”villeimmätkin toiveet”.
Pääministeri Juha Sipilän linjaama tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta on mahdollinen, mutta ei helppo saavuttaa. Wessman arvioi, että tavoitteen saavuttaminen vaatii sekä yli 3 prosentin talouskasvua että työvoiman tarjonnan nousua.
–Piristyneen talouskasvun myötä työllisyysaste nousi viime vuonna vuoden 2015 pohjalukemista. Hallituksen 72 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä reippaasti ripeämpää talouden elpymistä, ja lisäksi työvoiman tarjonnan kasvua. Viime vuosikymmenellä oli selkeitä merkkejä työvoimapulasta jo tavoitetta alemmalla työllisyysasteella. Haastetta lisää lisääntyvä määrä syrjäytymisvaarassa olevia pitkäaikaistyöttömiä. Toisaalta rohkaisevaa on, että vanhenevia työntekijöitä on pystytty yhä paremmin pitämään työelämässä. Työikäisten (16-64 vuotiaiden) työllisyysasteen nostamiseksi 72 prosenttiin työllisyyden pitäisi kasvaa 5 prosenttia vuoden 2016 tasolta. Jos tavoite halutaan saavuttaa 2019, kuten Sipilä on linjannut, työllisyyden pitäisi kasvaa vuosittain yli puolitoista prosenttia.
–Näin ripeätä työllisyyden nousua ei olla nähty sitten finanssikriisiä edeltävän noususuhdanteen, jolloin BKT kasvoi neljän prosentin vuosivauhtia.
Kysymys on nyt miten hyvin työn kysynnän vahvistuminen saa heitä palamaan työelämään? Jos onnistutaan palauttamaan nuorten osallistumisasteen finanssikriisiä edeltävälle tasolle, ja edelleen saataisiin iäkkäiden työntekijöiden osallistumisastetta nousemaan, 72 prosentin työllisasteen saavuttaminen alkaisi näyttää mahdolliselta – kunhan vain talouden nousuvauhti ylittäisi villeimmätkin toiveet, hän toteaa.
Sipilä on linjannut, että velaksi elämisen loppuminen Suomen julkisessa taloudessa 2021 edellyttää 72 prosentin työllisyysastetta.
Pääministeri Juha Sipilän linjaama tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta on mahdollinen, mutta ei helppo saavuttaa. Wessman arvioi, että tavoitteen saavuttaminen vaatii sekä yli 3 prosentin talouskasvua että työvoiman tarjonnan nousua.
–Piristyneen talouskasvun myötä työllisyysaste nousi viime vuonna vuoden 2015 pohjalukemista. Hallituksen 72 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä reippaasti ripeämpää talouden elpymistä, ja lisäksi työvoiman tarjonnan kasvua. Viime vuosikymmenellä oli selkeitä merkkejä työvoimapulasta jo tavoitetta alemmalla työllisyysasteella. Haastetta lisää lisääntyvä määrä syrjäytymisvaarassa olevia pitkäaikaistyöttömiä. Toisaalta rohkaisevaa on, että vanhenevia työntekijöitä on pystytty yhä paremmin pitämään työelämässä. Työikäisten (16-64 vuotiaiden) työllisyysasteen nostamiseksi 72 prosenttiin työllisyyden pitäisi kasvaa 5 prosenttia vuoden 2016 tasolta. Jos tavoite halutaan saavuttaa 2019, kuten Sipilä on linjannut, työllisyyden pitäisi kasvaa vuosittain yli puolitoista prosenttia.
–Näin ripeätä työllisyyden nousua ei olla nähty sitten finanssikriisiä edeltävän noususuhdanteen, jolloin BKT kasvoi neljän prosentin vuosivauhtia.
Kysymys on nyt miten hyvin työn kysynnän vahvistuminen saa heitä palamaan työelämään? Jos onnistutaan palauttamaan nuorten osallistumisasteen finanssikriisiä edeltävälle tasolle, ja edelleen saataisiin iäkkäiden työntekijöiden osallistumisastetta nousemaan, 72 prosentin työllisasteen saavuttaminen alkaisi näyttää mahdolliselta – kunhan vain talouden nousuvauhti ylittäisi villeimmätkin toiveet, hän toteaa.
Sipilä on linjannut, että velaksi elämisen loppuminen Suomen julkisessa taloudessa 2021 edellyttää 72 prosentin työllisyysastetta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
halonenkin verolle
Näköjään Raappala ei ole päässyt pakkomielteestään.