Tampere on kerskarakentamisessa maamme öykkäröivin kaupunki, Jos Helsingissä olisi sama meno päällä, helsinkiläiset ryhtyisivät heti kapinaan valtuustoa vastaan.
Tampereen Areeenalle piti saada lähes 10 kerrosta korkeammat ökytornitalot kuin alun perin oli suunniteltu, ja kas kummaa, asemakaavan muutos oli valmis tuossa tuokiossa, vaikka todellisuudessa sen valmistelun pitäisi kestää vähintään kuukausia, ja se voisi kestää jopa vuosia valituksineen.
Miten tuollainen silmänkääntötemppu oikein onnistui?
Tampereen Areeenalle piti saada lähes 10 kerrosta korkeammat ökytornitalot kuin alun perin oli suunniteltu, ja kas kummaa, asemakaavan muutos oli valmis tuossa tuokiossa, vaikka todellisuudessa sen valmistelun pitäisi kestää vähintään kuukausia, ja se voisi kestää jopa vuosia valituksineen.
Miten tuollainen silmänkääntötemppu oikein onnistui?
Vastaukset 54
Vanhimmat
Tampereella onnistuu kaikki mitä rakennusliikkeet haluavat. Siitä pitää huolen meidän pormestarimme. Mottona, ensin rakennusliikkeet ja sitten muut. Nyt ei huolet paina eikä rasitu polla, kun velkaa otetaan ja kaikki kansalla maksatetaan.
Sen paremmin ei tätä asiaa voisi sanoa, että näi o.
Tampereen päättäjät sattuvat olemaan demokraattisesti paikalleen valittuja. Tätä todellisuutta nyt yrittää muutamat vallahimoiset vesittää, ja saada itselleen kannatusta ja sen tuomaa valtaa. Sairasta touhua vallan tavoittelussa.
Jokainen poliitikko on vallanhimoinen, myös nykyiset. Nythän he sitä valtaa sitten himona käyttävät. Yhtä sairasta se vallan taviottelu on sekä nykyisille että uusille poliitikoille. Vaalithan ovat jo pian ovella.
Äänestäjä joutuu silti petetyksi.nelikon kopla hyvä esimerkki.
Ainakin on yksi rva Topattutäti, joka johtaa yhden naisen kapinaosastoa kaikkea Tampereella tapahtuvaa vastaan. Jos poikkeamisluvassa puhutaan yhden-kahden kerroksen ylityksestä, rouvasta se kai on heti kymmenen kerrosta. Tottahan ei tarvitse väittää.
Ainakin Tampereella (?) on yhden naisen laajuinen kapinaosasto, joka on kaikkea Tampereella tapahtuvaa vastaan. Poikkeamisluvan 1-2 kerrostakin paisuu rva Topattutädin mielessä kymmeneen kerrokseen. Kannelle kun halutaan rakentaa toimistotilojen sijaan asuntoja. Tottahan ei tietenkään tarvitse väittää.
Juuri näin! Valhetta valheen perään. Pääperiaate hänellä on vastustus, aivan kaiken vastustus. Taitaa olla kivat fiilikset, kun elämä perustuu vastustamiseen.
Tässä päätetyt ja suunnitteilla olevat kaupungin rakennushankkeet ja niiden kustannukset:
-ratikka eka vaihe 240 miljoonaa
- ratikka toka vaihe 40-xx miljoonaa
- ratikkaan liittyvät muut työt 56 miljoonaa
- kansi 60 miljoonaa
- Hatanpään sairaala 233 miljoonaa
- Aseman alue 500 miljoonaa
- tunnelin viimeistely 10 miljoonaa
- tunnelin liittymä 40 miljoonaa
- uusi jätevesipuhdistamo 360 miljoonaa (? ei vielä varmuuttaa Tampereen osuudesta)
Nuo kun laskee yhteen päästään lukuun 1 539 miljoonaa.
Tuntuu, että rahaa on. Mutta kun ei ole. Viime vuoden alussa velkaa oli 1 200 miljoonaa. Nuo kun lisää siihen päästään lukuun 2 739. Sillä ollaankin ykkönen suurten kaupunkien velkatilastossa. Sehän on hienoa, kun nyt ollaan jo ykkösiä työttömyydessä.
Aiemman talousviisauden mukaisesti Tampereella tavattiin elää suu säkkiä myöten niin, että kaupungin velka asukasta kohden on pysynyt maamme suurimmista kaupungeista pienimpien joukossa. Nykyisten viisaiden miesten ja naisten mukaan meillä on varaa laittaa rahaa investointeihin niin, että kirimme verrokkikaupunkien saavuttamaa eromatkaa kiinni. Tottahan toki tämä käy järkeen, eikö vain?
