Oikeudenkäymiskaari Suomenmaassa

2 § (25.8.2016/683)

Yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus.

L:lla 683/2016 muutettu 2 § tulee voimaan 1.1.2017.

L:lla 683/2016 muutettu 1 luku tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

1 LUKU

Yleisistä tuomioistuimista (23.5.1969/323)

1 § (27.3.1987/354)

Yleisiä tuomioistuimia ovat alioikeutena käräjäoikeus, ylioikeutena hovioikeus ja ylimpänä oikeusasteena korkein oikeus.

2 § (27.3.1987/354)

Käräjäoikeudessa on lainoppineina jäseninä laamanni ja käräjätuomari sekä muina jäseninä lautamiehiä. Käräjäoikeuden puheenjohtajana toimii lainoppinut jäsen.

3 § (21.1.1994/58)

Hovioikeudessa on presidentti ja muina jäseninä hovioikeudenlaamanneja ja hovioikeudenneuvoksia.

4 § (27.3.1987/354)

Korkeimmassa oikeudessa on presidentti ja muina jäseninä oikeusneuvoksia.

5 § (27.3.1987/354)

5 § on kumottu L:lla 27.3.1987/354.

6 §

Isä ja poika, appi ja vävy, kaksi veljestä tahi langosta älkööt istuko samassa Oikeudessa, jos siinä ei ole useampaa kuin seitsemän. Älköönkä niitä, jotka keskenänsä ovat nyt sanotussa sukulaisuudessa tai lankoudessa, koskaan istuko useampaa kuin kaksi samassa Oikeudessa.

6 a § (31.12.1986/1049)

Tuomioistuimen jäsenen on valintansa mukaan joko vannottava tuomarinvala tai annettava tuomarinvakuutus. Tuomioistuimen jäsen, joka ei kuulu mihinkään uskontokuntaan, antaa kuitenkin vakuutuksen.

Vala vannotaan niin kuin 7 §:ssä säädetään. Vakuutus annetaan noudattaen soveltuvin osin valan kaavaa.

7 §

Tuomari vannokoon tämän valan: Minä N. N. lupaan ja vannon Jumalan ja hänen pyhän evankeliuminsa kautta, että minä parhaan ymmärrykseni ja omantuntoni mukaan kaikissa tuomioissa tahdon tehdä ja teen oikeutta niin köyhälle kuin rikkaallekin ja tuomitsen Jumalan ja Ruotsin lain ja laillisten sääntöjen mukaan: etten koskaan minkään varjolla lakia vääristele enkä vääryyttä edistä sukulaisuuden, lankouden, ystävyyden, kateuden ja vihan tahi pelon tähden taikka lahjan ja antimien tahi muun syyn takia, enkä syytöntä syylliseksi taikka syyllistä syyttömäksi tee. Minä en myöskään ennen tuomion julistamista enkä sen jälestä ilmaise oikeutta käyville enkä muille niitä neuvotteluita, joita Oikeus suljettujen ovien takana pitää. Kaiken tämän tahdon täyttää ja täytän uskollisesti, rehellisenä ja totisena tuomarina, ilman kavaluutta ja juonia, niin totta kuin Jumala minua auttakoon ruumiin ja hengen puolesta. Älköön kukaan tuomarinvirkaan ruvetko, ennenkuin on näin vannonut.

8 § (22.7.1991/1052)

Laamannin ja käräjätuomarin on vannottava 7 §:ssä mainittu vala hovioikeudessa ja lautamiehen käräjäoikeudessa.

9 §

Jos tuomari luvatta panee jonkun sijaansa tuomitsemaan, menettäköön virkansa.

10 § (23.4.1976/350)

10 § on kumottu L:lla 23.4.1976/350.

11 §

Tuomarin pitää tarkoin tutkia lain oikeata tarkoitusta ja perustusta sekä tuomita sen mukaan, mutta ei vastoin sitä, oman mielensä mukaan. Maan tapa, jos se ei ole kohtuuton, olkoon hänellä myös ohjeena tuomitessansa, kun säädettyä lakia ei ole.

12 §

Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.

