen kuin Jeesus tulee. Jumalan johdatuksessa ei pääse ikävystymään.Eli mielestäsi siis Job istui väärin toimettomana siinä kärsimyksiissään säkissä ja tuhkassa sairastaen ja voimattomana paiseitaan ruukunsirulla kaapiessaan?
Paljonko kuvittelisit itse siinä kohtaa tekeväsi, kun on mukamas niin paljon tehtävää?
Eli jos makaisit sairaana ja voimattomana sairasvuoteessa, niin paljonko ajettelit siinä kohtaa itse saada aikaan?
Siinä hetkessäkö sinä et ikävysty, vaan olet Jumalan johdatuksessa, kun et mitään johdatusta elämässäsi näe.
Et näköjään ole elänyt pitkää aikaa kärsimyksissä, ja siksi ymmärrän sinun ymmärtämättömyytesi, siis tälläisessä tilenteessa ei ole kyse mistään kevyistä mielialan vaihteluista, mutta ethän sinä voi millään sitä ymmärtää, sillä pitkään kärsinyttä ei ymmärrä kuin se, joka on itse pitkään kärsinyt.
Hepr. 2:18 Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa.
- Turhaako
Ymmärrän ainakin jotain tunnoistasi, koska sitä samaa olen vuosien aikana kokenut.
Saarnaajan kirjassa on realistisia ajatuksia tavallisen poluntallaajankin näkökulmasta katsottuna.
Uskon elämä on vaihtelevaa: ylämäkeä, mäen huipulla, alamäkeä, laakson pohjalla oloa ja sieltä ylös nousua jälleen sekä tasaisellakin etenemistä. Ja sitten lisäksi tuota lähes kaiken turhuudeksi tuntemista.
Turhuuden (ja tyhjyyden) tunteen voi kokea myös jonkinlaiseksi ahdistukseksi ainakin ajoittain.
”Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman." (Joh. 16:33)
”Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen. Ja mihin minä menen - tien sinne te tiedätte." (Joh 14:2-4)
Voi yrittää ajatella asiaa sitä kautta, että olemme Jumalalle tavattoman tärkeitä. Niin tärkeitä, että haluaa antaa meille lopulta ikuisen onnellisen elämän. Siellä ei tule enää olemaan mitään tuntoja turhuudesta vaikka tässä elämässä tuskin niistä tuntemuksista kokonaan eroon emme pääsisikään. Tällöin ajatuksemme voisi olla lähempänä sen kokemista, että tässä ajassa vallitsevan turhuudenkin keskellä saamme olla mukana jossain hyvin merkityksellisessä, joka lopulta tuottaa meille suunnatonta iloa ilman mitään pelkoa siitä, että se ilo muuttuisi tylsäksi tai turhan tuntuiseksi.
”Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut,
niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä.”
(Joh. 10:14, 15)
”Ei heidän enää tule nälkä eikä enää jano, eikä aurinko ole sattuva heihin, eikä mikään helle, sillä Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä." (Ilm. 7:16,17 )
”Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: 'Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa; ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt.' Ja valtaistuimella istuva sanoi: 'Katso, uudeksi minä teen kaikki'. Ja hän sanoi: 'Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet'”. (Ilm. 21:3-5) - ArtoTTT
Omat touhuamiset onkin välillä varsin turhia, mutta kysymys on teemmekö sitä mitä Jumala haluaa meidän täällä tekevän, se ei ole turhaa.
- r-j-s
Ja mennäksemme vielä pitemmälle 'kristinuskon salaisuuteen' - tekeekö 'Kristus meissä' mitä haluaa - myös niitä tekoja, joihin me emme kykene!
- Siis 'itsetutkistelun' paikka - olemmeko todella uskossa - tunnemmeko 'Hänet meissä' ja teemmekö 'samoja tekoja' sekä 'elämmekö samalla tavalla', kuin Hän, apostolit ja muut ensimmäiset uskovat!
Siinäpä aihetta 'turhautumiseen' ja sitä kautta kääntymiseen 'etsimään ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja Kristuksen vanhurskasta tahtoa'! - vai.itsetutkistelua
Vai vielä itsetutkistelua, että teenkö "niitä samoja tekoja" .
Tai pääseekö "Kristus tekemään niitä tekoja minussa".
