Suomessa maataloustukien osuus maataloustuotteissa on lähes 3-kertainen Ruotsiin verrattuna mutta siitä huolimatta ruoka on lähes yhtä kallista kuluttajille. Mites maajussit tämän taas selitätte?
http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:Price_level_index_for_food_and_non-alcoholic_beverages,_2015_(EU-28=100)_new.png
http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:Price_level_index_for_food_and_non-alcoholic_beverages,_2015_(EU-28=100)_new.png
Vastaukset 24
Vanhimmat
KIRJAUDU
Palstalla 24/7 päivystävä kepuTROLLI iski taas.
Ei tarvi sanoja
http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/linnut-aiheuttivat-maataloudelle-suuret-vahingot-satojen-tuhansien-eurojen-korvaukset/747972/
Suomessa on korruptio ja maa on kelvotonta maanviljelyyn.
Suomeesa maksetaan tukea 320 miljoonaa ja Ruosissa kuulemma vain 0 kruunua, joten Suomessa maksetaan ääretön kertaa enemmän tukia, eikä sekään riitä, koska
∞ * 0 = 0
Suomessa tuetaan peltohehtaareita ja eläimiä, ei niiden tuotteita.
Infra on ylläpidettävä, tuli tuotteita tai ei. Sato on muuttuja, mutta tuotantovälineet vakioita ja niistä omat kulunsa. Lehmäkin on tuotantoväline.
Ruotsissa ei olekaan läheskään samanlaista valikoimaa kotimaisia tuotteita.
Linkki tietoosi. muutoin HUUHAATA.
Suomessa on kaupassa ainakin 20 erimerkkistä kevytmaitoa ja 100 erimerkkistä mutta mautonta muoviin pakattua höttöleipää. Kyllä meillä on mahtavat valikoimat
Älä liioittele kepulainen.
Maajussin lehmä lypsää vain yhdenlaista maitoa ja viljaakaan ei montaa sorttia ole. Kenen vika on ylisuuret valikoimat? Syylliset on löydettävä.
Onneksi saa sentään parempaa ruisleipää kuin Ruotsissa ja maitokin on Suomessa parempilaatuista.
Eihän tuota tartte selittää kenenkään mitenkään . Tietoa on kaikille sosialisteille saatavilla mutta kun ne ei ymmärrä lukemaansa niin ei kannata selittääkkään
EU-vertailu: Verotus nostaa ruuan hintaa Suomessa
Tilastokeskuksen vertailun mukaan pääasiallinen syyllinen ruuan kalliiseen hintaa Suomessa on verotus. Suomalaisten kauppalaskun loppusumma kasvaa myös tänä vuonna.
Selvityksen tehnyt Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen muistuttaa, että maiden hinta- ja tulotaso kulkevat rinnakkain. Tästä syystä hintavertailu on tehty pääasiassa Suomen ja vanhojen EU-maiden kesken, joiden tulotaso on samaa luokkaa.
Tässä valossa vertailun kummajainen on Hollanti, jossa tulot ovat Suomen tasolla. Ruoka oli kuitenkin peräti 24 prosenttia Suomea halvempaa.
Hollannissa on Lehtisen mukaan kahdeksan vahvaa keskenään kilpailevaa kaupan keskusliikettä.
Suomessa taas elintarvikekauppa on keskittynyt kahden vahvan toimijan S-ryhmän ja Keskon käsiin, ja alaa on moitittu kilpailun puutteesta.
http://yle.fi/uutiset/3-6831964
Kiitoksia erittäin asiapitoisesta kommentista.
Kyse on kansallisista tuista, Sekä EU tuen suhteesta muihin maihin. Näistä suoritetuista vertailussa on Suomi korkeinmin tuettu maatalouden osalta. EU tarkistus raportit sekä. Tukien siirto osuudet, on luettavissa. EU:uun sivuilla. EI muuta.
Totta.
Elintarviketeollisuus on hyvä esimerkki suomalaisen työntekijän palkkamenojen ja kustannusten tuomasta kilpailukyvyn menetyksestä. Lihatalot reilun 9000 työntekijän työvoimakustannus on niin suuri ettei keinoja kilpailukykyyn enää tahdo olla, raaka-aineenhan lihatalot saavat jo lähes ilmaiseksi suomalaisilta tuottajilta..
Palkkojen osuus (2014) liikevaihdosta oli Suomessa 11,96 ainoastaan Luxemburg ja Tanska oli meitä edellä .....Norjassakin vain 11,62
Nämä luvut kuvaavat selkeästi suomalaisen työn olevan liian kallis kaikille suomalaisille tuotteille joita voidaan tehdä muuallakin kuin meillä ............
Professori Jyrki Niemi on tutkinut asiaa siis sama mies joka on todennut maataloustukien olevan vällttämättömiä ja tuet pitää kumminkin poistaa!!