2 LUKU (22.7.1991/1052)

Päätösvaltaisuudesta

1 § (25.4.2014/339)

Käräjäoikeus on päätösvaltainen rikosasiassa, kun tuomioistuimessa on puheenjohtaja ja kaksi lautamiestä.

jatko kirjoitti:

4 § (27.3.1987/354)

Korkeimmassa oikeudessa on presidentti ja muina jäseninä oikeusneuvoksia.

aamen

jatko kirjoitti:

2 LUKU (22.7.1991/1052)

Päätösvaltaisuudesta

ok--

jatko kirjoitti:

10 § on kumottu L:lla 23.4.1976/350.

amenta.

rtyette kirjoitti:

ok--

aamenta, amen.

1 § (25.4.2014/339)

Käräjäoikeus on päätösvaltainen rikosasiassa, kun tuomioistuimessa on puheenjohtaja ja kaksi lautamiestä.

Käräjäoikeus on päätösvaltainen rikosasiassa myös kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanossa, jos sitä asian laadun tai muun erityisen syyn vuoksi on pidettävä perusteltuna.

2 § (25.8.2016/683)

2 § on kumottu L:lla 25.8.2016/683, joka tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

2 § (25.4.2014/339)

2 § (25.4.2014/339)

Käräjäoikeuden 1 §:n 1 momentissa mainittua kokoonpanoa voidaan vahvistaa toisella lainoppineella jäsenellä, jos sitä asian laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi on pidettävä perusteltuna. Samoin edellytyksin käräjäoikeudessa voi olla kolmas lautamies.

3 § (22.7.1991/1052)

Muussa kuin 1 §:ssä tarkoitetussa asiassa käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun siinä on kolme lainoppinutta jäsentä.

3 a § (25.8.2016/683)

3 a § on kumottu L:lla 25.8.2016/683, joka tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

3 a § (25.4.2014/339)

Jos lautamiehelle on tullut este pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen, käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun lautamiehiä on vähintään yksi.

Jos kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanossa jäsenelle on tullut este pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen, käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun jäseniä on vähintään kaksi.

4 § (5.12.2008/811)

Riita-asian käsittelyä saadaan jatkaa 3 §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa, jossa asian käsittely on aloitettu, vaikka asia käsittelyn aikana muuttuu sellaiseksi, että se tulisi käsitellä 5 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa. Samoin voidaan menetellä, jos samaan oikeudenkäyntiin yhdistetään käsiteltäväksi myöhemmin vireille tullut 5 §:n 1 momentin mukaisessa kokoonpanossa käsiteltävä asvbcbcvbcia.

5 § (30.8.2002/768)

Käräjäoikeudessa on vain puheenjohtaja:

1) hakemusasiassa, jonka käsittelyä ei jatketa riita-asian käsittelystä säädetyssä järjestyksessä;

2) valmistelussa;

3) riita-asian pääkäsittelyssä, jos tuomarina toimii valmistelusta vastannut tuomari eikä asian laatu tai laajuus edellytä asian käsittelyä täysilukuisessa kokoonpanossa;

4) otettaessa vastaan todistelua pääkäsittelyn ulkopuolella; sekä

5) käsiteltäessä erikseen 7 luvun mukaista turvaamistointa koskevaa asiaa.

Käräjäoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus lausua käsityksensä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun täysilukuisen kokoonpanon tarpeellisuudesta. Jos asianosainen pitää täysilukuista kokoonpanoa tarpeellisena, asia voidaan ratkaista pääkäsittelyssä yhden tuomarin kokoonpanossa vain erityisestä syystä.

3 momentti on kumottu L:lla 5.12.2008/811.

6 § (25.8.2016/683)

Rikosasiassa käräjäoikeus on päätösvaltainen myös, kun siinä on yksin puheenjohtaja, jos mistään syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin vankeutta enintään kaksi vuotta tai jos syytteessä tarkoitettu yksittäinen rikos on:

1) virkamiehen väkivaltainen vastustaminen;

2) törkeä varkaus;

3) törkeä kavallus;

4) törkeä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus;

5) törkeä kätkemisrikos;

6) törkeä vahingonteko;

) törkeä petos;

8) törkeä maksuvälinepetos;

9) törkeä tietomurto;

10) rekisterimerkintärikos;

11) 1–10 kohdassa mainitun rikoksen rangaistava yritys.

Ratkaistaessa rikosasiaa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun siinä on yksin puheenjohtaja.

