Suomessa on pakkoruotsi, mutta ei pakkoenglantia

Kuka menee ruåttiin töihin kun siellä on kohtapuoliin muslimit vallassa!!!, siellä pitää osata muslimien kieltä!!! :O

Ruotsi ei ole millään tavalla valikoitunut pakkokieleksi. Jos se ei olisi poliittisesti määrätty pakkokieleksi, sitä ei kukaan opiskelisi. Englantia taas halutaan opiskella, vaikka ei ole pakko. Näin se on valikoitunut käytännön pakkokieleksi.

Totta, myös Kujalan kirjoittama totuus pitää muistaa!
"Vain kieltä oppimalla voidaan todella syventyä Suomen kaksikieliseen historiaan ja kulttuuriin. Siihen yhteiseen Suomen historiaan ja kulttuuriin."

http://nikikujala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228497-asiallista-keskustelua-toisen-kotimaisen-opetuksesta-kaivataan-kipeasti

Valitettavasti kommentojat täysin kuutamolla!

pakkojapakko kirjoitti:

Ruotsi ei ole millään tavalla valikoitunut pakkokieleksi. Jos se ei olisi poliittisesti määrätty pakkokieleksi, sitä ei kukaan opiskelisi. Englantia taas halutaan opiskella, vaikka ei ole pakko. Näin se on valikoitunut käytännön pakkokieleksi.

Joka tapauksessa Suomessa tarvitaan eniten englantia ja ruotsia. Ne ovat käytetyimmät kielet työelämässä.

järjkevää_ kirjoitti:

Joka tapauksessa Suomessa tarvitaan eniten englantia ja ruotsia. Ne ovat käytetyimmät kielet työelämässä.

Totta,
"Vain kieltä oppimalla voidaan todella syventyä Suomen kaksikieliseen historiaan ja kulttuuriin. Siihen yhteiseen Suomen historiaan ja kulttuuriin."

Suomessa historiantutkijaksi aikovan on kyllä jossain vaiheessa opeteltava ruotsia, sillä lähdeaineisto itsenäisyyttä edeltävältä ajalta on lähes yksinomaan ruotsiksi kirjoitettua. Itse asiassa edes lähihistoriaa ei voi tutkia uskottavalla tavalla ilman, että tutustuu edes pintapuolisesti Brages Pressarkivetin tai SLS:n kokoelmiin.

Jos ei osaa lainkaan ruotsia, ei kannata vaivautua historiantutkimuksen piiriin. Tyly meininki.

tylymeininki kirjoitti:

Totta,
"Vain kieltä oppimalla voidaan todella syventyä Suomen kaksikieliseen historiaan ja kulttuuriin. Siihen yhteiseen Suomen historiaan ja kulttuuriin."

Suomessa historiantutkijaksi aikovan on kyllä jossain vaiheessa opeteltava ruotsia, sillä lähdeaineisto itsenäisyyttä edeltävältä ajalta on lähes yksinomaan ruotsiksi kirjoitettua. Itse asiassa edes lähihistoriaa ei voi tutkia uskottavalla tavalla ilman, että tutustuu edes pintapuolisesti Brages Pressarkivetin tai SLS:n kokoelmiin.

Jos ei osaa lainkaan ruotsia, ei kannata vaivautua historiantutkimuksen piiriin. Tyly meininki.

Historiantutkijoille voisi siis laittaa pakolliset ruotsin opinnot yliopistoon. Ja muilta pakkoruotsi pois. OK?

asiaselvä kirjoitti:

Historiantutkijoille voisi siis laittaa pakolliset ruotsin opinnot yliopistoon. Ja muilta pakkoruotsi pois. OK?

"Den obligatoriska undervisningen i svenska och finska är en logisk följd av att landet har två nationalspråk. Rätten till det egna språket är en grundläggande rättighet på motsvarande sätt som rätten till exempelvis social trygghet. Det är därför viktigt med en tillräcklig språkresurs i landet.
Tvåspråkigheten utgör också ett ställningstagande om att vårt land är en del av Norden. Norden är vår viktigaste samhälleliga och kulturella referensgrupp och största handelspartner.

Kunskaper i båda nationalspråken är en investering, inte en kostnad för nationen."

"Den obligatoriska undervisningen i svenska och finska är en logisk följd av att landet har två nationalspråk."

Saamen kielet ovat 1000 kertaa kansallisempia ja kotimaisempia kuin Ruotsin alueelta muuttaneiden mukana rannikoille kulkeutunut Suomeen kuulumaton ruotsi. Joten tuokaan argumentti ei oikein toimi, ellet sitten vaadi myös pakkosaamea.

pakkosaame kirjoitti:

"Den obligatoriska undervisningen i svenska och finska är en logisk följd av att landet har två nationalspråk."

Saamen kielet ovat 1000 kertaa kansallisempia ja kotimaisempia kuin Ruotsin alueelta muuttaneiden mukana rannikoille kulkeutunut Suomeen kuulumaton ruotsi. Joten tuokaan argumentti ei oikein toimi, ellet sitten vaadi myös pakkosaamea.