LIHAKESKUSLIITTO RY 2016
Saksa painaa halpatyövoimalla Euroopan lihahintoja pohjille. Palkkataso ei kuitenkaan yksin ratkaise EU-maiden välistä kustannuskilpailua. Myös korkean palkkatason maissa kyetään menestykselliseen vientiin.
Palkkakustannukset nousevat säännöllisesti yhdeksi kärkikysymyksistä liha-alan kilpailukyvystä keskustellessa. Suomalainen elintarviketeollisuus toimii EU-ympäristössä, joten suomalaiset yritykset tarvitsevat menestyäkseen yleiseurooppalaiset toimintaedellytykset.
Lihateollisuudessa palkat ovat vieläkin tärkeämpi kustannuselementti kuin muilla elintarviketeollisuuden aloilla.
Suomalaisen lihateollisuuden pitäisi kyetä kilpailemaan tasavertaisesti EU-ympäristössä sekä mielellään myös maailmanmarkkinoilla. Lihatalojen kommenteista päätellen kumpikaan ei toteudu.
Mikä neuvoksi EU:n maatalouspolitiikkaan ja elintarviketalouteen erikoistunut Luonnonvarakeskuksen professori Jyrki Niemi?
Kun lihataloilta kysyy, niin ensimmäisenä ne nostavat esiin työvoimakustannukset. Viennin esteenä pidetään sitä, että työvoimakustannukset ovat liian korkealla tasolla.
Kiinnostavaa tässä on, että työvoimakustannuksissa ei Suomi voi kilpailussa pärjätäkään. Kilpailukyvyn täytyy perustua tuotteiden jalostusarvoon. Esimerkiksi Tanskalla ja Hollannilla on pitkä historia vientikaupassa. Viennissä ovat suuryritysten ohella myös keskisuuret yritykset vahvasti mukana. Tanskassa lihatuotteiden vienti on normaali toimintatapa.
Suomalainen perinne menee Niemen mukaan siten, että on ikään kuin jouduttu viemään siinä tilanteessa kun kaikkea lihaa ei ole saatu menemään kotimaan markkinoille. EU-jäsenyyden aikana tuonti Suomeen on merkittävästi kasvanut.
Suomesta puuttuvat Tanskan ja Hollannin tapaiset vientikaupan perinteet, yritysten taustatuki ja viennin toimintatapojen tuntemus, Niemi toteaa.
Kuinka oleellista kilpailuetua joidenkin maiden liha-alan yritykset saavat siitä, että ne käyttävät halpaa vuokratyövoimaa?
Kyllä sillä varmaan on oma merkityksensä etenkin bulkkituotteiden tapauksessa. Minun nähdäkseni tätä asiaa korostetaan kuitenkin liiaksi. Ei voi olla suomalaisen elintarvike- tai lihateollisuuden tie, että me pudotamme absoluuttiset kustannukset mahdollisimman alas ja olisimme sitä kautta kilpailukykyisiä.
Ei Saksan tie voi olla meidän tiemme. Emmekä me koskaan voi päästä samalla kustannustasolle Saksan kanssa. Minusta nämä Saksan alhaiset kustannukset tulevat esiin liian korostuneesti. Kyllä maailmalla myydään lihatuotteita hyväänkin hintaan, kunhan niille on osattu luoda hyvin brändejä, ja tuotteille on saatu kuluttajan silmissä lisäarvoa.
Mikä sitten ihan käytännön ohjeeksi? Suomalaisen marketin maitohylly on valikoiman ja jalostettujen tuotteiden rikkauden ansiosta miltei matkailunähtävyys. Mikä voisi olla liha-alan vastaus?
Ei lihapuolella voi mennä ihan samantyyppiseen toimintaan kuin maidossa, mutta kyllä sielläkin mahdollisuuksia on. Esimerkiksi snack-ruoissa lihan arvo on paljon korkeampi kuin perustuotteissa. Näin on myös kaikissa jalostetuissa ja suoraan uuniin laitettavissa ruoissa, kuuluu professori Niemen resepti.
Vastaus ongelmaan olisi vapaa kilpailu mutta Suomessa ei myydä tontteja eikä anneta rakennuslupia kauppapaikoiksi ulkomaisille toimijoille.
Ei riitä markkinat isoille toimijoille. Keskokin joutuu laittamaa toistasataa myymälää säppiin, vaikka on sentään toiseksi suurin kauppa.
Viimeinen sammuttaa valot.
Pitääkö joka risteyksessä olla S- ja K-Market, vaikkei olisi asutustakaan.
ruuvassa on lähes toinen puoli veroa kauppa alkutuotanto ja rahti jakavat lopun summasta.
Arvonlisävero+on+ruoalla+14%,+viinaksilla+isompi+ja+lisäksi+viinavero.+Sokeri+sentään+on+halpaa+ja+suola,+eli+juuri+ne+aineet+joiden+liikakäytöstä+suomalaiset+kärsivät.+Muita+veroja+ei+ole.
alv on ainut vero joka näkyy kassa kuitissa kuluttajalle.
Ruotsissa on ruoka parempaakin kuin Suomessa.