Suomessa on viime aikoina varoiteltu lähinnä Venäjän suorittamasta trollauksesta maassamme. Tehtiinpä Yleen oikein juttukin Pietarin trollitehtaasta, jossa muka yötä päivää kirjoitettiin trollijuttuja Suomea vastaan. Juttu palkittiin vuoden parhaan jutun palkinnolla, ja sen tekijöitä Jessikka Aroa ja Mika Mäkeläistä kiiteltiin monin sanoin.
Todellisuudessa kyse oli mielikuvituksen tuotteesta. Ketään ei haastateltu kasvot näkyvissä, eikä ”tehtaan” osoitteesta saanut mitään selvää. Tätä ennen Jessikka Aro oli jo palkattu Yleen paljastamaan trolleja, ja hän antoi puhelinnumeronsakin, jotta hänelle voidaan ilmoittaa ”epäilyttävistä” tahoista. Tämä toi mieleeni entisen DDR:n Stasi-systeemin, jossa palkittiin naapurin ilmiantamisesta.
Suomeen perustettiin joitakin vuosia sitten ns. Turvallisuuskomitea, jossa edustettuina ovat mm. eri ministeriöt kansliapäällikkötasolla. Komitea on lähinnä eräänlainen hallintoneuvosto, ja todellista valtaa käyttävät ns. asiantuntijajäsenet, joista tunnetuin lienee valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila.
Talvella koulutettiin myös 100 valtion virkamiestä informaatiosodankäyntiin. Opettajina kurssilla toimivat amerikkalaiset asiantuntijat. Kovin oli salaista opetus, sillä siitä ei juuri kerrottu ulospäin.
”Arvaamaton” on sana, jota nyt käytetään Venäjästä, kun halutaan luoda uhkakuvaa itänaapuristamme. Tällä halutaan antaa suomalaisille se kuva, että Venäjä voi tehdä mitä tahansa ja milloin tahansa. Tällöin usein viitataan Ukrainan tapahtumiin. Tosiasia on kuitenkin, että Ukrainan kriisi kehittyi vuosien mittaan, ja venäläiset olivat varoitelleet seurauksista, jos Venäjän näkemyksiä ei oteta huomioon.
Sanoja ”väitetään”, ”sanotaan” jne. käytetään, kun halutaan kertoa Venäjästä asioita, joista ei ole mitään todisteita. Esim. Ylen uutisissa aloitetaan usein ”väitetään” ja sitten kerrotaan tarinaa, josta ei kuitenkaan ole mitään todisteita. Lopuksi todetaan: ”Venäjä kiistää tapahtuman”. Epäilyn siemen on kuitenkin jo kylvetty Venäjän ”katalista aikeista”.
Suomessa tätä venäjävastaista mielialaa on jo kylvetty useiden vuosien ajan. Toiveena on ollut Nato-kannatuksen lisääntyminen Suomessa. Näin ei ole käynyt, ja siksi Suomen Nato-kannattajat alkavat olla epätoivoisia.
Suomen kansa vaikuttaa kuitenkin tervejärkiseltä ja maltilliselta. Poliittisten päättäjien kannattaa ottaa huomioon kansalaisten näkemykset. Suomen vieminen Natoon vastoin kansan tahtoa saattaisi johtaa arvaamattomiin seurauksiin.
Todellisuudessa kyse oli mielikuvituksen tuotteesta. Ketään ei haastateltu kasvot näkyvissä, eikä ”tehtaan” osoitteesta saanut mitään selvää. Tätä ennen Jessikka Aro oli jo palkattu Yleen paljastamaan trolleja, ja hän antoi puhelinnumeronsakin, jotta hänelle voidaan ilmoittaa ”epäilyttävistä” tahoista. Tämä toi mieleeni entisen DDR:n Stasi-systeemin, jossa palkittiin naapurin ilmiantamisesta.
Suomeen perustettiin joitakin vuosia sitten ns. Turvallisuuskomitea, jossa edustettuina ovat mm. eri ministeriöt kansliapäällikkötasolla. Komitea on lähinnä eräänlainen hallintoneuvosto, ja todellista valtaa käyttävät ns. asiantuntijajäsenet, joista tunnetuin lienee valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila.
Talvella koulutettiin myös 100 valtion virkamiestä informaatiosodankäyntiin. Opettajina kurssilla toimivat amerikkalaiset asiantuntijat. Kovin oli salaista opetus, sillä siitä ei juuri kerrottu ulospäin.
”Arvaamaton” on sana, jota nyt käytetään Venäjästä, kun halutaan luoda uhkakuvaa itänaapuristamme. Tällä halutaan antaa suomalaisille se kuva, että Venäjä voi tehdä mitä tahansa ja milloin tahansa. Tällöin usein viitataan Ukrainan tapahtumiin. Tosiasia on kuitenkin, että Ukrainan kriisi kehittyi vuosien mittaan, ja venäläiset olivat varoitelleet seurauksista, jos Venäjän näkemyksiä ei oteta huomioon.
Sanoja ”väitetään”, ”sanotaan” jne. käytetään, kun halutaan kertoa Venäjästä asioita, joista ei ole mitään todisteita. Esim. Ylen uutisissa aloitetaan usein ”väitetään” ja sitten kerrotaan tarinaa, josta ei kuitenkaan ole mitään todisteita. Lopuksi todetaan: ”Venäjä kiistää tapahtuman”. Epäilyn siemen on kuitenkin jo kylvetty Venäjän ”katalista aikeista”.
Suomessa tätä venäjävastaista mielialaa on jo kylvetty useiden vuosien ajan. Toiveena on ollut Nato-kannatuksen lisääntyminen Suomessa. Näin ei ole käynyt, ja siksi Suomen Nato-kannattajat alkavat olla epätoivoisia.
Suomen kansa vaikuttaa kuitenkin tervejärkiseltä ja maltilliselta. Poliittisten päättäjien kannattaa ottaa huomioon kansalaisten näkemykset. Suomen vieminen Natoon vastoin kansan tahtoa saattaisi johtaa arvaamattomiin seurauksiin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sauli+Niinistö:+ei+natojäsenyydelle