Olen aloittaja ja nyt kysyn sinulta/teiltä seuraavaa:
Kun Job istui sairaana ja kaiken menettäneenä tuhkaläjässä paiseitaan saviruukun palalla kaapien, niin oliko Jobilla jotain madollisuutta tehdä Jumalan tekoja, tai pääsikö Kristus siinä hetkessä tekemään Jobissa tekonsa ?
Mutta eihän näitä ymmärää, jos ei ole itse asoita kokenut, eli elänyt niitä elämässään todeksi.
Joten siunausta teillekin, vaikka apu ja ohjeet on Jobin "ystävien" kaltaiset .
- VAROKAA_EKSYTTÄJIÄ
Katolinen kriteeri;
harhaoppi on oppi, joka on vastoin sitä, mitä kirkko aina ja kaikkialla on opettanut.
Ortodoksinen kriteeri;
harhaoppi on oppi, joka on ristiriidassa jakamattoman kristikunnan uskontunnustusten kanssa. Olisiko mahdollista ajatella että mieleni tila on oma valintani.
Kuka minussa määrää tai valitsee että nyt olen pettynyt
Voinko pettyä muuhun kuin odotukseeni - jostakin "paremmasta"
Mitä ja kuinka paljon on oltava jotta olisin niin paljon parempi kuin se mitä nyt koen, että riittäisin omille toiveilleni ja entäs sitten
Täydellinen pettyminen OMIIN ODOTUKSIIN on erinomainen lähtökohta tukia omia odotuksiaan.
Siunattua matkaa sinullekin omien odotuksiesi kanssa
Raamatusta puheenollen eikö tähän sovi ajatus kuinka Jeesus oli "paholaisen" kanssa erämaassa ja kuinka hänelle näytettiin että kaiken tämän saat kun.. jne- tuhuutta.vain
Mieleni tila ei ole oma valintani, ei todellakaan.
Minut on tuotu tähän hetkeen ja tilaan, sen hyvin ymmärrän kuitenkin.
En ole lisäksi odottanut itseltäni enää mitään, sillä tiedän hyvin jo sen, että itsessäni ei ole mitään hyvää.
Room. 7:18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
En siis odota, enkä edes voi odottaa itsestäni yhtään mitään.
Toiveitakaan ei ole, kun kaikki on siis turhuuden turhuutta vain, joten mitä toivoisin ?
Ainut toiveeni ehkäpä on päästä pois täälltä vihdoin ja Kotiin.
Siis kun on nähnyt kaiken turhaksi ja silmät on avattu näkemään, niin sitä näkee ja ymmärtää kaiken raadollisuuden ja maallisen rumuuden ja saataisuuden, niin omansa kuin muidenkin, niin ymmärtää siis sen, että "tieto ja ymmärrys vain lisää tuskaa".
18 Sillä missä on paljon viisautta, siinä on paljon surua; ja joka tietoa lisää, se tuskaa lisää.
Nyt ymmärrän senkin, miksi jotkut asuivat ihmisistä erillään, kun eivät enää kestäneet katsoa kaikkea saastaa ja pahuutta ja sen määrää ympärillään.
Itsellänikin on ollut halu eristäytyä jonnekin kairaan, pois kaiken tämän pahuuden keskeltä.
Mutta eihän sekään onnistu, tässä säkissä ja tuhkassa täysin tyhjänä ja kyvyttömänä ja varattomana istuessa.
Tässä olen enkä muuta voi. tuhuutta.vain kirjoitti:
Mieleni tila ei ole oma valintani, ei todellakaan.
Minut on tuotu tähän hetkeen ja tilaan, sen hyvin ymmärrän kuitenkin.
En ole lisäksi odottanut itseltäni enää mitään, sillä tiedän hyvin jo sen, että itsessäni ei ole mitään hyvää.
Room. 7:18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
En siis odota, enkä edes voi odottaa itsestäni yhtään mitään.
Toiveitakaan ei ole, kun kaikki on siis turhuuden turhuutta vain, joten mitä toivoisin ?
Ainut toiveeni ehkäpä on päästä pois täälltä vihdoin ja Kotiin.