Tampereella on tällä hetkellä velkaa 2500 euroa asukasta kohden. Se on hieman vähemmän kuin Helsingillä ja paljon vähemmän kuin Vantaalla ja Turussa, joissa ei ole näkyvissä Topattutädin manaamaa maailmanloppua vain siksi että kaupunki investoi voimakkaasti. Sehän on keynesiläistä talousviisautta parhaimmillaan.
Ikävä kyllä tuo velka 2500 e/asukas ei pidä paikkaansa. Kaupungin johto sitä valhetta vaan koko ajan esittää totena. Tuolta löytyy oikea luku:
http://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/suurten-kaupunkien-menot-vuonna-2015-tuloja-suuremmat-ja-velan-kasvu-jatkui
Tuo velkamäärä 5371/asukas oli vuoden 2015 lopussa. Vuoden 2016 lopussa sitä oli paljon enemmän (odotetaan kun tiedot tulevat) ja taas vuoden 2017 lopussa vielä enemmän.
Kyllä tuo velan määrää siinä suhteessa hirvittää, koska siitä pitää maksaa myös korot. Tietty osa kuntalaisten verotuloista menee vain korkojen maksuun.Kuka uskoo, että korot eivät nouse tulevaisuudessa.
Valtion tehtävä on hoitaa talouspolitiikkaa ja Keynesin opit todettiin jo 70-luvulla kerettiläisiksi.
Tossa velan määrässä Ikosen tuplaus on onnistunut. 2500 velka onkin yli 5000. Ihmettelinkin mitä se puhui ratikan yhteydessä. Nähtävästi oli sekoittanut asiat niin kuin koko kaupungin talousjohto. Mitä se Urkki aikoinaan sanoikaan; Saat.... ....rit.
Olet oikeassa siinä, että konsernitasolla kaupungin velka voi olla huomattavasti enemmän kuin viralliset luvut antavat ilmi. Silti linkkaamassasi artikkelissakin Tampereen velkaantuminen on vielä kohtuullista suhteessa pääkaupunkiseutuun ja Turkuun. Siis tuo 5300 euroakaan asukasta kohti ei ole vielä mahdottoman paljon. Suhteellisuudentaju kannattaa aina säilyttää.
5300 on kuitenkin enemmän kuin 2500 jota kaupungin johto käyttää. Se valhe on syötetty myös valtuutetuille ja he ovat sen uskoneet. Niin velka on vielä suht. kohtuullinen, mutta ei kauaa. Pelkästään ratikka nostaa sitä n. 2000/ asukas. Kun muut suunnitellut investoinnit rahoitetaan velalla niin ollaan pitkästi yli 10 000/asukas. Ja kas, silloin ollaankin jo Suomen ykkönen. Miksi näin toimitaan? Nyt toimitaan rakennusyhtiöiden edun mukaisesti.
Jos rakennusyhtiöt eivät saisi hyötyä, niin koskaan ei rakennettaisi mitään uutta kaupungin rahoilla. Ratikka nostaa velkaa, mutta se myös tuo säästöjä liikennöintiin, sekä hahmottaa kaupungin rakennetta pitkiksi ajoiksi, kun rakennuttajat voivat olla varmoja, että kiskojen viereen kannattaa rakentaa. Ratikka nostaa myös kaupungin imagoa. Metsäläiset ja ulkomailla ratikkakaupungeissa matkailemattomat eivät tätä ymmärrä, mutta monet muut kaupungeissa paljon vierailleet ja asuneet ymmärtävät.
Kun kaupunkia tiivistetään ratikan myötä, se säästää valtavat rahat verrattuna metsään rakentamiseen. Metsään rakennettaessa infraan on käytettävä keskimäärin 18 000 €/ uuteen metsälähiöön muuttava asukas. Sen sijaan, kun tiivistetään, vastaava kustannus putoaa noin 2000€:oon /tiiviille alueelle uuteen taloon muuttava asukas.
Kaupunki säästää infrassa noin 300 000 000 € /20 000 asutettavaa asukasta, riippuen rakennetaanko metsikköön, vai kaupunki alueelle.
Kasvata lapsistasi täyspäisiä jossakin tiivistetyssä betonihelvetissä.
Uskomatonta että tyypit jotka kutsuvat itseään VIHREIKSI haluavat asuttaa ihmiset betonislummiin!
Missä Suomessa on eniten vihreitä? Kehä I sisäpuolella. Kun vieraantuu luonnosta niin alkaa kaipaamaan ja ihannoimaan utopiaa. Ei maalla kenelläkään ole varaa olla vihreä.