6 a § (22.8.2014/671)

Ratkaistaessa rikosasiaa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 b luvussa tarkoitetussa tunnustamisoikeudenkäynnissä käräjäoikeuden puheenjohtajana toimii laamanni tai käräjätuomari. Käräjäoikeus on päätösvaltainen myös, kun siinä on yksin puheenjohtaja.

7 § (5.12.2008/811)

Jos käräjäoikeus käsitellessään asiaa 6 §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa katsoo, että asia on käsiteltävä käräjäoikeuden 1 §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa, asia on siirrettävä sanotussa kokoonpanossa käsiteltäväksi.

os asia pääkäsittelyn aikana muuttuu sellaiseksi, että se pitäisi käsitellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa, saadaan asian käsittelyä kuitenkin jatkaa 6 §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa, jos laamanni tai käräjätuomari toimii oikeuden puheenjohtajana ja käsittelyn jatkamista voidaan pitää tarkoituksenmukaisena.

8 § (22.7.1991/1052)

Hovioikeus on päätösvaltainen kolmijäsenisenä.

Yksi jäsen voi kuitenkin:

1) päättää, että jatkokäsittelylupa myönnetään; (24.6.2010/650)

2) ratkaista asian, jos valitus on peruutettu kokonaan;

3) ratkaista rangaistukseen tuomitsemista koskevan asian, jos vastaaja on kuollut;

4) ratkaista sakon muuntorangaistuksen määräämistä koskevan asian;

5) ratkaista puolustajan, asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan ja tukihenkilön määräämistä hovioikeudessa koskevan asian;

6) ratkaista oikeusavun myöntämistä tai lakkaamista, oikeusavustajan määräämistä, hänen määräyksensä peruuttamista tai toisen avustajan määräämistä hovioikeudessa koskevan asian;

7) ratkaista turvaamistointa sekä täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskevan asian;

8) määrätä yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993) ja yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetuista väliaikaisista kielloista;

jatko kirjoitti:

1 § (25.4.2014/339)

Käräjäoikeus on päätösvaltainen rikosasiassa, kun tuomioistuimessa on puheenjohtaja ja kaksi lautamiestä.

Käräjäoikeus on päätösvaltainen rikosasiassa myös kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanossa, jos sitä asian laadun tai muun erityisen syyn vuoksi on pidettävä perusteltuna.

amen, aamen.

Suura 5:51 Uskovaiset, älkää ottako juutalaisia ja kristittyjä ystäviksenne; he ovat toistensa ystäviä. Joka ottaa heitä ystäväkseen, kuuluu heihin. Allah ei johdata väärintekijöitä.

Suura 3:118. Te, jotka uskotte, älkää antautuko avomieliseen ystävyyteen muiden kuin teikäläisten kanssa; muut eivät jätä turmelematta teitä. He halajavat teidän perikatoanne, heidän vihansa on jo pursunut heidän suustansa; mutta se, mikä heidän sydämissään piilee, on vielä pahempaa.

Suura 3.28 Uskovat älkööt ottako uskottomia suojelijoikseen toisten uskovien sijasta. Joka näin tekee, on sanoutunut irti Allahista, paitsi jos pelkäätte heitä.

Suura 3:73. Älkää uskoko muita kuin uskontoanne todella noudattavia!

Suura 3.197. Älköön sinua hämätkö se, että uskottomat saavat kierrellä vapaasti maata. Se on hetkellinen nautinto, ja sitten he saavat sijansa Helvetissä, Se on paha lepopaikka

Suura 4:89. He toivoisivat, että te tulisitte uskottomiksi, aivan kuin he itse ovat, ja siten heidän kaltaisikseen. Älkää ottako itsellenne ystäviä heidän joukostaan, ennenkuin he lähtevät kodeistaan Jumalan retkelle. Jos he palaavat entiseen vihamielisyyteensä, niin ottakaa heidät kiinni ja surmatkaa, missä heidät kohtaattekin.

Suura 58:22 Kukaan niistä, jotka uskovat Allahiin ja viimeiseen päivään, ei rakasta niitä, jotka vastustavat Allahia ja Hänen lähettilästään, vaikka nämä olisivat heidän isiään ja poikiaan, veljiään tai muita sukulaisiaan.

Suura 60:1. Te, jotka uskotte, älkää pitäkö Minun ja omia vihollisianne ystävinänne.

