Nykytiede operoi mielellään todennäköisyyksien kanssa ja monet tieteelliset väittämät voidaan ymmärtää todennäköisyysväittämiksi.
Mutta onko todennäköisyyttä edes olemassa - tämä on oleellinen kysymys.
Tyypillisesti todennäköisyys ymmärretään ja määritellään tapahtuman suhteellisena frekvenssinä homogeenisten olosuhteiden vallitessa, kun toistojen määrä lähestyy ääretöntä.
Tämä määritelmä herättää luonnollisesti kysymyksen voidaanko homogeenisia olosuhteita saavuttaa ja eritoten, voidaanko koetoistoja suorittaa ääretöntä määrää eli periaatteessa ikuisesti. Voidaanko?
Koska toistokoefrekvenssitulkinta on problemaattinen, niin tilalle tarjotaan usein uskomusastetulkintaa todennäköisyydelle, mutta silloin tullaankin induktiiviseen päättelyyn, joka väistämättä sisältää - ainakin tyypillisesti - subjektiivisia elementtejä. Saako tiede olla subjektiivista?
Tietenkin voimme ymmärtää todenänäköisyyden väittämän "degree of plausabilitynä", jolloin emme itse asiassa puhu todennäköisyydestä lainkaan, vaan siitä, että tarkastelemme ilmiötä parametriavaruudessa muuttaja-avaruuden sijaan.
Siis filosofinen kysymykseni on: Onko todennäköisyyttä edes olemassa?
Oliko Einstein oikeassa "Jumala ei heitä noppaa" perustelussaan, kun ei hyväksynyt probabilistä maailmankuvaa?
Niin tai näin, todennäköisyys on tieteen filosofisesti mielenkiintoinen ongelmatapaus.
Onko todennäköisyyttä lainkaan olemassa?
28
429
Vastaukset
- alfa123om22
Onko toinen vaihtoehto sitten kausaalisuus? Se että kaikki perustuu syy-seuraus suhteisiin. Joku nimimerkki esitti muutama vuosi sitten foorumilla, että ei ole olemassa sattumaa, koska sattumallekin on aina jokin syy.
Kyllä olen itse taipuvainen ajattelemaan, että luonnossa ei esiinny todennäköisyyttä, vaan että todennäköisyys on tieteen apuväline laskelmien tekemiseen.
Ajatellaan vaikka mutaatiota. Sanontahan kuuluu, että sattuma aiheuttaa mutaation. Mutta eikö ole oikeasti niin, että mutaatio on seurausta, jostakin syystä.
Itselläni on sängyn vieressä lamppu. Se palaa todenäköisesti noin 2000 tuntia esim.
Mutta potkaisin lamppuun vahingossa, jolloin hehkulamppu meni rikki ja paloaika jäi ehkä noin 1000 tuntiin. Mitä tekemistä tuollakaan on todennäköisyyden kanssa?
Jos sanon, että todenäköisesti palavat yli 2000 tuntia olen väärässä
Jos sanon, että todenäköisesti palavat alle 2000 tuntia olen väärässä
Jos sanon, että todenäköisesti palavat tasan 2000 tuntia olen väärässä
Voin vain sanoa: Paloaika riippuu pitkälti monista eri syistä.
Jos ei voida ilmaista mikä kolmesta vaihtoehdosta on todennäköistä niin ei kai silloin ole olemassa todennäköisyyttä?
Sen sijaan kokemus on osoittanut minulle kolme eri syytä, joiden takia paloaika jää suutariksi usein. Kotiin kuljetus kylmässä pakkasessa, tärähdys kuljetuksen aikana tai tippuminen kädestä lattialle.
Kausaalinen maailma näyttäisi olevan parempi ajatus kuin todennäköisyyteen perustuva maailma?Syvällinen kirjoitus. Vain pieni kommentti. Voisiko asia olla siten, että lamppu rikkoutuu kausaalisesta syystä, mutta ei olisi olemassa mitään kausaalista syytä, jolla lamppu rakentuisi?
- Orwell-1984
Onpa taas turhanpäiväistä pohdintaa.Voi että näitä riittää!
- 01101110
Taulukkolaskennassa funktio RAND() antaa satunnaislukuja väliltä 0...1. Kyllä tuo on ihan oikeasti olemassa.
- TietämättämyysOnPahe
Satunnaislukugeneraattorit ovat luonteltaan täysin deterministisiä, ei stokastisia.
