On helppoa määritellä itsensä kansallismieliseksi silloin, kun määritelmä riippuu omasta arviosta siitä, onko kansallismielinen vai ei. Seuraukset tästä voivat olla vakavia, kun yhteiskuntamme rappeutuu yhä enemmän.
Jos me kansallismieliset annamme itsemme vajota alas ja tulemme siksi, mitä vastaan taistelemme, niin annamme aseet vihollistemme käsiin. Välttääksemme sekaannukset ja vahingolliset väärinkäsitykset, meidän on selvennettävä kysymystä sekä annettava selkeitä esimerkkejä siitä, mitä kansallismielisyydellä tarkoitetaan.
Kasvavat sukupolvet ovat vallitsevan ajan hengen, liberaalin demokratian, tuotteita. Tämä ajan henki provosoi ja kannustaa huonoimpia mahdollisia luonteenominaisuuksia, jotka ovat tuhoisia kansallemme. Ei ole merkitystä, kuinka paljon yritämme erottua joukosta ja olla ”riippumattomia”.
Kaikki riippuu ympäristöstä, jossa elämme; sen arvot on ajettu alas ja normit ovat vääristyneitä. Niiden vaikutus aiheuttaa sen, että monet heistäkin, jotka kokevat olevansa ”kansallismielisiä”, elävät kuitenkin käytännössä kansallismielisyydelle vihamielisen järjestelmän sääntöjen mukaisesti, tästä tietämättä tai tämän tunnustamatta.
Käsitteen nationalismi alkuperä on latinan sanassa natio, joka tarkoittaa ’syntymistä’. Tämä tarkoittaa, että nationalismi todelllisessa merkityksessään on väistämättä sidoksissa biologiseen perimään, joka on yhteinen biologiselle lajille tai rodulle. Se, joka hyödyttää rotua tai homogeenista kansaa, palvelee nationalismia. Se, joka vahingoittaa ja turmelee kansaa, ei ole nationalismin palveluksessa.
Vahvalla ja elinkelpoisella kansalla on vahva kulttuuri. Kulttuuri toimii kuten immuunijärjestelmä haitallisia vaikutuksia vastaan. Mikä määrittelee kulttuurin? Kulttuuri on toinen latinalaista alkuperää oleva sana, joka tulee sanasta cultura. Se tarkoittaa ’hoitamista’, ’viljelyä’ ja ’jalostusta’.
Se, mikä seuraa hoidosta, viljelystä ja jalostuksesta, voi olla ainoastaan hyödyllistä eikä koskaan haitallista.
Haitallinen ja heikentävä ei näin ollen voi olla kulttuuria, sillä se on kulttuurittomuutta.
Sanan kulttuuri todellinen merkitys jättää runsaasti tilaa sille, jota voidaan pitää kulttuuriin kuuluvana – esimerkkeinä hyvät ihmissuhteet, taide, kirjallisuus, musiikki, luonto, terveys ja niin edelleen.
Tietäessämme, että nationalismin samoin kuin kulttuurinkin määritelmät ovat hyvään pyrkiviä luonnostaan, ja että ne tavoittelevat kansan edistystä ja vahvistamista, on meidän mahdollista määritellä, mitä on ”kansallinen” ja mitä se ei ole.
Aluksi voimme todeta, että rodun merkitystä ja arvoa vähättelevät eivät voi koskaan olla nationalisteja. Samoin voimme todeta, että tämän asennoitumisensa seurauksena he ovat myöskin kulttuurille vihamielisiä ja vahingollisia.
Nationalismi ilman rotutietoisuutta on valheellista todellisuutta. Sellaisen tehtävänä on ainoastaan kanavoida ihmisten psykologinen tarve tuntea ryhmään kuuluvuutta järjestelmän sallimalla vaarattomalla tavalla.
Ei kuitenkaan riitä, että katsoo itse olevansa kansallinen tullakseen kansalliseksi. Se edellyttää ymmärrystä ja arvopohjaa, jotka määrittelevät henkilön kansalliseksi.
Monikulttuurisen yhteiskunnan vastustaminen ei ole ainoa peruste kansalliselle, vaikka se onkin hyvä lähtökohta.
”Kansallinen” ei voi koskaan olla valeasu, jonka avulla saa anteeksi huonoa käytöstä ja vahingollisia ominaisuuksia.
Ollakseen kansallinen on tavoiteltava korkeampia ja kansalle hyväksi olevia arvoja. Monet kaipaavat jotain parempaa, ja on ilmeistä, että monet voivat pahoin – ehkä tietämättä miksi – perinteisen ympäristömme ja arvojemme kadotessa. Siksi kaikkien velvollisuus on näyttää hyvää esimerkkiä siitä, että kansalliset asiat ovat juuri niitä asioita, jotka nostavat meidät ylös turmeltuneesta ympäristöstämme.