Suura 60:4 Me sanoudumme irti teistä ja niistä, joita te palvotte Allahin lisäksi. Me kiellämme teidät, ja välillämme on viha ja vihollisuus aina siihen asti, kunnes te uskotte yksin Allahiin.

Suura 3: 109 Te olette paras seurakunta, mikä on muodostunut ihmisten keskuuteen. Te määräätte ihmisille oikeat elämäntavat, estätte heitä pahuudesta ja uskotte Jumalaan. Jos Pyhän kirjan saaneet olisivat uskoneet, olisi se ollut heille parempi; heidän keskuudessaan on uskovaisia, mutta useimmat heistä ovat jumalattomia.

Suura 9:123 Te, jotka uskotte, taistelkaa niitä uskottomia vastaan, jotka ovat lähellänne, jotta he kokisivat teidän voimanne, ja tietäkää, että Jumala on niiden kanssa, jotka hartautta harjoittavat.”

Suura 2:89 Jumala kirotkoon uskottomat.

Suura 2:90 He keräävät vihaa vihan päälle. Uskottomia odottaa nöyryyttävä rangaistus.

5 § (30.8.2002/768)

Käräjäoikeudessa on vain puheenjohtaja:

1) hakemusasiassa, jonka käsittelyä ei jatketa riita-asian käsittelystä säädetyssä järjestyksessä;

Suura 2:223 Vaimonne ovat teidän vainionne, käykää vainiollanne mielenne mukaan, mutta suorittakaa myös ensin jotakin hyvää sielujenne puolesta. Pelätkää Jumalaa ja tietäkää, että tulette kohtaamaan hänet. Julista, Muhammed, uskovaisille ilosanomaa!

Ohessa yhden imaamin käsitys tuon jakeen soveltamisesta.

Kysymys: “Onko miehellä oikeus pakottaa vaimo tai orjatar seksiin?

Vastaus: “Samaten orjanaisella ei ole oikeutta kieltäytyä herransa vaatimuksista ellei hänellä ole hyvää syytä. Jos orjanainen ei tottele, herralla on oikeus kurittaa häntä sopivaksi katsomallaan tavalla sharialain sallimin keinoin.”
http://islamqa.info/en/ref/33597

Islam sallii miehen olla sukupuoliyhteydessä orjanaisen kanssa, olipa miehellä vaimo tai vaimoja tai olipa hän naimaton tai ei. Vaimolla ei ole oikeutta paheksua aviomiestään tämän naispuolisista orjista tai sitä, että hän on sukupuoliyhteydessä näiden kanssa. (http://islamqa.com/en/ref/10382)

728x90-3

Miehen ei Koraanin mukaan tarvitse hillitä himojaan orjattariensa ja vaimojensa parissa, joten Koraani sallii raiskaukset

Suura 23:5 ja jotka hillitsevät himojensa jäsenet,
Suura 23:6 paitsi vaimojensa ja orjattariensa parissa, jolloin heitä ei soimata.

Suura 70:29 sekä lukuunottamatta niitä, jotka hillitsevät halujaan
Suura 70:30 paitsi vaimojensa ja orjattariensa suhteen, koska heissä silloin ei ole moittimista.

Suomen rikoslain mukaan raiskaus on rikos ja myös siihen yllyttäminen on rikollista.
KOHTA 3, LUPA HAKATA VAIMO

Shazia-Masih-12-raped-by-muslim-lawyer-Ahmar-Mustikhan-in-pakistan

Alla olevassa jakeessa miehelle annetaan lupa hakata vaimojaan

Suura 4:34 Mies on naisen pää, koska Allah on toisia suosinut enemmän kuin toisia ja koska mies elättää vaimoaan. Hurskas vaimo on nöyrä ja vartioi siveyttään, koska Allah on antanut sen vartioitavaksi. Jos pelkäätte vaimonne olevan uppiniskainen, varoittakaa häntä, välttäkää häntä vuoteessa ja lyökää häntä, mutta jos hän sitten tottelee teitä, älkää ahdistako häntä enää. Allah on Korkea, Mahtava
KOHTA 4, EPÄTASA-ARVO

2) valmistelussa;

3) riita-asian pääkäsittelyssä, jos tuomarina toimii valmistelusta vastannut tuomari eikä asian laatu tai laajuus edellytä asian käsittelyä täysilukuisessa kokoonpanossa;

4) otettaessa vastaan todistelua pääkäsittelyn ulkopuolella; sekä

5) käsiteltäessä erikseen 7 luvun mukaista turvaamistointa koskevaa asiaa.

Käräjäoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus lausua käsityksensä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun täysilukuisen kokoonpanon tarpeellisuudesta. Jos asianosainen pitää täysilukuista kokoonpanoa tarpeellisena, asia voidaan ratkaista pääkäsittelyssä yhden tuomarin kokoonpanossa vain erityisestä syystä.

3 momentti on kumottu L:lla 5.12.2008/811.

6 § (25.8.2016/683)

Rikosasiassa käräjäoikeus on päätösvaltainen myös, kun siinä on yksin puheenjohtaja, jos mistään syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin vankeutta enintään kaksi vuotta tai jos syytteessä tarkoitettu yksittäinen rikos on:

1) virkamiehen väkivaltainen vastustaminen;

2) törkeä varkaus;

3) törkeä kavallus;

4) törkeä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus;

5) törkeä kätkemisrikos;

6) törkeä vahingonteko;

7) törkeä petos;

8) törkeä maksuvälinepetos;

9) törkeä tietomurto;

10) rekisterimerkintärikos;

11) 1–10 kohdassa mainitun rikoksen rangaistava yritys.

Ratkaistaessa rikosasiaa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun siinä on yksin puheenjohtaja.

6 a § (22.8.2014/671)

Ratkaistaessa rikosasiaa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 b luvussa tarkoitetussa tunnustamisoikeudenkäynnissä käräjäoikeuden puheenjohtajana toimii laamanni tai käräjätuomari. Käräjäoikeus on päätösvaltainen myös, kun siinä on yksin puheenjohtaja.

3 LUKU (25.8.2016/683)

(25.8.2016/683)

3 luku on kumottu L:lla 25.8.2016/683, joka tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

3 LUKU (27.3.1987/354)

Käräjäoikeudesta

1 § (27.3.1987/354)

Käräjäoikeuden tuomiopiirinä on yksi tai useampi kunta.

2 § (27.3.1987/354)

Käräjäoikeus käsittelee asioita istunnossa ja kansliassa.

Istunto voidaan pitää tuomioistuimen kansliapaikkakunnalla silloinkin, kun sen kanslia sijaitsee tuomiopiirin ulkopuolella. (30.8.2002/768)

4 luku (6.6.2003/425)

Oikeudenkäynnin kieli

1 § (6.6.2003/425)

1 § (6.6.2003/425)

Tuomioistuimen on asian käsittelykielenä käytettävä joko suomea tai ruotsia sekä annettava ratkaisunsa suomeksi tai ruotsiksi sen mukaan kuin kielilaissa (423/2003) säädetään.

Saamelaisten kotiseutualueella voidaan tuomioistuimessa asian käsittelykielenä käyttää saamen kieltä sen mukaan kuin saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetussa laissa (516/1991) säädetään.

Ks. Suomen perustusL 731/1999 17 § ja KieliL 423/2003 3 luku. L saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa 516/1991 on kumottu Saamen kieliL:lla 1086/2003.

2 § (6.6.2003/425)

Asianosaisella, jonka oma kieli on suomi tai ruotsi, on silloin, kun oikeudenkäynnissä on käytettävä muuta kuin hänen omaa kieltään, oikeus tulkkaukseen ja käännökseen sen mukaan kuin kielilaissa säädetään.

Oikeudesta käyttää saamen kieltä oikeudenkäynnissä säädetään saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetussa laissa.

Muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisen asianosaisen, joka haluaa tulkkausta tai käännöksen, on huolehdittava tästä itse ja omalla kustannuksellaan, jollei tuomioistuin asian laadun huomioon ottaen toisin määrää. Tuomioistuimen on kuitenkin huolehdittava siitä, että muiden pohjoismaiden kansalaiset saavat sen käsiteltävissä asioissa tarvitsemansa tulkkaus- ja käännösavun.

Oikeudesta tulkkaukseen ja käännökseen rikosasioissa säädetään oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997).

