Kansainväliset sopimukset suhtautuvat kielteisesti palkkasoturien käyttöön aseellisissa konflikteissa.
YK:n asiaa koskeva kansainvälinen sopimus palkkasotilaiden värväystä, käyttöä, rahoitusta ja koulutusta vastaan astui voimaan vuonna 2001. Lisäksi Geneven sopimukset määräävät, että palkkasotilaat eivät ole laillisia taistelijoita eikä heitä pidä kohdella sotavankeina.
Palkkasotureilla keskeinen syy lähteä sotiin on rahallinen hyöty. Lisäksi korvaus sotatöistä ylittää käytännössä aina sen, mitä tavallisille sotilaille tai upseereille konfliktissa maksetaan.
Palkkasotilaat eivät myöskään ole asukkaita siinä maassa, jossa he taistelevat - eivätkä heidän kotimaansa ole mukana sodassa.
Tässä suhteessa Syyriassa ollaan rajapinnalla, sillä Venäjä on sodan osapuoli.
Yksityisten turva-alan firmojen toiminta maailman konfliktialueilla on kuitenkin kasvava bisnes. Kiistaa onkin käyty siitä, onko niiden tapauksessa kyse palkkasotilaista.
Erityisesti Irakissa amerikkalaiset turvafirmat ovat keränneet erittäin huonoa mainetta.
Ne eivät kuitenkaan ole osallistuneet suoraan varsinaisiin sotatoimiin, jolloin voi tulkita niin, että kyse on vain armeijan tukirakenteista.
ANTERO EEROLA
YK:n asiaa koskeva kansainvälinen sopimus palkkasotilaiden värväystä, käyttöä, rahoitusta ja koulutusta vastaan astui voimaan vuonna 2001. Lisäksi Geneven sopimukset määräävät, että palkkasotilaat eivät ole laillisia taistelijoita eikä heitä pidä kohdella sotavankeina.
Palkkasotureilla keskeinen syy lähteä sotiin on rahallinen hyöty. Lisäksi korvaus sotatöistä ylittää käytännössä aina sen, mitä tavallisille sotilaille tai upseereille konfliktissa maksetaan.
Palkkasotilaat eivät myöskään ole asukkaita siinä maassa, jossa he taistelevat - eivätkä heidän kotimaansa ole mukana sodassa.
Tässä suhteessa Syyriassa ollaan rajapinnalla, sillä Venäjä on sodan osapuoli.
Yksityisten turva-alan firmojen toiminta maailman konfliktialueilla on kuitenkin kasvava bisnes. Kiistaa onkin käyty siitä, onko niiden tapauksessa kyse palkkasotilaista.
Erityisesti Irakissa amerikkalaiset turvafirmat ovat keränneet erittäin huonoa mainetta.
Ne eivät kuitenkaan ole osallistuneet suoraan varsinaisiin sotatoimiin, jolloin voi tulkita niin, että kyse on vain armeijan tukirakenteista.
ANTERO EEROLA
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.