Ihan tiedoksi vain. - 10011101
TietämättämyysOnPahe kirjoitti:
Satunnaislukugeneraattorit ovat luonteltaan täysin deterministisiä, ei stokastisia.
Ihan tiedoksi vain.Totta. Sen takia ne pitää "siementää".
- kl54lk
Ainakin LibreOffice Calc tuottaa RAN()-funktiolla aina eri satunnaisluvun, kun tiedosto avataan.
- hahffuhha
kl54lk kirjoitti:
Ainakin LibreOffice Calc tuottaa RAN()-funktiolla aina eri satunnaisluvun, kun tiedosto avataan.
Tuottaahan se, mutta jos luku on aina eri ei ole kyse satunnaisluvusta.
Onko tietokoneella edes mahdollista saada todella satunnaisia satunnaislukuja?
Kun heität noppaa ratkaisee nopan asento, heiton korkeus, käden liikerata ja putoamispinta yms, tuloksen. Tulos näyttää satunnaiselta ja sitä onkin siinä mielessä, että sitä ei voi ennustaa.
Eräs huijarikopla oli laatinut kännykkään ohjelman, joka ennusti ruletin pysähtymiskohdan ja antoi vihjeen mihin piti satsata. Asia paljastui, kun huomatiin, että usein voittavan pelaajaparin nainen piti aina kännykän kameraa ruletin päällä sen pyöriessä. Ehtivät kuitenkin voittaa sievoisen summan, ennen kuin huomattiin. hahffuhha kirjoitti:
Tuottaahan se, mutta jos luku on aina eri ei ole kyse satunnaisluvusta.
Onko tietokoneella edes mahdollista saada todella satunnaisia satunnaislukuja?
Kun heität noppaa ratkaisee nopan asento, heiton korkeus, käden liikerata ja putoamispinta yms, tuloksen. Tulos näyttää satunnaiselta ja sitä onkin siinä mielessä, että sitä ei voi ennustaa.
Eräs huijarikopla oli laatinut kännykkään ohjelman, joka ennusti ruletin pysähtymiskohdan ja antoi vihjeen mihin piti satsata. Asia paljastui, kun huomatiin, että usein voittavan pelaajaparin nainen piti aina kännykän kameraa ruletin päällä sen pyöriessä. Ehtivät kuitenkin voittaa sievoisen summan, ennen kuin huomattiin.<<Onko tietokoneella edes mahdollista saada todella satunnaisia satunnaislukuja?<<
Ei ole mahdollista, mutta approksimaatiot ovat kyllin hyviä.
- jk56lk
Todennäköisyyttä käytetään kuvaamaan tapahtumaa tai tapahtumaketjua, jonka lopputulosta ei voida yksittäistapauksessa varmuudella etukäteen ennustaa.
Usein ilmiöiden todennäköisyysarvio perustuu havaintoihin eli tilastoihin. Näistä saadaan monissa tapauksissa riittävän tarkka arvio todennäköisyydelle käytännön sovelluksia varten. - kl56lk
Tilastoista tiedetään, että lantinheitossa kruunun todennäköisyys on (noin) 50 %. Jostain syystä näin näyttää olevan. Yksittäisen heiton tulemaa ei voida ennustaa. Arvaamalla joskus sattuu kohdalleen. Silti voidaan ajatella, että jokainen heitto kaikkine vaiheineen on deterministinen tapahtumasarja, jonka lopputulema on mahdollista ennustaa.
Voitaisiinko robotti ohjelmoida heittämään lanttia niin, että aina tulee kruunu ? Reaalimaailman asioissa puhumme todennäköisyyksistä, kun emme tiedä asiasta tarpeeksi. Jos tietäisimme enemmän alkaisi samanlaisina pitämiemme tapausten todennäköisyydet erota, kunnes äärimmillään tietäisimme asian varmasti.
- jk56lk
jk56lk kirjoitti:
Tietämiselläkin on rajansa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Heisenbergin_epätarkkuusperiaateMutta usein arkipäivän asioissa tietämättömyys on pelkkää laiskuutta.
jk56lk kirjoitti:
Mutta usein arkipäivän asioissa tietämättömyys on pelkkää laiskuutta.
Kerropa ensi viikonlopun lottonumerot.
- konsultti.kusettaa
jk56lk kirjoitti:
Mutta usein arkipäivän asioissa tietämättömyys on pelkkää laiskuutta.
Julkisissa hankkeissa näyttää olevan sääntö, että kustannukset ovat tuplat arvioon nähden.