Ks. KieliL 423/2003 18 § ja L oikeudenkäynnistä rikosasioissa 689/1997 6 a luku. L saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa 516/1991 on kumottu L:lla 1086/2003, ks. Saamen kieliL 1086/2003 4 luku.

5 LUKU (22.7.1991/1052)

Riita-asian vireillepano ja valmistelu

Haastehakemus

1 § (22.7.1991/1052)

Riita-asia pannaan vireille käräjäoikeuden kansliaan toimitettavalla kirjallisella haastehakemuksella.

Kun haastehakemus saapuu kansliaan, asia tulee vireille ja sen valmistelu alkaa.

2 § (22.7.1991/1052)

Haastehakemuksessa on ilmoitettava:

1) kantajan yksilöity vaatimus;

2) seikat, joihin vaatimus perustuu;

3) mahdollisuuksien mukaan ne todisteet, jotka kantaja aikoo kanteensa tueksi esittää, sekä mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen;

cbbb kirjoitti:

1) kantajan yksilöity vaatimus;

2) seikat, joihin vaatimus perustuu;

3) mahdollisuuksien mukaan ne todisteet, jotka kantaja aikoo kanteensa tueksi esittää, sekä mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen;

4) oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus, jos kantaja pitää sitä aiheellisena; sekä

5) millä perusteella tuomioistuin on toimivaltainen, jos toimivalta ei muutoin ilmene haastehakemuksesta tai siihen liitetyistä asiakirjoista.

(30.8.2002/768)
Haastehakemuksessa on ilmoitettava tuomioistuimen nimi, asianosaisten nimet ja kotipaikat sekä heidän laillisen edustajansa tai asiamiehensä yhteystiedot sekä se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon asiaa koskevat kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää (prosessiosoite). Asianosaisten sekä todistajan tai muun kuultavan puhelinnumero ja muut yhteystiedot on myös soveltuvalla tavalla ilmoitettava käräjäoikeudelle. Jos kantaja ei tiedä vastaajan yhteystietoja, hänen on ilmoitettava, mitä hän on tehnyt niiden selvittämiseksi. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, kantajan tulee viipymättä ilmoittaa siitä käräjäoikeudelle. (14.5.2010/362)

Haastehakemus on asianosaisen tai, jollei hän itse ole sitä laatinut, sen laatijan allekirjoitettava. Laatijan on samalla ilmoitettava ammattinsa ja asuinpaikkansa.

3 § (28.6.1993/595)

Jos asia koskee

1) tietyn määräistä saamista,

2) hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista taikka

3) häätöä

a kantaja ilmoittaa, ettei asia hänen käsityksensä mukaan ole riitainen, haastehakemuksessa on vaatimuksen perusteena tarpeen mainita ainoastaan ne seikat, joihin vaatimus välittömästi perustuu. Tällöin ei tarvitse ilmoittaa myöskään 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainittuja todisteita. Haastehakemuksessa on kuitenkin täsmällisesti yksilöitävä se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon kantaja vetoaa.

4 § (28.6.1993/595)

Edellä 2 §:ssä tarkoitettuun haastehakemukseen on lisäksi liitettävä se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon kantaja vetoaa.

Haastehakemuksen täydentäminen

5 § (30.8.2002/768)

Jos haastehakemus on puutteellinen, kantajaa on kehotettava määräajassa korjaamaan puute, jos korjaaminen on oikeudenkäynnin jatkamiseksi tai vastauksen antamista varten välttämätöntä. Kantajalle on samalla ilmoitettava, millä tavoin haastehakemus on puutteellinen ja että kanne voidaan jättää tutkimatta tai hylätä, jos kantaja ei noudata kehotusta.

Tuomioistuin voi erityisestä syystä pidentää 1 momentissa tarkoitettua määräaikaa.

Haastehakemuksen täydentämistä voidaan pyytää ja täydentämiselle asetettua määräaikaa pidentää myös puhelinta tai muuta soveltuvaa tiedonvälitystapaa käyttäen. Kannetta ei kuitenkaan saa jättää 6 §:n 1 momentin nojalla tutkimatta, vaikka kantaja ei noudata hänelle näin annettua täydennyskehotusta.

Tuomioistuimen on haastetta antamatta heti hylättävä kanne tuomiolla, jos kantajan vaatimus on selvästi perusteeton.