Olen havaitsevinani uudenlaisen uskonnon piirteitä vallitsevassa suvaitsevaisuudessa. Mm. suvaitsemattomuus toisinajattelijoita kohtaan, toisinajattelijoiden näkeminen "syntisinä" jne.
Rasismin hillitseminen on tietenkin ihan OK, mutta kun ei tunnusteta, että kaikki ihmiset ovat vähän rasisteja, syntyy erilaista "puhdasoppisuutta", joka muistuttaa teokratiaa. Samalla rasismia aletaan nähdä vähän kaikkialla, kuten esim. islamilaisissa maissa nähdään siveettömyyttä jokaisessa naisessa. Siinäkin se siveettömyys tosin on useimmiten katsojan silmässä.
Suomessahan valtauskontona ollut ihan kelpo luterilaisuus on menettänyt asemaansa julkisessa tilassa. Eihän kirkon arkkipiispana esiintyvä Mäkinenkään vetoa enää juuri koskaan Raamatun sanaan, vaan joihinkin enempi suvaitsevaisuususkonnon teeseihin. Jos ajatellaan, että uskonnollinen tyhjiö täyttyy vähän samaan tapaan kuin sotilaallinen tyhjiökin, niin tässä olisi suvaitsevaisuususkonnolla tilausta.
Milteipä jokaiseen uskontoon kuuluu jokin järkeen käymätön opinkappale. Ehkä tarkoitus onkin karsia järkeilevät ja tärkeilevät ateistit pois joukoista? Suvaitsevaisuususkonnon älyttömyys näyttäytyy siinä, että se edistää täysin suvaisemattoman islamin asiaa. Kaivetaan siis omaa hautaa.
Olisinko täysin väärässä?
Rasismin hillitseminen on tietenkin ihan OK, mutta kun ei tunnusteta, että kaikki ihmiset ovat vähän rasisteja, syntyy erilaista "puhdasoppisuutta", joka muistuttaa teokratiaa. Samalla rasismia aletaan nähdä vähän kaikkialla, kuten esim. islamilaisissa maissa nähdään siveettömyyttä jokaisessa naisessa. Siinäkin se siveettömyys tosin on useimmiten katsojan silmässä.
Suomessahan valtauskontona ollut ihan kelpo luterilaisuus on menettänyt asemaansa julkisessa tilassa. Eihän kirkon arkkipiispana esiintyvä Mäkinenkään vetoa enää juuri koskaan Raamatun sanaan, vaan joihinkin enempi suvaitsevaisuususkonnon teeseihin. Jos ajatellaan, että uskonnollinen tyhjiö täyttyy vähän samaan tapaan kuin sotilaallinen tyhjiökin, niin tässä olisi suvaitsevaisuususkonnolla tilausta.
Milteipä jokaiseen uskontoon kuuluu jokin järkeen käymätön opinkappale. Ehkä tarkoitus onkin karsia järkeilevät ja tärkeilevät ateistit pois joukoista? Suvaitsevaisuususkonnon älyttömyys näyttäytyy siinä, että se edistää täysin suvaisemattoman islamin asiaa. Kaivetaan siis omaa hautaa.
Olisinko täysin väärässä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Suvaitsevuuteen liittyy ylenkatse?
Eikö siveettömyys aina ole katsojan silmässä
Minusta on pyrkimystä myös järkevään ajatteluun taipuvaisten mukana pysyminen
Et ole väärässä, olet omassa mielipiteessäsi. (lausuinko nyt suvaitsevasti?)
En suvaitse, annan anteeksi. En anna sinulle mitään, annan anteeksi oman lausumani itselleni, enhän mitenkään pysty tietämään miten sinä todella käyttäydyt tai koet. -tai musliimi tai vääräuskoinen tai mäkiset ja virtaset... iso hymiö tähän)
Televisio ja uutisetkin ovat nykyisin niin täynnä siveettömyyttä, että kuinkahan moni mielensä turruttamut todella tajuaa mitä siveettömyys tarkoittaa, vaikka emme enää ole lapsia.