Sitä varten on kunnat, esim. kangasaala jne. jotka ovat sen verran pieniä, että niitä ei pyritä edes rakentamaan kovin kaupunkimaisen näköisiksi.
On täysin itsekästä tulla asua kaupungissa, jonka tietää olevan Suomen käytännössä toiseksi suurin (koska espoo on lähiö) ja täten kehittyvä, ja alkaa vaatimaan, että tämän on pysyttävä minun näköisenäni keskusta-alueiltaankin, eli samanlaisena hirvityksenä, kuin esim. Tammelan lähiö.
Jos siis ei kaupnkimainen ympäristö miellytä, niin kaupungissa ei ole pakko asua. Kaupunkien tarkoitus ei ole pysyä pieninä ja pikkukylämäisinä, siksi en ymmärrä, miksi jotkut kehtaavat valittaa ja vaatia, että kaupungin om oltava kylämäinen tai se ei saa olla tiivis.
En minä ainakaan kehtaisi asua Päkäneellä ja alkaa vaatimaan, että Pälkäne on rakennettava hyvin kaupunkimaiseksi, koska ymmärtäisin, että pikkukylän on oltava pikkukylän näköinen ja kaupungin taas kaupungin näköinen.
Kaupungin on oltava kaupungin näköinen. Mitä vittua vaadit kaupunkia, joka Suomen suurimpia, pysymään jonkun Jyväskylän tai Seinäjoen näköisenä ja olemaan erottumatta näistä edukseen juuri mitenkään!?
Miksi olet alkujaan edes jäänyt Treen (keskustaan?) asumaan, jos ei miellytä, kun talot rakennetaan lähekkäin? Kaupungissa on sitä paitsi jokaisella mahdollisuus valita, asuuko väljästi (lähiö) vaiko kaupunkimaisesti (keskusta). Jos lähiö ei miellytä, vaikka lähiön väljyys miellyttäisikin, niiin silloin on aivan turha valittaa siitä, että joutuu asumaan keskustassa, mutta samanaikaisesti vaatia, että sen on oltava väljä lähiömäisen näköinen. J
oka paikkaa ei aleta rakentamaan väljästi kuitenkaan, vaan siihen on annettu mahdollisuus ja vaihtoehto, eli se lähiö.
Ei noista uusista alueista tehdä uusia Tesomia ja 70-luvun Hervantoja, vaan tyylikkäitä ja viihtyisiä. Teitä betonikuutioissa kasvaneita varoittavia esimerkkejä onkin jo ihan liikaa, joten hyvä, ettei niitä virheitä toisteta.
Missä joku kaupungin sapluuna on kehitetty? Voit ajatella kaupunkisi minkä näköiseksi haluat, kaikki eivät ehkä ole samaa mieltä
Valtavirtaista on ympäri maailmaa, että vähänkään suuremmat ja maassa merkittävimmät kaupungit näyttävät kaupungeilta, eivätkä millekään seinäjoelle, ja näitä kaupunkeja myös rakennetaan tiiviin näköisiksi.
Jos ei ole estetiikan tajua, esim. ei tajua, että kaupungin keskustassa ei rakenneta talon seinää 20 metrin päähän tiestä parkkipaikan taakse, vaan seinä on rakennettava heti jalkakäytävästä alkavaksi, niin näitä seikkoja tajuamattomien ei pidä päästä minkäänlaiseen päättävään asemaan, kun kaupunkeja rakennetaan.
Tai mikäli ei tajua sen vertaa siitä, mikä on sopusuhtaista ihmissilmälle, eli ei rakenneta katuja sen näköisiksi, kuin miten on rakennettu mm. Kyttälänkatu Stockmanin takana; yksikerroksisia järkyn näkösiä liikesiipiä, kerrostalon seiniä, jotka vedetty kauas tiestä jne.
Kuten on olemassa säveltaju/ nuottikorva, on olemassa myös estetiikan taju. Kaikilla sitä ei ole.
Siinä on estetiikka kaukana kun grynderi maksimoi voittoa.
Tampereen kaupungin rakennusprojektit ei elvytä muuta kuin rakennusyhtiöiden tulosta.
ja velkojien korkotuloja.
Öykkäröintiä, totta. Eiköhän Ikonen ole tullut tuossa pestissä tiensä päähän.
Toivottavasti. T. Tamperelainen veronmaksaja
Tavallisia vuokra asuntoja lisää ois hyvä rakentaa.niitä tarvitaan.
