...Sakon kivääri? Miten toimi? Tähtäimet?
Oliko Simo Häyhällä...
Naapurintyttö2
29377
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
pystykorva, avo tähtäimet
eli ei siis sakolainen?
Häyhä ampui max. 400 metriin saakka ja piti avotähtäimiä silloin riittävinä. Avotähtäimillä on ampujan pää matalammalla kuin kiikarin kanssa.
minkä vuoksi max. 400?
Luoti toki lentää paljon pitemmällekin, mutta osumatarkkuus alkaa olla jo aika heikkoa pitemmällä matkalla pystykorvalla.
Laittoivat rynkkyyn rengastähtäimen, ettei varmasti osu.
Reikätähtäin on aivan yhtä tarkka kuin perinteinen jyvä/hahlo. Jenkit käyttää lähes yksinoman reikätähtäimiä.
Sinä revit omasta päästä totuuksia, joita tänne kirjoittelet. Vai että jenkit käyttää lähes yksinomaan reikätähtäintä? Optinen tähtäin on lähes kaikilla käytössä.
https://www.google.fi/search?q=us army rifle optics&hl=fi&rlz=1T4NDKB_fiFI512FI512&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwiw6JiyuaHRAhUCEiwKHRrbAcIQsAQIJg&biw=1438&bih=595#imgrc=Hg1T056YrXB_NM:
Reikätähtäintä ei juuri käytetä muualla, kuin suomessa, tosin täällä kehitys laahaa armeijaan liittyvissä asioissa yleensä 50v. kehittynyttä maailmaa jäljessä.
Käytä
https://www.youtube.com/watch?v=kavu1rOQCcs
Jopas sinulla on agressiivinen tyyli keskustelupalstalla?
Olen tutustunut lähinnä jenkkien toisen maailmansodan käsiaseisiin ja ainakin Garand ja sen seuraaja M-14 olivat varustettuja reikätähtäimillä. Muistelen, että näin oli myös M1 Carbinen kohdalla, jota sitäkin valmistettiin runsaat 6 miljoonaa kappaletta.
Jos sinulla on parempaa tai uudempaa tietoa niin kerro ihmeessä (ilman haistatteluja).
Se toki pitää paikkansa, että varsin moni tämän päivän ase omaa optisen tähtäimen.
Armeijan rynkyssä oli reikätähtäin, mutta ase oli kohtuullisen tarkka niille etäisyyksille, millä sillä ylipäätään kannatti ampua. Muistelen, että yötoimintaa varten siinä saattoi myös kääntää hahlon näkyviin...
Enempi vaikuttaa aseen toleranssi, rynkyssä on takatähtäin idioottimaisesti paikassa, missä se on aina aseen purkamisen jälkeen kohdistettava.
Jos pimeässä ja hämärässä käytät rengastähtäintä olet yhtä kuin kuollut kun et perkele näe sillä mitään ja paristot kuluu punapistehärpäkkeissä sekä pimeänäkötähtäimet hajoo kun juokset kivikossa. Avotähtäin fosforeineen on parasta!
Olet totaalinen idiootti, ilmeisesti se sama lahopää, joka kaipailee jatkuvasti tällä palstalla nuoruuden homoihastustaan, tarkkispoikaa.
Ei kannata linkittää jotakin vietnaminsodan aikuista rainaa todisteeksi, että jenkit käyttää rengastähtäintä. Se mikä on historiaa, vain suomessa ja pohjoiskoreassa nykypäivää, ei jenkeissä.
Eikö häyhällä ollunna baikal erikois pienoiskivääri, äänenvaimentimella ja yö/pääiväkiikarilla. Napsi lähietäältä napin otsaan , jättikö kitumaan on kysymysmerkki, toisaalta piekkarin jättämä reikä päässä ei paljon enään hetkeen rynnäköidä mihinkään suuntaan, saattaa siinä varvasluut kääntyä takaisin takalinjoille ja otille.
Kuuluu tähdänneen vyön solkeen
Ja höpsis. Kollaa-joella myös venäläiset olivat vihkiytyneet tarkka-ampujatoimintaan eikä siellä kovin usein mies kuljeskellut niin taivasalla, että vyön solki olisi näkynyt. Myös Puna-armeijalla oli tarkka-ampujia ja näiden kanssa kävi Simo 'kaksintaisteluja', joista yleensä selvisi voittajana. Niissä otteluissa miehestä näkyi puolin ja toisin vain pää, jos sitäkään.
Simon ase oli tavallinen pystykorva rautatähtäimin.