- korkein.totuus
okaro kirjoitti:
Kerropa ensi viikonlopun lottonumerot.
Melko haasteellinen tehtävä. Mutta, kun on muutama miljoona yrittäjää, niin useimmiten joku onnistuu. Näistä "guruista" sitten lööpitetään ja muut unohdetaan.
Voitaja voi sitten sanoa, että tiesin ne.
- toden-nähnyt
Todennäköisyyttä ei ole, eihän sitä ole kukaan väittänytkään.
On vain hyvin todennäköistä, aika todennäköistä, melko todennäköistä ym. ym.
Meidän täytyy ajatella todennäköisyystermiä kuten - lukusuoralla 0-kohdan paikkaa. Nollakohta löytyy teoreettisesti mutta emme pysty reaalimaailmassa sitä täysin tarkasti osoittamaan.
Termi "todennäköisin vaihtoehto" on myös väärä. Se on vain mielipiteen esittäjän tai esittäjien näkemys todennäköisimmästä vaihtoehdosta. "Propabilistiikkaa", filosofista ratkaisua kysymykseesi ei ole, eikä tule. Sen sijaan todennäköisyyslaskenta toimii erinomaisesti.
Miksi ylipäätänsä maailman asiat näyttävät toimivan matemaattisten kaavojen mukaisesti, on meille täysin tuntematonta, koska meillä ei ole siitä mitään havaintoa. Se kuitenkin nähdään, että maailman tapahtumat ovat jäsennettävissä matematiikan avulla.- suhteellinenTeoria
>>Siis filosofinen kysymykseni on: Onko todennäköisyyttä edes olemassa?<<
Tarkoitattanet: "Onko sattumanvaraisuutta olemassa?"
Todennäköisyys on olemassa, vaikka tietenkin kaikkien todennäköisyyteen vaikuttavien variaabeleiden tunteminen auttaa laskemaan todellisen lopputuleman.
Se ei kuitenkaan liene käytännössä mahdollista. Lotossa 7 oikein tuloksen todennäköisyys on muistaakseni noin 1 : 15 000 000. Jotta voisimme laskea lottopallojen käyttytymisen, tulisi yhtälössä huomioida järjetön määrä muuttujia, mikä ei käytännössä liene mahdollista.
Kvanttifysiikan mukaan on olemassa myös sattumanvaraisuutta. - fhddr
Todennäköisyyttä mallia Linnunradan käsikirja liftareille, siis jonain manipuloitavissa olevana luonnonilmiönä, ei ole olemassa.
- npq
Todennäköisyys on matemaattinen käsite. Se on suotuisten tapausten lukumäärä jaettuna kaikkien tapausten lukumäärällä.
Arpakuutiossa on kuusi sivua, jotka on numeroitu yhdestä kuuteen. Heitossa mahdollisia silmälukuja on kuusi. Tietyn silmäluvun, vaikkapa kakkosen, todennäköisyys on yksi kuudesosa edellyttäen, että kaikki silmäluvut ovat yhtä todennäköisiä.
Ideaalisella arpakuutiollakin heiton lopputulokseen vaikuttaa ainakin kuution alkuasento heittäjän näpeissä, heiton korkeus, tyyli, ilmavirrat, ...ja lukemattomat muut hienoefektit. Eli heittäjä pystyy ilmeisesti vaikuttamaan tuohon todennäköisyyteen. Esimerkiksi "kissahan putoaa aina jaloilleen".
Todennäköisyyden määrittely on yksikäsitteinen. Sen absoluuttisen tarkan arvon määrittäminen käytännössä voi olla mahdotonta. Mutta useimmissa laskusovellukssa havaintoihin perustuva arvio todennäköisyydelle on täysin riittävä. - onko_todennäköisesti
Todennäköisyydestä en osaa sanoa.
On se varmaan olemassa, todennäköisesti.
Wikipediastahan tuo selviää:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyys - NäinSeMenee_
Väittämät ovat aina vain todennäköisiä.
Kävelen nyt vain todennäköisesti tai aurinko paistaa nyt vain todennäköisesti, koska aistini voivat pettää ehdottomasti, koska voin olla humalassa, psykoosissa tai unitilassa varmaankin.
Kaikista todennäköisyyksistä todennäköisin on 0.5. Aurinko nousi tänään idästä todennäköisyydellä 0.5. Se ei absoluuttisella varmuudella voinut nousta, koska minulla voi olla esim. huono näkö ja täten aistini pettävät.
