Mikä tämä Hesekielin kirjan kaupunki on?

Jerusalem.

Kes

Kaikki nimetään uudelleen, Ihmiset sekä asumustot ( Ilm 2;17)

Oikeassa olet.

Kes.

Tämä kaupunki näyttää edustavan maallista hallintoa, josta hyötyvät ne, jotka muodostavat vanhurskaan ”uuden maan” (2. Pietarin kirje 3:13). Se että kaupungissa on portteja joka sivulla, kuvaa hyvin sen avoimuutta.

Se ei ole taivaallinen kaupunki, sillä se on keskellä ”ei-pyhää” maata. (Hesekiel 48:15–17.) Sen täytyy siksi olla jotakin maallista. Kaupunki tuo mieleen ajatuksen ihmisistä, jotka kerääntyvät ryhmäksi ja muodostavat jotakin rakenteellista ja organisoitua? Kaupunki näyttää näin ollen kuvaavan maallista hallintoa, joka hyödyttää kaikkia vanhurskaaseen maalliseen yhteiskuntaan kuuluvia. Se tulee täysimääräisesti voimaan tulevassa ”uudessa maassa” (2. Pietarin kirje 3:13). Se että kaupungissa on portteja joka sivulla – niitä on yksi kutakin heimoa varten – kuvaa hyvin avoimuutta. Jumalan kansa ei ole nykyään minkään salaisen hallinnon alaisuudessa. Vastuullisten veljien tulee olla helposti lähestyttäviä; heitä ohjaavat periaatteet ovat kaikille tuttuja. Se että kaikkien heimojen ihmiset viljelevät maata kaupungin ylläpidoksi, muistuttaa meitä siitä, että maan asukkaat tukevat, jopa aineellisesti, Jumalan kansan hyväksi kautta maailman tehtyjä hallintojärjestelyjä. (Hesekiel 48:19, 30–34.)

Jumala asettaa ihmiset valitsemiinsa paikkoihin maallisessa paratiisissa. Tällaiseen ihmisten sijoitteluun viittaa se, että sukukunnat määrättiin Hesekielin näyssä näkemän hallintovyöhykkeen pohjois- ja eteläpuolelle. Tuohon kolmiosaiseen ”antimaahan” sisältyi yksi osa ei-papillisille leeviläisille ja pappien osa, joka käsitti näyn temppelin. Eteläisen osan keskellä oli kaupunki, jossa työskenteli ihmisiä kaikista sukukunnista kollektiivisen ”ruhtinaan”, ”uudessa maassa” olevien Messiaan ruhtinaallisten edustajien, alaisuudessa. – Hesekiel 47:13–48:34; 2. Pietari 3:13;
Psalmit 45:17 "Nouskoot sinun poikasi, kuningas, isiesi sijaan,
saat asettaa heidät ruhtinaiksi maahasi."

Muinaisen Israelin tapauksessa Jehovan temppeli, jonka Salomo oli rakentanut, sijaitsi Jerusalemin kaupungin sisäpuolella. Mutta Hesekielin näyssä kaupunki on erillään pyhästä temppelistä, vaikka sekä kaupunki että temppeli sijaitsevat erikoisessa ”antimaassa”. Tätä erillään oloa korostetaan sillä, että kaupungin sanotaan olevan alueella, joka on ”jotakin ei-pyhää kaupunkia varten, asuinpaikkaa ja laidunmaata varten”. Hes. 48:15 Papit ja leeviläiset eivät asuneet tai työskennelleet kaupungissa. Näyn täyttymyksessä Messiaan tuhatvuotisen hallituksen alaisuudessa kaupunki laidunmaineen ei siis kuvaisi taivaallista Uutta Jerusalemia, joka on Messiaan uskollinen hengellisten israelilaisten seurakunta eli hänen morsiamensa. (Ilm. 21:1, 2, 9–21) Se kuvaa maallista, näkyvää hallintokeskusta, josta johdetaan lunastetun ihmiskunnan asioita.

Temppelinäyssä ruhtinaalla on kollektiivinen merkitys, ja hän edustaa niitä, jotka taivaallinen Messias Jeesus nimittää näkyviksi edustajikseen ”uuteen maahan”. Näihin sisältyisivät nekin, jotka Ps.45:17 mainitsee. Tuo jae on osoitettu Kuninkaalle Jeesukselle Kristukselle ja viittaa hänen maallisiin lapsiinsa sanoen: ”Nouskoot sinun poikasi, kuningas, isiesi sijaan,
saat asettaa heidät ruhtinaiksi maahasi.” Nämä ja kaikki muut nimitetyt ”ruhtinaat” suovat ihmiskunnalle oikeudenmukaisen hallinnon ja pitävät ihmiset turvattuina

"Ruhtinas” ei ollut pappi, mikä ilmenee siitä, että papit uhrasivat ”hänen kokonaispolttouhrinsa ja yhteysteurasuhrinsa” (Hes 46:2). Hesekielin näyn täyttymyksessä tuo näyn kaupunki ei siis ilmeisestikään kuvaisi Jeesuksen Kristuksen ja hänen kuningas- ja pappistovereittensa taivaallista hallitusta. Se näyttäisi sen sijaan kuvaavan maan päällä olevaa, näkyvää hallintokeskusta, joka toimisi tuon taivaallisen Valtakunnan johdolla. Vastaavasti ”ruhtinas” edustaisi niitä, jotka on nimitetty tuon taivaallisen hallituksen näkyviksi ’ruhtinasedustajiksi’