Jos ase ampuu liian ylös, eikä vaihtojyviä ole, on viisainta opetella tähtäämään halutun osumapisteen alapuolelle. Vakavimmissa tositoimissa, joissa ampumaetäisyydet metsämaastossa olivat tavallisemmin alle kuin yli 100 metriä, oli yleispätevä ohje: "Tasajyvä vyön kohdalle!"
Yleensä kukaan ei käytä mitään "vaihtojyviä" vaan asia on hoidettu hahlossa olevalla liukuvalla etäisyyssäädöllä.
Niihin tositoimiin lähietäisyydeltä voi vyösääntösi päteä, mutta luulin, että puhuimme tarkka-ampujatoiminnasta ja Simo Häyhästä!
Tarkka-ammunnassa yleensä pätee sääntö, että ammunnan kohteet myös yleensä ova tietoisia vaarasta ja maaleista n
Kyy vain pieni osa ja sekin vain hetken. Jos Häyhä olisi ampunut varomattomia kokovartaloita niin olisi tuloskin ollut aivan toista luokkaa!
Yleensä salamurhaaja maastoutuu ja ampuu rintakaarella kulkevia komentajia.
Sodassa tarkka-ampuja e ole mikään "salamurhaaja" vaan taidokas soturi. Tämän sodankäyntitavan edeltä kävijä oli Neuvostoliitto ITSE ja sen monet menestyneet "salamurhaajat" ovat maassa juhlittuja sankareita!
Hauska kuulla stallarin mielipide heistä:-D
Jostain syystä saksalaisten upseerit kaatuivat ennen tulikastetta jo kokoontumisalueilla. Voit kysyä vaikka niiltä Hitlerin valapatoilta.
Katoppa tuolta lisää
http://www.simohayha.fi/
Ne 500 on huru-ukkojen juttuja. Todellinen määrä oli jossain 225-250 tienoolla. Kamala määrä sekin.
- tilasto tarkoittaa ,että 542 laukausta koko talvisodan ajalta , eli noin 5 laukausta päivässä , se paljonko kuolettavia osumia on aivan eri juttu ,koska kukapa ne laakit käy tarkastamassa , haavoitettuja saattaa olla suurin osa - jos 5 per pv ,niin veikkaisin yksi saattaa olla tappava, 2 haavoitettua ja loput huteja
kaippa sillä oli jonnillainen kiikariki mukanaan - eppäilen ihan paljaalla ?
No, jo on sinulla murheet?
On jo moneen kertaan todettu, että Häyhä käytti tavallista pystykorvaa rautatähtäimillä ja perusteli sillä sitä, että sillä tavalla oma pää nousi mahdollisimman vähän!
Osumat olivat useimmiten pääalueelle, joka tunnetusti on ihmisellä arka paikka. Uuno Tarkki oli asiasta kysynyt Häyhältä ja tallensi vastauksen kirjaansa.
Uuno Tarkki: Kaksi sotaa etulinjassa
Mistä tiesin, että kaikki kolme olivat varmoja tapauksia, ”laaki ja vainaa”? Simo Häyhä tämänkin asian selvitti tavatessamme Kollaalla. Jos luoti osuu kuolettavasti eli mies kuolee seisaalleen, miehen polvet pettävät, ruumis menettää tasapainonsa, valuu kasaan ja kaatuu painopisteen suuntaan. Jos luoti ei osu kuolettavasti, maali vetäytyy nopeasti suojaan!
- käsittääkseni sala-ampuja ampuu raosta ,siis pölli päällä ,pölli alla ja keskellä rako tai 2 pölliä rinnakkain ja rako välissä passipaikkoja täytyy olla vaikka 10 jos komppania hajautuu 1km alueelle ja passipaikan vaihto joka toinen tunti. - ei siis välttämättä tartte varoa ,että osuu päähän jos nostaa.
Saalaisuus oli harjoittelu ketunmetsästyksellä, naamiointi ja tasajyvän tuunaus. Okulaarit olisivat vain olleet jäässä, sitäpaitsi hänellä oli tapana pitää tähtäinten välissä jotain tumppua suojana.
Häyhä sai venäläisen sala-ampujan luodin leukaansa. Kollaalla huhuttiin hänen jo kuolleen, mutta hän oli vielä kuitenkin elossa. Tosin haavoittuminen oli vaikea ja verenvuoto melkoinen. Hänet saatiin kuitenkin vedettyä ahkiolla sidontapaikalle ja edelleen hoitoon. Osumasta jäi pysyvä vamma kasvoihin.
Ei ollut sala-ampujan luoti, Simo itse kertoi tulleen rehellisessä tappeluksessa, tämän ampuessa pikatulta polvillaan maassa.
no mitenetttei