Olet+ihan+oikeassa.+Valtamediat+tätä+uskontoa+meille+puskee.+Menee+hulluudessaan+jo+aivan+sairaaksikin,+kieroutunut+sukupuolettomuushörhellys+esim.+Muut+ajattelutavat+kielletty,+kuoliaaksi+vaiennettu,+tuutista+kerrotaan+että+muutama+hullu+vastustaa+vaikka+luku+lähemmäs+90%.+Loput+aivopesty.+
Monet sukupuoliroolit ovat täysin tuulesta temmattuja ja historiallista humputusta. Sukupuoleton koululaitos ei tarkoita sitä, että revitään kikkelit ja tissit irti. Tarkoituksena on luoda sekä tytöille että pojille yhtäläiset mahdollisuudet aikuisuuteen.
Se miten valtava tarve tälle on nykyään, on täysin tarpeellisen keskustelun aihe. Ehkä 50-vuotta sitten kun tytöt pakotettiin mekkoon jne sukupuoleton kasvatus olisi ollut ehkä tarpeellisempaa.
Mutta kun "suvaisevaisuus" on pelkkää tyhjää paskanjauhantaa, ei sellainen kerro mitään iankaikkisuudesta ja Jumalasta, ja mihin sielumme jatkaa kun kuolema koittaa. Minulle ei teennäinen "suvaitsevaisuus" eikä papin lämmin syli vaan ole sitä mitä olen elämältä etsinyt.
Mitä etsit sitä löydät.
Jokainen märittelee itse kokemuksensa
Suvaitsevaisuus on keskeinen osa länsimaista yhteiskuntaa ja ihmisten välistä sivistynytä vuorovaikutusta.
Esim useat islamistiset yhteiskunnat ovat suvaitsemattomia useita asioita kohtaan ja siellä ihmisillä ei ole samoja vapauksia keskustella ja harjoittaa omia vapauksiaan kuten meillä Suomessa.
Luterilaisuus menetti suosiotaan sotien jälkeen. Enää ei kansa käynyt kirkossa, lupaukset oli petetty ja takit käännettiin. Suvaitsevaisuus kokee samanlaisen lopun vielä tulette näkemään sen.
Suvaitsevaisuus voi olla joskus jopa räikeässä ristiriidassa lähimmäisenrakkauden kanssa. Kristityn, kuten julkisuudessa esiintyvien kirkon työntekijöiden, tulisi ojentautua Jumalan lähimmäisenrakkauskäsityksen mukaan eikä humanistisen maailman.
Käsittelin tätä aihepiiriä äskettäin blogissani otsikolla "Käsky: rakasta!": http://ilouutinen.blogspot.fi/
»Olen havaitsevinani uudenlaisen uskonnon piirteitä vallitsevassa suvaitsevaisuudessa. Mm. suvaitsemattomuus toisinajattelijoita kohtaan, toisinajattelijoiden näkeminen "syntisinä" jne.»
Minä en ole havaitsevinani tuollaista. Minusta suvaitsevaisuus siis ei näytä saavan uskonnollisia piirteitä. En tosiasiassa tunne yhtäkään sellaista ihmistä, jollaiseksi "suvaitsevaisuuskriitikot" somessa "suvakkeja" kuvailevat. En edes usko siihen, että "suvakkeja" olisi olemassakaan, vaan pidän koko käsitettä pelkkänä stereotypiana.
»Rasismin hillitseminen on tietenkin ihan OK, mutta kun ei tunnusteta, että kaikki ihmiset ovat vähän rasisteja, syntyy erilaista "puhdasoppisuutta", joka muistuttaa teokratiaa.»
Minusta tässä on kyse ihan samasta vanhasta ilmiöstä, että jokin asia jakaa näkemyksiä (vakioaiheet etnisen ja kulturaalisen diversiteetin piirissä, olipa kyse uskonnosta tai politiikasta), ja keskustelu senkun polarisoituu, ja tuosta polarisaatiosta aiheutuu takaisinkytkentää, joka entisestään polarisoi keskustelua jne. Tästä sitten seuraa käsityksiä, joita voi ihan näkökulmasta riippuen esittää ihan miten tahansa, eikä kukaan kohta enää erota tosiasioita paskapuheen joukosta. Tuollainen keskustelu siis elää omaa elämäänsä somessa, ja puolestani saa elääkin - en puutu siihen pintaraapaisua enempää.