Mutta ajatukseen eli ideaan voi aina luottaa absoluuttisella varmuudella, koska ihmiset ovat niin järkeviä. Uusi teoriani on että ihmisellä on oikeasti 7-päätä, viis aisteista, koska olen järkiolento, ajatukseni on tietysti totta.
Emme voi havaita tietystikään todennäköisyyttä - ja juuri siksi se on totta, kuten Jumala. - Laskee
Kun kysymys on täällä filosofia-foorumilla, niin enpä osaa vastata. Matematiikan puolella asia on hyvin määritelty.
- ja_miettii
Todennäköisyyksillä on kohtuullisen helppo laskea - mutta oleellinen kysymys on: mistä saat nämä todennäköisyydet? Siinä on se dilemma ja ongelman ydin.
- kulkulupa_myönnetty
ja_miettii kirjoitti:
Todennäköisyyksillä on kohtuullisen helppo laskea - mutta oleellinen kysymys on: mistä saat nämä todennäköisyydet? Siinä on se dilemma ja ongelman ydin.
On olemassa vanha sanonta: Things don't just happen, things happen just !
Arpaa ei heitetä todellisuudessa. Kaikella on olemassa käsikirjoituksensa.
Todennäköisyyslaskenta, tilastot ja todellisuus ovat eri asioita. Tilastollisesti ja myös todennäköisesti tupakoitsijat kuolevat nuorempina kuin tupakoimattomat. Silti todellisuudessa on tupakoitsijoita jotka elävät yli 100 vuotiaiksi. Tuon pitkäikäisen tupakoijan elinikä ei riipu todennäköisyydestä eikä sattumasta, vaan siitä että hänen skenaarionsa oli etukäteen eritavalla kirjoitettu. Kuvitellaan, että teet valinnan eri vaihtoehdoista. Elämä realisoituu valinnoissa. Valinta perustuu käsikirjoitukseen ja skenaario ulottuvuudessa x materialisoituu. Muut valintavaihtoehdot eivät tietenkään samalla katoa tyhjyyteen, ne vain jatkavat elämäänsä toisessa aliulottuvuudessa ja materialisoituvat siellä ja vaikuttavat ja ovat yhteydessä ulottuvuuden x koettuun skenaarioon.
- stiiknafulia
"Onko todennäköisyyttä lainkaan olemassa?"
Todennäköisesti ei.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Minkähän takia ns. persuille ei tunnu työ maistuvan?
Vaikuttavat olevan joutoväkeä syystä tai toisesta – työttömiä tai työeläkeloisia. Muiden rahoilla pötköttelevää väkeä,834433Olit ihan
Kiihkona silloin. Sen näki ja lähes tunsi. Ei tainnut olla kaukana et olisit vetänyt lähellesi jos siihen olisi hetki tu243098Miksiköhän vasemmistossa on niin paljon ns. tapatyöttömiä ja muita köyhiä?
Tokihan Minja Koskela oli sitä mieltä, että ei terveenkään ihmisen ole pakko tehdä töitä, sitä neuvoa moni vassu noudatt392864Trump huonommassa kunnossa kuin Usasta virallisesti sanotaan?
"Terveys on vakaa mutta ei normaali".Uskallan melkein sanoa,että Trumpin terveydentilaa kaunistellaan.Myös se että se nu1162635Kyllä on Vasemmistoliitosta Koskelan johdolla tullut todellinen ääripuolue
se on niin tulipunainen kuin olla voi, ja selvästi haluaa jatkuvasti eripuraa, ja repiä kansaa kahtia. Siinä on jo vuod172509Oletko keskustellut kaivatustasi muiden
Kanssa lähiaikoina? Jos, onko keskustelu ollut positiivista tai negatiivista? Vaikuttaako keskustelut mielipiteeseesi ka422279Suomen veroaste 5 %-yks liian matala
Palauttamalla kokonaisveroaste 1990-luvun tasolle saadaan hyvinvointivaltion palvelut rahoitettua ilman velan ottoa.1132255- 132194
MTV: Harvinainen haastattelu! Vappu Pimiä kommentoi vihdoinkin uutta TTK-juontajaa
TTK-juontajaspekuloinnit käyvät edelleen kuumana. Kenet sinä haluaisit uudeksi TTK-juontajaksi? Kommentoi alle! Lue,142015Yleveron tuotto siirrettävä S-ryhmälle
Yleisradio on mukana kansanmurhassa. Tuollaista ei voi tukea verovaroin. S-ryhmä on ainoa selkärankainen iso toimija S281717