Jos me kansallismieliset annamme itsemme vajota alas ja tulemme siksi, mitä vastaan taistelemme, niin annamme aseet vihollistemme käsiin. Välttääksemme sekaannukset ja vahingolliset väärinkäsitykset, meidän on selvennettävä kysymystä sekä annettava selkeitä esimerkkejä siitä, mitä kansallismielisyydellä tarkoitetaan.
Kasvavat sukupolvet ovat vallitsevan ajan hengen, liberaalin demokratian, tuotteita. Tämä ajan henki provosoi ja kannustaa huonoimpia mahdollisia luonteenominaisuuksia, jotka ovat tuhoisia kansallemme. Ei ole merkitystä, kuinka paljon yritämme erottua joukosta ja olla ”riippumattomia”.
Kaikki riippuu ympäristöstä, jossa elämme; sen arvot on ajettu alas ja normit ovat vääristyneitä. Niiden vaikutus aiheuttaa sen, että monet heistäkin, jotka kokevat olevansa ”kansallismielisiä”, elävät kuitenkin käytännössä kansallismielisyydelle vihamielisen järjestelmän sääntöjen mukaisesti, tästä tietämättä tai tämän tunnustamatta.
Käsitteen nationalismi alkuperä on latinan sanassa natio, joka tarkoittaa ’syntymistä’. Tämä tarkoittaa, että nationalismi todelllisessa merkityksessään on väistämättä sidoksissa biologiseen perimään, joka on yhteinen biologiselle lajille tai rodulle. Se, joka hyödyttää rotua tai homogeenista kansaa, palvelee nationalismia. Se, joka vahingoittaa ja turmelee kansaa, ei ole nationalismin palveluksessa.
Vahvalla ja elinkelpoisella kansalla on vahva kulttuuri. Kulttuuri toimii kuten immuunijärjestelmä haitallisia vaikutuksia vastaan. Mikä määrittelee kulttuurin? Kulttuuri on toinen latinalaista alkuperää oleva sana, joka tulee sanasta cultura. Se tarkoittaa ’hoitamista’, ’viljelyä’ ja ’jalostusta’.
Se, mikä seuraa hoidosta, viljelystä ja jalostuksesta, voi olla ainoastaan hyödyllistä eikä koskaan haitallista.
Haitallinen ja heikentävä ei näin ollen voi olla kulttuuria, sillä se on kulttuurittomuutta.
Sanan kulttuuri todellinen merkitys jättää runsaasti tilaa sille, jota voidaan pitää kulttuuriin kuuluvana – esimerkkeinä hyvät ihmissuhteet, taide, kirjallisuus, musiikki, luonto, terveys ja niin edelleen.
Tietäessämme, että nationalismin samoin kuin kulttuurinkin määritelmät ovat hyvään pyrkiviä luonnostaan, ja että ne tavoittelevat kansan edistystä ja vahvistamista, on meidän mahdollista määritellä, mitä on ”kansallinen” ja mitä se ei ole.
Aluksi voimme todeta, että rodun merkitystä ja arvoa vähättelevät eivät voi koskaan olla nationalisteja. Samoin voimme todeta, että tämän asennoitumisensa seurauksena he ovat myöskin kulttuurille vihamielisiä ja vahingollisia.
Nationalismi ilman rotutietoisuutta on valheellista todellisuutta. Sellaisen tehtävänä on ainoastaan kanavoida ihmisten psykologinen tarve tuntea ryhmään kuuluvuutta järjestelmän sallimalla vaarattomalla tavalla.
Ei kuitenkaan riitä, että katsoo itse olevansa kansallinen tullakseen kansalliseksi. Se edellyttää ymmärrystä ja arvopohjaa, jotka määrittelevät henkilön kansalliseksi.
Monikulttuurisen yhteiskunnan vastustaminen ei ole ainoa peruste kansalliselle, vaikka se onkin hyvä lähtökohta.
”Kansallinen” ei voi koskaan olla valeasu, jonka avulla saa anteeksi huonoa käytöstä ja vahingollisia ominaisuuksia.
Ollakseen kansallinen on tavoiteltava korkeampia ja kansalle hyväksi olevia arvoja. Monet kaipaavat jotain parempaa, ja on ilmeistä, että monet voivat pahoin – ehkä tietämättä miksi – perinteisen ympäristömme ja arvojemme kadotessa. Siksi kaikkien velvollisuus on näyttää hyvää esimerkkiä siitä, että kansalliset asiat ovat juuri niitä asioita, jotka nostavat meidät ylös turmeltuneesta ympäristöstämme.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.