Omassa tuttavapiirissäni ihmiset "vihervasemmistolaisen näköisistä takkutukista" sellaisiin "sliipattuihin kokoomus-tyyppeihin" (jotka näyttävät samalta, kuin miltä kaikki PK-seudulla nykyään näyttävät) ovat olleet sitä mieltä, että tänne saa tulla vaikka minkäuskoiset tai -näköiset ihmiset, kunhan he opiskelevat kielen ja ovat maassa maan tavalla. En tunne ketään "islamin nuolijoita" tai ketään sellaisia, jotka mielummin vähättelisivät jihadismin uhkaa kuin hyväksyväisivät rationalismin ja kriittisyyden maahanmuuttokeskustelussa - eivätköhän tuollaisetkin ihmiset ole vain pelkkää stereotypiaa.
»Suomessahan valtauskontona ollut ihan kelpo luterilaisuus on menettänyt asemaansa julkisessa tilassa. Eihän kirkon arkkipiispana esiintyvä Mäkinenkään vetoa enää juuri koskaan Raamatun sanaan, vaan joihinkin enempi suvaitsevaisuususkonnon teeseihin. Jos ajatellaan, että uskonnollinen tyhjiö täyttyy vähän samaan tapaan kuin sotilaallinen tyhjiökin, niin tässä olisi suvaitsevaisuususkonnolla tilausta.»
Eiköhän tuo ole ihan normaalia sekulaaria kehitystä. On vain fakta, että kun maailma muuttuu, niin vanhat käsitykset murenevat. Tarjoalla on nykyään pelkästään luonnontieteellistä maailmanselitystä niille, jotka eivät koe eivätkä kaipaa mitään henkisyyttä, sekä toisaalta new agea yms. niille, jotka kaipaavat henkisyyttä mutta eivät sellaista, mitä kristinusko tarjoaa. Mielestäni pelkällä suvaitsevaisuudella ei ole mitään jakoa korvata uskontoa maailmankuvallisena ja maailmankatsomuksellisena tekijänä. Kyllä kristinuskon jättämä tyhjiö on pääasiassa ajat sitten jo täytetty, mainitsemillani tekijöillä.
»Milteipä jokaiseen uskontoon kuuluu jokin järkeen käymätön opinkappale. Ehkä tarkoitus onkin karsia järkeilevät ja tärkeilevät ateistit pois joukoista? Suvaitsevaisuususkonnon älyttömyys näyttäytyy siinä, että se edistää täysin suvaisemattoman islamin asiaa. Kaivetaan siis omaa hautaa.»
Onpa ironista, että mielestäsi uskonnollisuutta joudutaan rakentamaan järjettömäksi, jotta sen kyseenlaistavat tahot pysyisivät kaukana - elikkä uskonnolliset saisivat muhia järjettömyydessään keskenään. Mutta niin kai se jokseenkin meneekin, koska monet uskonnolliset piirit keskittyvät sisäänpäin kääntymiseen eivätkä käännytykseen.
Sekoitat muuten tuossa uskontokriittisyyden ateismiin, joka puolestaan tarkoittaa vain sitä, ettei uskota jumaliin. Ateistit voivat olla jollain muulla tavalla uskonnollisia, eikä uskonnottomienkaan ateistien tarvitse olla uskontokriittisiä.
Sitten kun vain näkisi ja tuntisi yhdenkin ihmisen, joka jostain syystä olisi sitä mieltä, että suvaitsemattomuus islamissa olisi suvaittava ilmiö. Kuten olen jo todennut, niin stereotypiana minä pidän tuollaista. Ei pitäisi yksinkertaistaa monimutkaisia asioita.
»Olisinko täysin väärässä?»
No et kai ihan täysin väärässä, mutta et mielestäni juuri oikeassakaan lähinnä siksi, että koko juttusi näyttää perustuvan polarisoituneen somevouhotuksen tarjoamiin stereotypioihin. Vai olenko minä missannut jotain oleellista, kun en perustakaan koko maailmankuvaani siihen, mitä nykypäivänä netissä jauhetaan?
Minä,itsensä Herran valitsema vanhoillislestadiolainen,en tule suvaitsemaan enkä muutoinkaan tule kunnioittamaan mitään muita lahkoja tai uskontoja.