"Ranska on hyvä esimerkki siitä, kuinka nimenomaan se ei riitä, että palkataan ko. maan kansalainen hoitamaan asioita. Ranska on Euroopan toiseksi suurin talousmahti, mutta Suomen kauppa sen kanssa on lähes mitätöntä. Ja Olkiluodon ydinvoimalan rakentamisen ongelmat johtuvat suurelta osin siitä, ettei ymmäretä ranskalaista kulttuuria eikä osata kieltä. Suomessa ei ollut eikä ole tarpeeksi ranskaa osaavia insinööreitä. Kaiken tämän ovat julkisesti myöntäneet Suomen Olkiluodon ydinvoimalan rakentamista valvovat viranomaiset. Lähdettiin soitellen sotahan. Jos vieraan kielen ääntämys poikkeaa paljon äidinkielestä, sen opiskelu pitäisi aloittaa viimeistään 11-vuotiaana. Tällöin ei jää aksenttia ja ääntämys opitaan suhteellisen helposti. 9-vuotta on ihan oikea aika aloittaa vieraan kielen opiskelu. Toinen vieras kieli voidaan aloittaa sitten 11-vuotiaana. Ranska kuuluu nimenomaan niihin kieliin, jotka on aloitettava varhain. On aivan järjetöntä tuhlata tärkeitä peruskoulun vuosia ruotsin opiskeluun. Sitä pitäisi opettaa korkeintaan lukiossa. Alottamisikänä 9-vuotta on myöskin sopiva sen takia, että silloin äidinkieli on jo tarpeeksi pitkälle kehittynyt. - -. Esimerkiksi Helsinkiin haettiin viime kesänä kolmea eng-ru-ra-opettajaa. Valituiksi tuli henkilöitä, joilla ei ole arvosanaa ranskassa ollenkaan. Selvää on, että into tällöin romahtaa. Olen itse kielten opettaja enkä voi kuin ihmetellä, miten maa, jonka tuloista yli 50 % tulee ulkomaankaupasta voi kuvitella selviävänsä pelkällä englannilla? Miten tässä maassa voi olla niin mätä poliittinen järjestelmä, ettei pakkoruotsista päästä?"
- Nimim. Ksantippa, HS Keskustelu, 9.1.2008
- Nimim. Ksantippa, HS Keskustelu, 9.1.2008
Vastaukset 23
Vanhimmat
POGBA,PAYET OCH GRIEZMANN!
Och t.ex sissoko
Suomi tarvitse KAIKKIEN maailmankielien osaajia, myös tietysti ranskan.
Ja miksei pienempienkin? Pakkoruotsi vie ratkaisevasti tilan niiden lukemiselta.
Todellakin myös harvinaisempiin kieliin on syytä satsata jonkin verran.
JOPA marginaalikieli ruotsia on hyvä joidenkin osata ja rusut täyttävät hyvin sen tarpeen.
Ranska olisi hieno kauppakumppani, mutta pakkoruotsi vie kielien osaajat suomesta. Ranskalaiset ovat tunnetusti huonoja oppimaan englantia, joten suomalaisten tulisi opetella ranskaa enemmän, että saataisiin yhteispeli toimimaan sujuvammin.
Tillåt mig att betvivla att någon lär sig franska till ett krävande yrke med samma mängd undervisningstimmar som pakkoruotsi haft.Det fordrar nog mycket mera satsning och användande av egen tid.
Jos todella haluaa oppia ranskaa ja lukee sitä pitkät kurssit peruskoulusta yliopistoon, niin miksi ihminen ei oppisi ranskaa? Ja jos kielien valinta olisi vapaata, niin varmasti tulisi myös ranskan kielen kielikylpyjä enemmän Suomeen. Eikä olisi mahdotonta lähteä käymään Ranskassa vaikka lukion jälkeen viettämään välivuotta tai vain kesäksi.
Nyt pakkoruotsi syö monelta opiskelijalta mahdollisuuden toiseen vieraaseen kieleen kun ei ole osanottajia tai ei ole opettajia. Samoin kielikylpyjen laita, ruotsin ja englannin kielikylpyjä kyllä löytyy, mutta ei juurikaan muiden kielien.
Mikä estää, tai kuka kieltää opiskelemasta vapaassa Suomessa ranskaa? Tai mitään muutakaan kieltä? Tai mitä tahansa mitä haluaa?