Hyvä, kun rakennetaan korkeampia. Aivan liikaa suomalaisessa kaupunkiarkkitehtuurissa onkin taloja, jotka ovat liian matalia eli alle viisi-seitsemän kerrosta keskustoissa.
Liian matalat talot latistavat ihmisiäkin, koska arkkitehtuurilla on myös vaikutus mieleen. Kaikista kamalimpia ovat amuri-tyyppiset kolmikerroksiset harmaat betonielementtikuutiot 70-luvulta. Talot ovat superankeita niiden lättänyyden ja karmean materiaalin vuoksi. Ne vaikuttavat taatusti ihmisiin negatiivisesti, jos se on asuinymnoäristö.
Ilmaskos jenkeillä on niinkin hyvä itsetunto osaltaan, kun kaupungeissa on toinen toistaan komeampia pilvenpiirtäjiä, jotka saavat aikaan tietynlaista suuruudentunnetta ympäristön asukkaissa. Pilvenpiirtäjärakentaminen edustaa tietynlaista ylväyttä, suuruutta ja antaa kuvan, että ei olla liian vaatimattomia, joka sanoma myös tarttuu ihmisiin.
Sen sijaan, kun suomi oli viime vuosikymmeninä vahvasti sosialistinen valtio (60-70 lvut etenkin), ja koska sosialismi on järjestelmä, joka pyrkii latistamaan ja lyttäämään ihmisen, niin tähän latistamiseen sopii juurikin mainiosti lättänät kolmikerroksiset betonitalot; ne antavat vahvan viestin turhasta vaatimattomuudesta.
Kun vielä auringonkin näkisi niiden pilvenpiirtäjien lomasta. Ei juuri kaduille näy
Jätetäänkö Tampere tälläiseksi, kuin se nyt on? Niinkö?
Eli Tampere on ikäänkuin valmis?
Pistä kosken rannatkin tasaiseksi ja tilalle pilvenpiirtäjiä.
Olen Tampereelle kymmeniä vuosia sitten syntynyt. Aina on tuntunut hyvältä sanoa olevansa "paljasjalkainen tamperelainen".Enää ei tunnu. Olen uskonut myös kotikaupungissani Tampereell kuolevani. Enää en usko. Tältä valtavalta rakennustyömaalta nimeltä Tampere on jo riistetty synnyinkaupunkini sielu.Ja yhä vain hullummaksi käy. Vakavasti harkitsen lähtöä.Ehkä maastamme vielä löytyy soppi, jossa suuruudenhullut öykkärit ole päässeet mellastamaan.
Täysin normaalia, että kaupungeissa on suuria hankkeita. Ei voi olettaa, että Tampere pysyisi ulkonäöltään ja olemukseltaan samanlaisena, kuin mitä se oli vaikka 60-luvulla. Suurimmat kaupungit kilpailevat joka maassa keskenään, niin myös Tre helsingin ja Turun kanssa. Pienet kaupungit voivat pysyä sellaisina, kuin ovat, mutta suuret ovat talouden, kulttuurin ja koulutuksen vetureita ja niiden on kehityttävä.
Mitä tarkoittaa "synnyinkaupunkini sielu"? Jotain pientä ja vaatimatonta vai; maksimissaan kolme kerroksisia taloja, ei selvää kaupunkimaisuutta, väljää rakentamista metsiin jne.? Se Suomessa kyllä osataan valitettavan hyvin; olla pieni, huomaamaton ja vaatimaton, itseään väheksyvä.
Tarttis saada oikeita työpaikkoja
T10.1.2017 Kauppalehden alaotsikko:
"Rakennusalalla eletään huippusuhdannetta, mikä näkyy hyvin maanantaina julkaistussa alan työvoimakyselyssä."
Tässä tilanteessa kaupunki lisää omaa rakentamistaan. Ei voi sanoa kuin järjen köyhyyttä. Missä ne keynesiläiset torvet piileksii.
Tampere raiskataan rakennusliikkeiden ja kaupunkilaisista vieraantuneiden poliitikkojen toimesta, hyvä ystäväni joka tuli vuosien päästä käymään synnyinkaupungissaan Tampereella sanoi osuvasti: " en tunnista rakasta kaupunkiani enää" "missä on Viistokatu, autoilijat Hämeenkadulta, pienet kivijalkaliikkeet, toimelias ja elävä keskusta?"" ilo on kadonnut ihmisten ilmeistä"
pahalta tuntui kun osui niin oikeaan
"Keskustaan tavoitellaan 15 000 uutta asukasta, josta Eteläpuiston 2 800 asukasta on osa."