Siis kun on nähnyt kaiken turhaksi ja silmät on avattu näkemään, niin sitä näkee ja ymmärtää kaiken raadollisuuden ja maallisen rumuuden ja saataisuuden, niin omansa kuin muidenkin, niin ymmärtää siis sen, että "tieto ja ymmärrys vain lisää tuskaa".
18 Sillä missä on paljon viisautta, siinä on paljon surua; ja joka tietoa lisää, se tuskaa lisää.
Nyt ymmärrän senkin, miksi jotkut asuivat ihmisistä erillään, kun eivät enää kestäneet katsoa kaikkea saastaa ja pahuutta ja sen määrää ympärillään.
Itsellänikin on ollut halu eristäytyä jonnekin kairaan, pois kaiken tämän pahuuden keskeltä.
Mutta eihän sekään onnistu, tässä säkissä ja tuhkassa täysin tyhjänä ja kyvyttömänä ja varattomana istuessa.
Tässä olen enkä muuta voi.Kaikella kunnioituksella toki.
Itse olen usein keskittynyt psalmiin 21 Daavidin virsi
Ja päätynyt samaan Tässä olen enkä muuta voi. Siinä kirjan ääressä olen tietoinen että tämän valitsen.
Kun sanot että et odota itseltäsi mitään hyvää. Siis todella rakkaudella voisitko tämän ajatuksen ajatella uudelleen. Minusta siinä on selkeästi märitelty odotus.
Jokaisella meistä on hiilijalanjälki kuten nykyisin kuulu termi. Kuinka paljon siitä ottaa itseensä syyllisyyttä se on jokaisen tehtävä. Ei kukaan voi elää etteikö käytä "luonnonvaroja". Elämä nyt vain on tätä, on syötävä vaikka hyvin tietää että lapsia kuolee nälkään jokainen käyttää vesivessaa vaikka puhdas vesi puuttuu miljoonilta, luettelenko lisää? Käytän autoa ja polkupyörää vaikka vaimoni tapettiin liikenteessä ja tappaja sai 700 markan sakon
Itseasiassa kuvitteletko olevasi ainut ihminen joka ei ajattele maailman järjettömyyttä.
En halua loukata haluan kärjistää. Kehoni tuhoaminen EI tuo tähän mielettömyyteen ratkaisua. Tietoisuuteni ei kuole kehon kuolemassa. Sen olen itse omassa päässäni oivaltanut, valinnut ja ymmärtänyt. Sinä ajattelet juuri oman tahtosi ja ymmärryksesi mukaan.
Sinustako hän kirjoitti:
Room. 7:18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
Vielä huomautettu että lihassa ei asu hyvää. Jossain muussa minun ominaisuudessani kyllä? Tämänkin on tapa valita ajatuksensa lukemastaan ja kokemastaan. Jokainen kuitenkin valitsee joka hetki.- tuhuutta.vain
enkelipallo kirjoitti:
Kaikella kunnioituksella toki.
Itse olen usein keskittynyt psalmiin 21 Daavidin virsi
Ja päätynyt samaan Tässä olen enkä muuta voi. Siinä kirjan ääressä olen tietoinen että tämän valitsen.
Kun sanot että et odota itseltäsi mitään hyvää. Siis todella rakkaudella voisitko tämän ajatuksen ajatella uudelleen. Minusta siinä on selkeästi märitelty odotus.
Jokaisella meistä on hiilijalanjälki kuten nykyisin kuulu termi. Kuinka paljon siitä ottaa itseensä syyllisyyttä se on jokaisen tehtävä. Ei kukaan voi elää etteikö käytä "luonnonvaroja". Elämä nyt vain on tätä, on syötävä vaikka hyvin tietää että lapsia kuolee nälkään jokainen käyttää vesivessaa vaikka puhdas vesi puuttuu miljoonilta, luettelenko lisää? Käytän autoa ja polkupyörää vaikka vaimoni tapettiin liikenteessä ja tappaja sai 700 markan sakon
Itseasiassa kuvitteletko olevasi ainut ihminen joka ei ajattele maailman järjettömyyttä.
En halua loukata haluan kärjistää. Kehoni tuhoaminen EI tuo tähän mielettömyyteen ratkaisua. Tietoisuuteni ei kuole kehon kuolemassa. Sen olen itse omassa päässäni oivaltanut, valinnut ja ymmärtänyt. Sinä ajattelet juuri oman tahtosi ja ymmärryksesi mukaan.
