Haluaisin aloittaa tämän helposti mutta nyt ku on tä asia aika paljo häirinny mun päässä on se aika vaikeeta pitää mun sormi pois tosta capslockista. Jos helposti pitää sanoa olen kotiäiti, yksinhuoltaja ja mun sydän on ihan palasina :( Olen nyt asunut minun teini-ikäisen lapseni kanssa 13 vuotta ja luulen että sekin aika on loppumassa. Minun poikani on käynyt hyvin alakoulun 1-6 luokan mutta sitten kai jotain vaan meni pojan päähän ja heti kesäloman jälkeen hänellä on tullut ongelmia käydä koulua. Mä yritin kaikkeni ja hain apua korjatakseni tämän asian mutta poika ei puhu mitään. Nytten hän käy samppalinnassa koulua [Oli alussa topeliuksessa] ja kaikki vaan menee huonompaan päin! Hän melkein on käynyt siellä kaksi päivää ja nyt jo alkaa olla vaikeeta käydä. Koulu alkoi puhumaan että he päättäisivät pistää lapseni lastenkotiin jollei hän ala käymään koulua! Mutta sitten poika alkoi puhumaan ja alko ehdottelemaan kotikoulua. Mutta jippikajee koulu sanoo vaan et ei kelpaa kun hän erkanee toisista vaikka tämä ei ole totta. On nyt vaan 3 päivää kunnes koulu jatkuu taas hänellä enkä saa mitään tehtyä kun vain rukoilla et kaikki kääntyy hyvään puoleen.
Poika on ihan rauhallinen eikä ole koskaan ees joutunut tappeluihin eikä käytä huumeita, tupakkaa tai juo alkoholia. Ihan rauhallinen lapsi eikä mittää ole tehny. Hänellä on pitkä koulu matka ja aamuisin se ei vaa pysty nousta sänggystä. Hänellä on myös julkkisia ongelmia mutta koulua ei kiinnosta pätkää vertaa! MITÄ MUN PITÄISI TEHÄ KUN EI NE PÄÄSTÄ SITÄ KOTIINKAA OPISKELEE!!! :,(
Lastenkoti
11
281
Vastaukset
- tiiipsu
kotikouluun ei tarvitse viranomaisen lupaa ja huoltaja päättää tästä. Jos siihen ryhdytte niin luovutte myös kaikista eduista esim ilmaisista koulukirjoista. kannattaa asiasta kyllä ottaa selvää, itse juuri tuota käyn myös läpi...
zemppiä Joku harrastus?
Minä en oikein niele koulunkäyntivaileuksien syyksi sitä, että "jotain vaan meni pojan päähän".
Kiusataanko poikaa koulussa? Onko hänellä ongelmia isojen ihmismäärien suhteen? Haasteita sosiaalisissa tilanteissa?
Pojallasi on selkeästi joku ongelma, johon hän tarvitsee apua. Kotiopetus voi tietysti olla ratkaisu. Se voi kuitenkin tarkoittaa myös sitä, että ne ongelmat jätetään käsittelemättä, jolloin ne voivat iskeä vasten kasvoja pojan alkaessa aikuistua.- ongelmaontosiiso
Häntä oli kiusattu 3-5 luokalla mutta tämä saatiin lopetettua mutta en oikeen tiiä kiusataanko häntä taas kun poika ei vaa puhu mittää
- HelouYou-
Ookko koittanu lahjoa puhuun? Sillon ku mull oli vaikeet ja olin sulkeutunu, mun veli haki meille jäätelöö ja suklaata, sitt se teki semmoset juhla annokset ja mentiin kattoo telkkaa yhes, sekä puhuttii siin samall jutuista. Tokiki täss on varaana, ett se menee takas huoneenseensa murjottaa... Ite en kannattas sillon seuraamaan, korkeintaan koputtamaan, sillä oma tila on myös tärkeetä. Mutt toisaalt kanttii kokeilla, sillä ainoana haittana pieni lihominen :D
ongelmaontosiiso kirjoitti:
Häntä oli kiusattu 3-5 luokalla mutta tämä saatiin lopetettua mutta en oikeen tiiä kiusataanko häntä taas kun poika ei vaa puhu mittää
Onko poika käynyt lääkärin tutkimuksissa tai muualla ammattiavun piirissä? Masennus tuntuu olevan yksi eniten kasvavista ongelmista tuonikäisten joukossa. Joskus tuntuu, että on jokumihmeen muoti-ilmiö olla masentunut, mutta eihän se niin kai kuitenkaan ole...