Oikea vastaus: ei kukaan, eikä mikään.
Kielikylpyjähän tulee kysynnän mukaan: kysytyimmät ovat englanti ja ruotsi. Jos joku haluaa lapsensa oppivan ranskaa, niin miksei hän aja itse ranskan kielikylpyä? Mikä estää?
Ja toisaalta, ranskaan satsaavat lähtevät koulun jälkeen joka tapauksessa Ranskaan tai muualle ranskankieliseen maailmaan; halukkaille maailma on auki. Voi mennä au pairiksi, vapaaehtoistyöhön ym. Tämä on omasta halusta kiinni.
"Ranska on Euroopan toiseksi suurin talousmahti"
Ei ole. Ei ole edes kolmas.
Kuinkas mones on Ruotsi? Kieliopetuksemme mukaan se on maailman suurin talousmahti. Olen eri mieltä. Entä sinä?
Varför går det alltid såhär då fenno blir rättad? Inte i misstag att pjällysmies skulle ta reda på vad den skrivit för såpa, utan mera frågor och givetvis beträffande Sverige, som inte har något med SFP spalten att göra. Debila är jobbiga.
Ranskan kielellä ei tee mitään niinkuin ei ruotsin kielelläkään. Ranskassa pärjää hyvin englannin kielellä kuten Ruotsissakin.
Turha opiskella muuta kuin englantia. Epädemokraattista, jos jotkut osaaavat ranskaa ja suurin osa ei.
Suomen+ulkomaankaupan+kaksi+tärkeintä+kumppania+ovat+Saksa+ja+Ruotsi.+Näiden+maiden+yhteinen+osuus+on+25%+kaupastamme.+Ei+siis+kannata+hirveästi+väheksyä+Ruotsin+osuutta.+Ei+siis+ihmekään,+että+yksityisellä+puolella+ruotsi+on+kysytty+kieli.
Ranskassa ei aina pärjää englannilla
Ranskalaisten kanssa ei pärjää kuin ranskaksi. Muuten tulee isoja vaikeuksia kun viilataan jotain käännöstä monta kuukautta. Ja sittenkin ranskalaiset tekevät niin kuin ranskankielisessä sopimuksessa lukee.
Kysytyimpiä kieliä osata Suomessa on useita: englanti, ruotsi, ranska, saksa, kiina, arabia, japani. Mikä tahansa näistä kielistä voi olla ratkaiseva jonkun ihmisen tulevaisuuden kannalta. Antakaa siis lapsellenne yleisohje: satsaa vieraisiin kieliin - kieliä tarvitaan kaikissa ammateissa!
Suurin este tälle on resurssipula: Suomessa on valitettavasti paljon kouluja, jossa ei edelleenkään voi ottaa ensimmäiseksi kieleksi muuta kuin englantia.
Kiinnostuin.
Kuka estää opiskelemasta ranskaa. Ei kukaan eikä mikään. Vain opiskelija itse on vastuussa. Fennomaani väittää että lukujärjestys on vastuussa. Fennomaanit ovat vastuunpakoilijoita.
Ranskaan, kuten muihinkin kieliin satsaaminen, lähtee omasta päätöksestä. Ranskan voi ottaa nyt joko ensimmäiseksi kieleksi (tosin ei kaikissa kouluissa) tai sitten vaikkapa 3. kieleksi. Jos ahkeroi, voi saada jo koulussa erinomaisen pohjan, jota voi sitten lukion jälkeen lähteä parantelemaan maailmalle. Mahdollisuuksia on monia: opiskelu, vapaaehtoistyö, au pair.... Kielet vaativat usein satsauksia, se unohtuu helposti monelta. Kielitaito on loppupelissä jokaisen omalla vastuulla.
Vastuunpakoilijat jaksaa kysyä ikään kuin ei tietäisi, missä ja milloin ranskaa halutaan opiskella.
Mikä estää peruskoulussa ja lukiossa opiskelemasta ranskaa toisena (toistan: toisena) vieraana kielenä? Pakkoruotsi (toistan: pakkoruotsi).
Sivistyskieliä kysytään enemmän, jos niitä vaan opetetaan. Mutta resurssit menee joutokieleen kunnilla, koululaisilla ja valtiolla. Lisäksi koululaisten motivaatiokin katoaa, kun "korissa on täymätä omena".