KotimaaPro
Kirkon tutkimuskeskuksen tuorein nelivuotiskertomus (2012–2015) kertoo, että suomalaiset suhtautuvat kielteisimmin neljään eri uskonnolliseen ryhmään: muslimeihin, Jehovan todistajiin, mormoneihin ja Hare Krishna -liikkeen jäseniin.
Tämänkertaisessa tutkimuksessa suomalaisten asenteita selvitettiin kysymällä, miten myönteisesti tai kielteisesti he suhtautuisivat siihen, että heidän omalla asuinalueellaan olisi tietyn uskonnon tai katsomuksellisen yhteisön kokoontumistila.
Myönteisimmin suomalaiset suhtautuvat ymmärrettävästi evankelis-luterilaisiin kirkkoihin ja ortodoksikirkkoihin. Näihin 62–67 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti tai melko myönteisesti omilla asuinalueillaan. Kielteisesti suhtautuvia on vain 2 prosenttia
Lähes yhtä ongelmaton on suomalaisten suhde myös Pelastusarmeijan toimitiloihin ja katolisiin kirkkoihin. Näiden sijaintiin omalla asuinalueellaan suhtautuu myönteisesti 50–56 prosenttia väestöstä. Kielteisesti suhtautuvia on 5–6 prosenttia.
Eniten suomalaiset karsastavat ajatusta siitä, että heidän asuinalueillaan sijaitsisi islamilainen moskeija (myönteisesti suhtautuvia 22 prosenttia, kielteisesti suhtautuvia 35 prosenttia), Jehovan todistajien valtakunnansali (myönteisesti suhtautuvia 21 prosenttia, kielteisesti suhtautuvia 33 prosenttia), mormonien seurakuntatila (myönteisesti suhtautuvia 21 prosenttia, kielteisesti suhtautuvia 27 prosenttia) ja Hare Krishna -liikkeen temppeli (myönteisesti suhtautuvia 18 prosenttia, kielteisesti suhtautuvia 31 prosenttia).
Huomionarvoista kuitenkin on, että näihinkin uskonnollisiin kokoontumispaikkoihin suhtautui neutraalisti 40–47 prosenttia suomalaisista.
Valtaosin myönteisesti ja valtaosin kielteisesti koettujen uskonnollisten kokoontumistilojen väliin jää joukko tiloja, joihin myönteisesti suhtautuvia oli enemmän kuin kielteisesti suhtautuvia, mutta jotka kuitenkin aiheuttivat enemmän epäluuloa kuin neljän myönteisimmin koetun uskonnon tai yhteisön tilat.
Näitä välille jääviä tiloja olivat helluntaiseurakunnan kokoontumissali, juutalainen synagoga, buddhalainen temppeli ja vapaa-ajattelijoiden toimitilat.
Lestadiolaisen herätysliikkeen rukoushuoneen kohdalla suhtautuminen jakaantui lähes tasan myönteiseen ja kielteiseen. Molempia asenteita edusti runsas neljännes vastaajista.
Moskeijoiden vastustus nousee ei-uskonnolliselta pohjalta
Kirkon tutkimuskeskuksen vs. johtaja Kimmo Ketola kertoo nelivuotiskertomuksessa, että erityisen kielteisesti moskeijoihin suhtautuivat 1960–70 -luvuilla syntyneet, työttömät, perinteistä avioliittokäsitystä kannattavat, kansallisylpeyttä tuntevat ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat henkilöt.
Myönteisemmin moskeijoihin puolestaan suhtautuivat korkeasti koulutetut, herätysliikkeiden jäsenet, luterilaiseen seurakuntaan kuuluvat, yhdistystoiminnassa aktiiviset ja uushenkisiä arvoja kannattavat henkilöt.
Ketolan mukaan tutkimustulokset kertovat, että islamin ja erityisesti moskeijoiden vastustus nousee Suomessa valtaosin ei-uskonnolliselta pohjalta. Moskeijat koetaan uhkaksi maalliselle elämäntavalle ja suomalaiselle kulttuurille.
Kirkon tutkimuskeskuksen tuorein nelivuotiskertomus (2012–2015) kertoo, että suomalaiset suhtautuvat kielteisimmin neljään eri uskonnolliseen ryhmään: muslimeihin, Jehovan todistajiin, mormoneihin ja Hare Krishna -liikkeen jäseniin.