Toisen kommentoijan vihjeen mukaan voit koettaa tuota lahjomista ja jossei se auta, niin sitten kiristystä. Poika luultavasti tekee jotain silloin, kun jurottaa puhumatta. Pelaa? Pelikone käyttökieltoon. Surffaa netissä? Netti poikki. Voisi olla myös hyvä idea valvoa, että hän ei roiku netissä yöt läpeensä, sillä se jos mikä altistaa pahenevalle masennukselle.
Yuggis ehdotti jotain harrastusta ja se ei ole ollenkaan huono idea. Lisäksi voi koettaa kammeta poikaa tilanteisiin, joissa hän näkee, että hänestä välitetään. Toivottavasti hänellä on lähipiirissään muitakin turvallisen tuntuisia aikuisia, kuin sinä. Se nyt on vaan fakta, että varsinkaan pojat eivät haluaisi kertoa äideilleen kaikkia sielunsa salaisuuksia.- Yesterwin00
Hei Oldie! (Sori kun nyt tälleen toisen palstalla puhun ja noin, mutt haluun tietää mitä mieltä olet, ja vaikutat hienolta ja järjevältä ajattelijalta)
Niin tästä masennus aallosta joka nykyään vallitsee. Itse olen ihan yleisesti biologina ajatellut viimeaikoina, että tämähän on löydettävissä geeneistä. Kun luonto ei enää karsikkaan heikkohermoisia, sressikynnyksensä ylittäviä yksilöitä taudeilla ja pedoilla, nämä lisääntyvät ja pikkuhiljaa tämä piirre leviää ihmiskannoissa? Ja siis sehän voi näkyä vain homotsygoottina? Se selittäisi myös miksi se näkyy tässä iässä. Murrosikä. Hormoonit ja niin edelleen? Kova sressikynnys.
Niin ja onhan olemassa erityinen agressiivisuusgeenikin kolmasosalla väestöstämme? Sinällään harmiton palikka genomissa, mikä sressitilanteessa saakin hakkaamaan vieressä istuvan. Ja sekin on löytynyt aivan vastikään.
Entä miksi ei ole näkynyt aihemmin näitä tapauksia? No koska toinen maailmansota (karsija tekijä) ja vasta sen jälkeen levinnyt yleinen informaatio tällaisista taudeista. Lisäksi hävettii ja haluttiin piilottaa nämä tapaukset.
Ja siis ihan yleisesti ajattelen liittymättä mitenkään tähän palstan tapaukseen. Itsekkin olen ollut monta vuotta masentunut ja ehkä yhäkin toisinaan. Uteliaisuus vain, mitä sinä tästä ajattelet, ja toki muutkin voivat vastata, mutta perustelkaa toki. Yesterwin00 kirjoitti:
Hei Oldie! (Sori kun nyt tälleen toisen palstalla puhun ja noin, mutt haluun tietää mitä mieltä olet, ja vaikutat hienolta ja järjevältä ajattelijalta)
Niin tästä masennus aallosta joka nykyään vallitsee. Itse olen ihan yleisesti biologina ajatellut viimeaikoina, että tämähän on löydettävissä geeneistä. Kun luonto ei enää karsikkaan heikkohermoisia, sressikynnyksensä ylittäviä yksilöitä taudeilla ja pedoilla, nämä lisääntyvät ja pikkuhiljaa tämä piirre leviää ihmiskannoissa? Ja siis sehän voi näkyä vain homotsygoottina? Se selittäisi myös miksi se näkyy tässä iässä. Murrosikä. Hormoonit ja niin edelleen? Kova sressikynnys.