Saamen puhujia on 6000, ruotsia puhuu 300 000. Saame ei hallinnon ja kaupan kieli Suomessa, ruotsi on. Saame sopii siksi paremmin vähemmistökieleksi. Maailmassa suurimmassa osassa maita puhutaan virallisina/kansallisina kielinä kieliä, jotka eivät ole maan alkuperäiskieliä. Ruotsia on meillä puhuttu pitkään, 900 vuotta. Monissa maissa näitä "maahanmuttajakieliä" on puhuttu vain muutamia satoja vuosia, joissakin vain noin 100 vuotta.

iwoiruiweruiu kirjoitti:

Saamen puhujia on 6000, ruotsia puhuu 300 000. Saame ei hallinnon ja kaupan kieli Suomessa, ruotsi on. Saame sopii siksi paremmin vähemmistökieleksi. Maailmassa suurimmassa osassa maita puhutaan virallisina/kansallisina kielinä kieliä, jotka eivät ole maan alkuperäiskieliä. Ruotsia on meillä puhuttu pitkään, 900 vuotta. Monissa maissa näitä "maahanmuttajakieliä" on puhuttu vain muutamia satoja vuosia, joissakin vain noin 100 vuotta.

Ummikkoruotsalaisia on vain kourallinen jokunen prosentti. Kaksikielisiä perheitä missä sekä suomen että ruotsinkielisiä on noin 1/3 ns. ruotsinkielisistä perheistä.

Ruotsikin siksi sopisi paremmin vähemmistökieleksi.

sanningen kirjoitti:

Ummikkoruotsalaisia on vain kourallinen jokunen prosentti. Kaksikielisiä perheitä missä sekä suomen että ruotsinkielisiä on noin 1/3 ns. ruotsinkielisistä perheistä.

Ruotsikin siksi sopisi paremmin vähemmistökieleksi.

Ei kaksikielisyys vähennä kielen merkitystä. Ovathan saametkin kaksikielisiä. Äidinkieli on aina äidinkieli, ja sen päättää henkilö itse.

järjkevää_ kirjoitti:

Joka tapauksessa Suomessa tarvitaan eniten englantia ja ruotsia. Ne ovat käytetyimmät kielet työelämässä.

Eniten suomessa tarvitaan suomen kieltä. Englantia useimmissa asiantuntijoiden tai johtajatason ammateissa. Ruotsia vain valtion ja rannikon kuntien viroissa, vain koska se on painettu lakiin. Niin ja parissa rannikon ruotsinkielisen alueen yrityksessä ruotsi on pakollinen ja muutamassa yrityksessä antaa lisäpisteitä hakijalle.
Turha tulla enää väittämään että ruotsin kieli auttaa työpaikan haussa keskisessä Suomessa. Ainakaan kuntien ja yksityisten työpaikoissa. Ja erittäin vähän rannikonkaan työpaikoissa.

folktinget kirjoitti:

"Den obligatoriska undervisningen i svenska och finska är en logisk följd av att landet har två nationalspråk. Rätten till det egna språket är en grundläggande rättighet på motsvarande sätt som rätten till exempelvis social trygghet. Det är därför viktigt med en tillräcklig språkresurs i landet.
Tvåspråkigheten utgör också ett ställningstagande om att vårt land är en del av Norden. Norden är vår viktigaste samhälleliga och kulturella referensgrupp och största handelspartner.

Kunskaper i båda nationalspråken är en investering, inte en kostnad för nationen."

"28 LUKIOSSA ei ole enää pakko lukea kurssiakaan historiaa – tai maantiedettä, filosofiaa tai fysiikkaa tai pitkää listaa muitakaan oppiaineita."

hesarist kirjoitti:

"28 LUKIOSSA ei ole enää pakko lukea kurssiakaan historiaa – tai maantiedettä, filosofiaa tai fysiikkaa tai pitkää listaa muitakaan oppiaineita."

"Skolplikt överraskar tydligen många. Att bli tvingad att lära sig saker är ett av utgångslägena för Finlands framgång som kunskapssamhälle. Dit hör att lära sig båda nationens officiella språk. Att prata om att göra ett ämne av den kalibern frivilligt är att ifrågasätta skolplikten, någonting man undrar om Sannfinländarna verkligen är beredda att göra. Inget annat skolämne utsätts för så mycket seriös kritik som skolsvenskan, trots att motsvarande frågor om nytta kan riktas mot flera andra ämnen. Att gå vägen med frivilliga ämnen för att elever ska lära sig dem bättre är en svensk modell, och med tanke på all svenskfientlighet inom SF undrar man hur genomtänkt det är. Dessutom utgår den finska pedagogiken från ett helt annat håll än den svenska, så svenska lösningar fungerar inte som sådana här."

hesarist kirjoitti:

"28 LUKIOSSA ei ole enää pakko lukea kurssiakaan historiaa – tai maantiedettä, filosofiaa tai fysiikkaa tai pitkää listaa muitakaan oppiaineita."

Att prata om att göra svenskundervisning frivilligt är att ifrågasätta skolplikten