Sinustako hän kirjoitti:
Room. 7:18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
Vielä huomautettu että lihassa ei asu hyvää. Jossain muussa minun ominaisuudessani kyllä? Tämänkin on tapa valita ajatuksensa lukemastaan ja kokemastaan. Jokainen kuitenkin valitsee joka hetki.Kiitos vaan sinnikkyydestäsi "enkelipallo" !
Mutta mitä luulet sille tekevän esim. Psalmi 21:n sanoman, joka elää pimeässä laaksossa, näkemättä Jumalan siunauksia käytännön tasolla omassa elämässään ?
Olen jo kymmenisen vuotta istunut tuhkaläjässsäni, eivätkä Raamatun ihanat lupaukset minua lämmitä, koska ne eivät realisoidu eli käy toteen elämässäni.
Odottaa voi kyllä, mutta kyllä ihmisellä on oma sietorajansa, sen Job myös selvästi sanoi, kun odotti Jumalan apua omalle kohdalleen, onko ruumiini vaskea ?:
8 Oi, jospa minun pyyntöni täyttyisi ja Jumala toteuttaisi minun toivoni!
9 Jospa Jumala suvaitsisi musertaa minut, ojentaa kätensä ja katkaista elämäni langan!
10 Niin olisi vielä lohdutuksenani-ja ilosta minä hypähtäisin säälimättömän tuskan alla-etten ole kieltänyt Pyhän sanoja.
11 Mikä on minun voimani, että enää toivoisin, ja mikä on loppuni, että tätä kärsisin?
12 Onko minun voimani vahva kuin kivi, onko minun ruumiini vaskea?
13 Eikö minulla ole enää mitään apua, onko pelastus minusta karkonnut?
Sinä näyt yhä luulevan, että sinussa/meissä itsessämme asuisi yhä jotain hyvää, mutta se on harhaa, vain Yksi on hyvä, eli Jumala ja siten Kristus meissä.
Niin kauan kun uskova yhä kuvittelee löytävänsä itsestään jotain hyvää, on hänen käistyksensä itsestään väärä.
Olen pahoillani, että olet menettänyt puolisosi, menetin itsekin, tosin toisella ja kivuliaalla tavalla, mutta sekin kuului osana tähän tiehen, joka on eteeni viitoitettu.
Tuo muuten on mielestäni syvää harhaa, kun ihminen kuvittelee yhä paljonkin vaikuttavansa omilla pienillä valinnoillaan, siinä ihminen tekee itsestään omissa kuvitelmissaan suuren ja se on kouristuksenomaista elämän halinnta toimintaa, vaikka elämää ei voi hallita todellisuudessa ja yksilön vaikutus mahdollisuus on melko mitätöntä.
Elämän hallinta yritykset siis perustuvat pelkoon siitä, että ei pysty vaikuttamaan asioihin haluamallaan tavalla halliten ja valliten, eli se ei ole Uskoa eli Jumalaan luottamista levossa ja rauhassa.
Tuollaiset hallitsemis kuvitelmat ja yritykset katosivat jo kauan sitten, nyt on pitkään oltu "vapaassa pudotuksessa", eikä sellaisessa voi vaikuttaa yhtään mihinkään, siis jos mietit kuvaa ihmisestä, joka putoaa korkealta ylhäältä, niin räpistely on aivan turhaa touhua. tuhuutta.vain kirjoitti:
Kiitos vaan sinnikkyydestäsi "enkelipallo" !
Mutta mitä luulet sille tekevän esim. Psalmi 21:n sanoman, joka elää pimeässä laaksossa, näkemättä Jumalan siunauksia käytännön tasolla omassa elämässään ?
Olen jo kymmenisen vuotta istunut tuhkaläjässsäni, eivätkä Raamatun ihanat lupaukset minua lämmitä, koska ne eivät realisoidu eli käy toteen elämässäni.
Odottaa voi kyllä, mutta kyllä ihmisellä on oma sietorajansa, sen Job myös selvästi sanoi, kun odotti Jumalan apua omalle kohdalleen, onko ruumiini vaskea ?:
8 Oi, jospa minun pyyntöni täyttyisi ja Jumala toteuttaisi minun toivoni!
9 Jospa Jumala suvaitsisi musertaa minut, ojentaa kätensä ja katkaista elämäni langan!
10 Niin olisi vielä lohdutuksenani-ja ilosta minä hypähtäisin säälimättömän tuskan alla-etten ole kieltänyt Pyhän sanoja.