Niin ja onhan olemassa erityinen agressiivisuusgeenikin kolmasosalla väestöstämme? Sinällään harmiton palikka genomissa, mikä sressitilanteessa saakin hakkaamaan vieressä istuvan. Ja sekin on löytynyt aivan vastikään.
Entä miksi ei ole näkynyt aihemmin näitä tapauksia? No koska toinen maailmansota (karsija tekijä) ja vasta sen jälkeen levinnyt yleinen informaatio tällaisista taudeista. Lisäksi hävettii ja haluttiin piilottaa nämä tapaukset.
Ja siis ihan yleisesti ajattelen liittymättä mitenkään tähän palstan tapaukseen. Itsekkin olen ollut monta vuotta masentunut ja ehkä yhäkin toisinaan. Uteliaisuus vain, mitä sinä tästä ajattelet, ja toki muutkin voivat vastata, mutta perustelkaa toki.No saattaahan ns. luonnonvalinnan loppuminen jotain asiaan vaikuttaa.
Oma teoriani on kuitenkin se, että kaksi yleisintä masennuksen lisääjää ovat unenpuute/yövalvominen ja elämän liika helppous.
Jos ihminen menee arkenakin nukkumaan vasta puolilta öin ja sitten aamulla kahdeksaksi kouluun tai töihin, niin se unen määrä ei vaan riitä. Erityisesti tämä korostuu kasvavilla lapsilla ja nuorilla. Unenpuute ryydyttää aivot. Viikonlopun "pitkät unet" eivät riitä pitkäaikaisen viikkojen aikaisen unenpuutteen korjaamiseen. Damage is already done.
Öisin valvoessa vähän asia kuin asia tuntuu myös entistäkin synkemmältä. Lisäksi verkossa on silloin paljon samoista ongelmista kärsiviä ihmisiä, jolloin on helppoa "masennella" porukassa. Saahan siitä vertaistukea, mutta onko siitä sitten mitään hyötyä.
Elämän helppoudella taas tarkoitan sitä, että ihmiset paapotaan ja kasvatetaan pumpulissa jo pienestä pitäen. Tylsyys hoidetaan netissä roikkumalla, kun ennen joutui keksimään oikeasti tekemistä. Lapsia lähes palvotaan ja heille opetetaan pienestä pitäen, että he ovat jotenkin erityisiä. Jossain vaiheessa he sitten huomaavatkin, että eipä tässä taideta niin erityisiä ollakaan.
Ai niin ja lisäksi vanhemmat roikkuvat itsekin niin paljon netissä ja somessa, että heillä ei enää riitä kunnolla aikaa lapsilleen. Jos pikkumuksu leikkii yksin hiekkalaatikolla ja äippä tai iskä vahtii vierestä penkiltä kännykkää näpytellen, niin jotain menee pieleen jo alusta asti. Sinne pitäisi mennä mukaan niitä hiekkakakkuja taputtelemaan!
Lapsilla ja nuorilla voi olla elämässään kaikki fyysiset puitteet kunnossa, mutta silti he ovat ikään kuin oman onnensa nojassa. Joskus teinimurkkua joutuu tietysti vähän kampeamaan vastaan, mutta se kuuluu asiaan. Pääasia olisi, että vanhemmat ja muutkin aikuiset uskaltavat tarvittaessa näyttää sen kaapin paikan ja asettaa ne rajat. Rajaton ihminen on myös turvaton ihminen ja sellainen masentuu helposti.
En halua dissata oikeasti masentuneita, mutta joskus myös tuntuu, että masennus on yksi netissä leviävä muoti-ilmiö muiden joukossa... Vähän niin kuin viiltelykin. Ei se olisi yleistynyt tätä vauhtia ilman siihen liittyvää "internet-kulttuuria".