Kyllä muuttaa taas paljon työttömiä lisää Tampereelle. Onneksi pääsevät ratikka ajelemaan Hervantaan.
Pakko purkaa muutama arvokiinteistö tieltä.. Ku hometta löytyy. Oikea firma niin oikeat tulokset!
"Eteläpuistoon odotetaan tulevan 1 000 työpaikkaa"
What! Sinne tulee siis 200 kebab-pizzeriaa.
Kyllä kaupungin suunnitelmat on ihan hanurista.
Lisäksi joku katusoittaja ja kerjäläinen
Eihän tuo ole mitään. Hiedanrantaan odotetaan tulevan 10 000 työpaikkaa. Missä halvatun ihmemaailmassa kaupungin suunnittelijat elävät. Ei pelkkä asuntojen teko noin paljon voi työpaikkoja tuoda. Jos tollasia suunnitelmia päästää käsistään niin kyllä tämä asettaa aivan uuteen valoon kaikki kaupungin suunnitelmat. Ratikka nyt etunenässä.
Asuvat sellaisessa ihmemaailmassa, missä on muitakin työpaikkoja kuin asuntojen teko. Tosi utopistista!
Joo ne 10 000 työpaikkaa syntyy kun niin kaupungin suunnitelmissa paperilla kerrotaan. Kyllä se paperilla on helppo luoda uusia työpaikkoja. Riittää kun niin kirjoittaa. Ja tähän uskoo kaikki.
Uusi globaali talous tarjoaa digimarkkinoiden ja palveluiden tarjonnan, sekä näiden koordinaationkin puolella uusia mahdollisuuksia. Mitä myöhemmin tämä itsestään selvä asia myönnetään Tampereella, sitä suuremmat vahingot siitä ehtivät koitua veronmaksajille. Osa kaupungin kehitystä on se, että seurataan niitä uusia mahdollisuuksia, joita markkinoilla on. Ja niistä osataan soveltaa ne, jotka parhaiten toimivat. Tai joilla voidaan luoda jotain uutta tai tulevaa. Tiellä, joka Tampereella on valittu on hyvä jatkaa eteenpäin. Ja suuri kiitos siitä kuuluu tietenkin niille asiantuntijatahoille ja päättäjille, jotka ovat perehtyneet asioihin ja ottaneet vastuuta tulevienkin sukupolvien tarpeista.
Ymmärrätkö itsekään puppusanageneraattorisi tuotoksia!
Tuo sinun pakkomielteesi julistaa, ettet ymmärrä selkeää tekstiä, on metka 😀
Meillä on täällä tilaa, muualla ei juurikaan ole. Siksi siellä on pakko rakentaa kalliisti ylöspäin. Kallis rakentaa ja purkaa. Mutta täytyyhän meillä kun muuallakin... Lapsellinen peruste
Urbaani yhteiskunta kokee kasvukipuja. Teollisuuteen perustuva yhteiskunta väistyy palveluyhteiskunnan tieltä. Tuotteet ja tavarat tuotetaan tulevaisuudessa ilman ihmistyövoimaa. Palvelu,suunittelu,tekniikan hyväksikäyttö on seuraava askel.
Mitenkähän Tampereella ollaan varauduttu tähän:
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/tt-kuntainfran-korjausvelassa-muhii-miljardipommi---lyhentamissuunnitelmaa-ei-ole/rGVjzGxc
Ei tietenkään mitenkään.
Yksi syy siihen, kun haluttaisiin tiivistää kaupunkirakennetta on, että ei tarvitsisi tehdä uutta infraa vaan sama raha voitaisiin laittaa vanhan korjaukseen.
Jatkuvastihan joku valittaa, kun kadut on auki esimerkiksi kaukolämpöverkon korjaamisen takia. Korjaamista voisi kyllä järkevöittää uusimalla kerralla kaikki montussa olevat johdot ja putket, ettei samaa kohtaa tarvitsisi joka vuosi avata.
Ollaanpas. Hämeenkatu uusiutuu tulevan ratikan myötä. Kaupunkiin tulee kymmenientuhansien massa uusia veronmaksajia.Ratikka tuo kaivattua rahavirtaa kaupungin kassaan.Autoille tietullit.
Eikös tilastot kerro päinvastaista. Kaupungista lähtee hyvin tienaavat veronmaksajat ja tilalle tulee työttömiä. Lisäksi ratikka vie rahaa. Ensi vaiheessa sitä kuluu 310 miljoonaa. Sen verran sitä otetaan aluksi lainaksi. Myöhemmin sitten toinen mokoma lisää. Ja tästä maksetaan vuosittain korot.