Tämänkertaisessa tutkimuksessa suomalaisten asenteita selvitettiin kysymällä, miten myönteisesti tai kielteisesti he suhtautuisivat siihen, että heidän omalla asuinalueellaan olisi tietyn uskonnon tai katsomuksellisen yhteisön kokoontumistila.
Myönteisimmin suomalaiset suhtautuvat ymmärrettävästi evankelis-luterilaisiin kirkkoihin ja ortodoksikirkkoihin. Näihin 62–67 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti tai melko myönteisesti omilla asuinalueillaan. Kielteisesti suhtautuvia on vain 2 prosenttia
Lähes yhtä ongelmaton on suomalaisten suhde myös Pelastusarmeijan toimitiloihin ja katolisiin kirkkoihin. Näiden sijaintiin omalla asuinalueellaan suhtautuu myönteisesti 50–56 prosenttia väestöstä. Kielteisesti suhtautuvia on 5–6 prosenttia.
Eniten suomalaiset karsastavat ajatusta siitä, että heidän asuinalueillaan sijaitsisi islamilainen moskeija (myönteisesti suhtautuvia 22 prosenttia, kielteisesti suhtautuvia 35 prosenttia), Jehovan todistajien valtakunnansali (myönteisesti suhtautuvia 21 prosenttia, kielteisesti suhtautuvia 33 prosenttia), mormonien seurakuntatila (myönteisesti suhtautuvia 21 prosenttia, kielteisesti suhtautuvia 27 prosenttia) ja Hare Krishna -liikkeen temppeli (myönteisesti suhtautuvia 18 prosenttia, kielteisesti suhtautuvia 31 prosenttia).
Huomionarvoista kuitenkin on, että näihinkin uskonnollisiin kokoontumispaikkoihin suhtautui neutraalisti 40–47 prosenttia suomalaisista.
Valtaosin myönteisesti ja valtaosin kielteisesti koettujen uskonnollisten kokoontumistilojen väliin jää joukko tiloja, joihin myönteisesti suhtautuvia oli enemmän kuin kielteisesti suhtautuvia, mutta jotka kuitenkin aiheuttivat enemmän epäluuloa kuin neljän myönteisimmin koetun uskonnon tai yhteisön tilat.
Näitä välille jääviä tiloja olivat helluntaiseurakunnan kokoontumissali, juutalainen synagoga, buddhalainen temppeli ja vapaa-ajattelijoiden toimitilat.
Lestadiolaisen herätysliikkeen rukoushuoneen kohdalla suhtautuminen jakaantui lähes tasan myönteiseen ja kielteiseen. Molempia asenteita edusti runsas neljännes vastaajista.
Moskeijoiden vastustus nousee ei-uskonnolliselta pohjalta
Kirkon tutkimuskeskuksen vs. johtaja Kimmo Ketola kertoo nelivuotiskertomuksessa, että erityisen kielteisesti moskeijoihin suhtautuivat 1960–70 -luvuilla syntyneet, työttömät, perinteistä avioliittokäsitystä kannattavat, kansallisylpeyttä tuntevat ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat henkilöt.
Myönteisemmin moskeijoihin puolestaan suhtautuivat korkeasti koulutetut, herätysliikkeiden jäsenet, luterilaiseen seurakuntaan kuuluvat, yhdistystoiminnassa aktiiviset ja uushenkisiä arvoja kannattavat henkilöt.
Ketolan mukaan tutkimustulokset kertovat, että islamin ja erityisesti moskeijoiden vastustus nousee Suomessa valtaosin ei-uskonnolliselta pohjalta. Moskeijat koetaan uhkaksi maalliselle elämäntavalle ja suomalaiselle kulttuurille.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minua oksettaa, kun näen joukon nuoria tupakalla vanhoillislestadiolaisten rauhanyhdistyksen pihassa.
Oksenna vapaasti, mutta käy seuroissa kuitennii.
Älä katso/mene seuraavalla kerralla sinne ettei tule oksennusta. Valitse toinen paikka missä oksennusta ei tule.
Ehkä tuo oksennuksen tunne tulee myös rauhanyhdistyksellä opetettavista Raamatun vastaisista valheopeista.
Voisitko ottaa kuvan ja pistää nähtäväksi, aika kiinnostava näkymä varmaan?
Menkäätten muslimien seuroihin, joita vl oksettaa.
http://i1.wp.com/asialehti.net/wp-content/uploads/2016/02/10400563_10153905840434836_1185883306439557322_n.jpg?zoom=1.5&resize=346