11 Mikä on minun voimani, että enää toivoisin, ja mikä on loppuni, että tätä kärsisin?
12 Onko minun voimani vahva kuin kivi, onko minun ruumiini vaskea?
13 Eikö minulla ole enää mitään apua, onko pelastus minusta karkonnut?
Sinä näyt yhä luulevan, että sinussa/meissä itsessämme asuisi yhä jotain hyvää, mutta se on harhaa, vain Yksi on hyvä, eli Jumala ja siten Kristus meissä.
Niin kauan kun uskova yhä kuvittelee löytävänsä itsestään jotain hyvää, on hänen käistyksensä itsestään väärä.
Olen pahoillani, että olet menettänyt puolisosi, menetin itsekin, tosin toisella ja kivuliaalla tavalla, mutta sekin kuului osana tähän tiehen, joka on eteeni viitoitettu.
Tuo muuten on mielestäni syvää harhaa, kun ihminen kuvittelee yhä paljonkin vaikuttavansa omilla pienillä valinnoillaan, siinä ihminen tekee itsestään omissa kuvitelmissaan suuren ja se on kouristuksenomaista elämän halinnta toimintaa, vaikka elämää ei voi hallita todellisuudessa ja yksilön vaikutus mahdollisuus on melko mitätöntä.
Elämän hallinta yritykset siis perustuvat pelkoon siitä, että ei pysty vaikuttamaan asioihin haluamallaan tavalla halliten ja valliten, eli se ei ole Uskoa eli Jumalaan luottamista levossa ja rauhassa.
Tuollaiset hallitsemis kuvitelmat ja yritykset katosivat jo kauan sitten, nyt on pitkään oltu "vapaassa pudotuksessa", eikä sellaisessa voi vaikuttaa yhtään mihinkään, siis jos mietit kuvaa ihmisestä, joka putoaa korkealta ylhäältä, niin räpistely on aivan turhaa touhua.Kiitos ja kestämistä.
Yhdestä en luovu: Uskostani että minussa on se jonka Jumala loi ja se on ainoastaan täydellistä. Siitä käytän käsitettä minun Itseni isolla I kirjaimella kirjoitettuna
Kaikki muu on omaa kehittämääni eli minua ja minun uskoa pelkoon.
Tulkintani kaikesta vaihtelee ja sen vuoksi ymmärrän että jokaisen tulkinta kaikesta vaihtelee.
Kevennyksenä tulee mieleeni oma uneni. Siis oikeesti nukkuessani minulla toistui uni jossa olin auton ratissa ja se alkoi itsestään ajautua takaperin alamäkeen eikä jarrut toiminet. Ohjaaminen oli hyvin vaikeaa kapealla tiellä joten luovuin yrittämästä ja ajattelin että kaippa bensa loppu tai jotain. Tämän ajateltuani uni katosi eikä mitään vaikeutta ollut.
En todellakaan väheksy kokemustasi "vapaasta pudotuksesta" kuitenkin vastustaminen on varma tapa pitää vastustaja näkyvissä. Luovuttaminenkin on hiukan väärä käsite, tässä pitäisi jotenkin sisäistää tuo "irti päästäminen"
Käytät noita Raamatun käsiteitä joten onko mentävä siihen kaikkein tuskallisempaan eli Jobin kirjaan ja tehtävä se ainoa valinta: Jumala ON
- Sellaistaelämäon
Aivan tosi, kyllähän tämä maanpäällinen elämä on kuin kärpäsen paska valtameressä, moni luulee jotain olevansa ja jotain tärkeääkin aikaansaavansa ja kuinkas montaa meistä muistellaan sadan tai kahdensadan vuoden päästä, kun täältä on poistuttu, eipä juuri niitä "suurensuuria suurmiehiäkään". Hah.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2026923
- 594592
Etsin vastaantulevista sua
Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s354045- 703179
Kaikesta muusta
Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko161935Tekis mieli lähestyä sua
Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗271666- 171660
Ajatteletko koskaan
Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹401563- 341429
- 1431207