Joillakin näyttää olevan käsitys, että Suomi olisi edelleen puolueeton maa. Se ei ole puolueeton, mutta sen väitetään olevan liittotumaton. Suomi ei ole sitäkään. Suomi on EU:hun liittyessään liittoutunut länsivaltoihin, sen arvoihin ja strategioihin halusi Suomi sitä tai ei.
Onko se hyvä vai huono asia? Se riippuu siitä, mistä ideologisesta suunnasta sitä katsoo. Jos katsoo sitä Venäjä-mielisten suunnasta, se on huono, jos taas Nato-myönteisten suunnasta se on hyvä asia.
Miten valtion johto suhtautuu maamme liittoutumattomuuteen? Liittoutumattomuus on presidentille, hallitukselle ja eduskunnalle ikään kuin uusi yya-sopimus, jota hoetaan kädet ristissä aamusta iltaan kuin rukousta.
Presidentti Niinistö on yrittänyt tosin sekoittaa jumiutunutta itsenäinen puolustus -hokemaa jonkin verran puheillaan Ruotsin ja Suomen yhteisestä puolustuksesta, joka on jo ajatuksenakin mahdoton ja toteuksena vielä mahdottomampi.
Onko se hyvä vai huono asia? Se riippuu siitä, mistä ideologisesta suunnasta sitä katsoo. Jos katsoo sitä Venäjä-mielisten suunnasta, se on huono, jos taas Nato-myönteisten suunnasta se on hyvä asia.
Miten valtion johto suhtautuu maamme liittoutumattomuuteen? Liittoutumattomuus on presidentille, hallitukselle ja eduskunnalle ikään kuin uusi yya-sopimus, jota hoetaan kädet ristissä aamusta iltaan kuin rukousta.
Presidentti Niinistö on yrittänyt tosin sekoittaa jumiutunutta itsenäinen puolustus -hokemaa jonkin verran puheillaan Ruotsin ja Suomen yhteisestä puolustuksesta, joka on jo ajatuksenakin mahdoton ja toteuksena vielä mahdottomampi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ehdottomasti samaa mieltä aloittajan kanssa. 1..
Suomi ei ollut mielestäni ikinä puolueeton maa. Ennen EU:ta, läpi 1950 - 1990 vuosikymmenien Suomi oli hyvin vahvasti Neuvostoliiton hallituksen sanelujen alla. Suomi roolin puolueettomana maana näkyi ulkopoliittisena lausuntoina, mutta todellisuudessa Neuvostoliitto hengitti jatkuvasti niskaan.
Suomi rooli on vaihtunut Neuvostoliiton valvonnan alla länsimaiden seuraan, ja tämä varmasti harmittaa nykyistä Venäjää. Ilman EU:ta ei olisi koko euroopassa näin yhteneväisesti organisoitua Venäjä-vastaisia talouspakotteita. Hyvänä muistutuksena vielä, talouspakotteet ovat vain ja ainoastaan Venäjän käytöksen takia olemassa. Toisin sanoen Venäjän oma syy.
Suomi entisenä nukkehallituksena, mitättömänä sotilaallisena voimana entisen hirmuhallitsijan vieressä näyttää tyyneesti pysyvän EU:n linjassa. Ei, Suomi ei ole puolueeton poliittisesti ja järkevä seuraava askel pienenä valtiona on liittyä länsimaiden sotilasliittoon. Muuten Suomi saa odottaa vuoronumeroa Georgian, Syyrian ja Ukrainan tavoin.
Tiltu: "Joillakin näyttää olevan käsitys, että Suomi olisi edelleen puolueeton maa. Se ei ole puolueeton, mutta sen väitetään olevan liittotumaton. Suomi ei ole sitäkään. Suomi on EU:hun liittyessään liittoutunut länsivaltoihin, sen arvoihin ja strategioihin halusi Suomi sitä tai ei."
Tiltun valetta. Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut sen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Sotilaallisesti Suomi on liittoutumaton.
"Onko se hyvä vai huono asia? Se riippuu siitä, mistä ideologisesta suunnasta sitä katsoo. Jos katsoo sitä Venäjä-mielisten suunnasta, se on huono, jos taas Nato-myönteisten suunnasta se on hyvä asia."
Olemme siis sitoutuneet läntisiin demokratioihin. Se on hyvä asia joka suunnalta.
"Miten valtion johto suhtautuu maamme liittoutumattomuuteen? Liittoutumattomuus on presidentille, hallitukselle ja eduskunnalle ikään kuin uusi yya-sopimus, jota hoetaan kädet ristissä aamusta iltaan kuin rukousta."
Hölynpölyä. EU:n ulkopoliittisen linjauksen pohjalta on presidentti 2014 muotoillut Suomen linjan, johon kaikki puolueet ovat sitoutuneet.
"Presidentti Niinistö on yrittänyt tosin sekoittaa jumiutunutta itsenäinen puolustus -hokemaa jonkin verran puheillaan Ruotsin ja Suomen yhteisestä puolustuksesta, joka on jo ajatuksenakin mahdoton ja toteuksena vielä mahdottomampi."
Hölynpölyä. Ruotsin kanssa on rauhan ajan puolustusyhteistyötä. Yhteinen puolustus on vain median joskus esiin tuomaa.
Niinistö on kannattanut yhteistyötä Naton ja sen eräiden jäsenmaiden kanssa. Se vahvistaa itsenäistä puolustusta antamalla hyvää harjoitusta asevoimille. Suomi osallistuu myös kansainväliseen kriisinhallintaan ja terrorisminvastaiseen taisteluun.
Sellainen on myrkkyä ISISTÄ kannattaville tiltuille.