Mutta ei kaapata ketjua enempää ja eksytä sen varsinsisesta aiheesta. Ketjuja voi aina tehdä uusia, jos siltä tuntuu. :)
- ongelmaontosiiso
Nyt on maanantai, poika suostui menemää kouluun mutta tuli itkien takas kotiin :(
Soitin pääsisiskö se kotii opiskelee mut ei viel oo vastannu. Kysyin opelta et kiusataaks sitä mut se sano ei, Ainoo mitä se oikee tietoa sano et sil o vaikee tehä tehtävii ja se o aika yksinäine. En tiiä pitäiskö mun pelkää sitä et joutuuks se lastenkotii ku ei se näyttäis silt et koulul ois hyviä syitä- OnneaVaanSinne
Näin toimii hyvinvointivaltio....
- Spanda
Hei!
Pystyn samastumaan poikaasi, sillä minulla on ollut noita samoja ongelmia, joihin onnekseni sain apua. Olin todella yksinäinen koulussa, opiskelu kiinnosti, mutta en pystynyt keskittymään siihen ja olin aivan liian väsynyt.
Myöhemmin minulla todettiin vaikea masennus ja pääsin hoitoon, siitä lähtien olen käynyt juttelemassa jollekulle melkein joka viikko. Aluksi se helpotti ja koulu alkoi jo sujumaan (parin kuukauden sairasloman jälkeen) mutta sitten asioita tapahtui, lakkasin syömästä masennus-lääkkeitäni ja loppu on historiaa.
Ota huomioon että lapsesi voi sairastaa masennusta, joka on huom. erittäin vakava sairaus ja se tulee ottaa vakavasti.
Älä missään nimessä sano lastasi laiskasti tai käske häntä ryhdistäytymään, koska se ei ole hänen vikansa ettei hän yksinkertaisesti kykene/jaksa tehdä mitään juuri nyt.
Ja ehdottaisin vaihtamaan koulua. Koulu joka edes ehdottelee tuollaisia on ihan syvältä. Itsellä koulun vaihto auttoi toidella paljon. Muista kuitenkin kysyä ensin lapselta olisiko asia hänestä ok.
Ja vielä se, että muista tehdä ja harrastaa lapsesi kanssa, asioita mistä hän on kiinnostunut. Jos hän tykkää esim. laskettelusta, käykää laskettelemassa yhdessä. Vietä aikaa hänen kanssaan, ja hän voi alkaa avautumaan :)
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, se auttaisi jo paljon minua
tuskissani, jos tunnustaisit sinulla olevan tunteita, vaikka et haluaisikaan suhdetta. Olisi upeaa tietää, että olen sin1192395- 971623
- 421195
Pyhäjärvi -kuntaliiton LISTALLA - ajautuu kriisikunnaksi
”Vaaravyöhykkeessä” Kuntaliiton erityisasiantuntija Olli Riikonen nostaa esille Punakallion listalta todennäköisistä kri1771141Vieläkään nainen ei mitään tunnistettavaa sinusta
ei minusta, ei meistä, eikä meidän historiasta. Voisit kyllä kirjoittaa jotain spesifistä mitä meidän välillä on tapahtu771047Ehkäpä tunnet sinuun kohdistuvan rakkauden
Mutta tunnetko tuskani siitä sinuun kohdistuvasta suuresta ikävästä ja toteutumattomasta läheisyydestä? Vaistoatko kun i61947Miten menee omasta mielestä?
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f6e1e5b9-dd40-4eaf-ac96-036894307db5 Listan kärjessä Ähtäri28937Nainen, olet minun makuuni joka suhteessa
Siksi tämä on mennyt niin vaikeaksi, ja ei tahdo ajatukset millään pysyä arjessa, vaan ne karkaa koko ajan unelmiin sinu24925Jos en enää
sinua näkisi, tekisinkö jotain toisin? Kertoisinko sinulle kaiken? Sen miten paljon minulle merkitset ja kuinka kaipaan38850Ei mene kauaa että kaikki vedätykset
Selviää.. Moni täältä on syytteessä.. Mahdollisesti palsta menee kiinni.. Tällä hetkellä jokainen viesti kiertää sup56810