Fortum pelasti Sipilän käskystä lastensa yrityksen

Valtionyhtiö Fortum pelasti konkurssikypsän teknologiayhtiön – omistajaohjauksesta vastaavan pääministeri Sipilän lapset yhtiön omistajina

Valtionyhtiö Fortum sijoitti syksyllä 2016 miljoonia euroja biopolttoaineiden jalostusprosessia kehittävään yhtiöön. Pääministeri Sipilä on Chempolis-nimisen yhtiön entinen osakas ja neuvonantaja.

Valtionyhtiö Fortumista tuli syksyllä pääomistaja Chempolis-nimiseen yhtiöön. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on aiemmin omistanut osan yhtiöstä. Nykyisin Sipilän lapset ovat yhtiön omistajia sijoitusyhtiönsä kautta.

Yhtiö on saanut useita miljoonia euroja valtion tukea vuoden 1997 jälkeen, mutta sen kehittämää biojalostusteknologiaa ei ole vielä missään saatu valjastettua kaupalliseen tuotantoon.

Chempolis on ollut viime vuosina pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa. Yhtiön tilanne helpottui lokakuussa 2016, kun valtionyhtiö Fortum sijoitti siihen yli kuusi miljoonaa euroa. Samassa yhteydessä yksityinen Taaleri Kiertotalous -rahasto sijoitti yhtiöön noin 4 miljoonaa euroa.

Fortum on pörssiyritys, mutta valtio omistaa siitä 50,7 prosenttia. Sen omistajaohjauksesta vastaa pääministeri Juha Sipilä (kesk.), joka hallituskauden alussa kesällä 2015 otti omistajaohjaukset poikkeuksellisesti pääministerin vastuulle. Yleensä omistajaohjauksesta on vastannut jokin muu hallituksen jäsen kuin pääministeri. Samoihin aikoihin Fortum alkoi valmistella sijoitusta konkurssikypsään Chempolikseen.

Sijoitus toteutui lokakuussa 2016 ja sen myötä Fortumista tuli yhtiön suurin omistaja 34 prosentin osuudella. Sipilän lapset omistavat yhtiöstä viiden prosentin osuuden sijoitusyhtiönsä eli Fortel Investin välityksellä.

Vakavaraisen omistajan eli Fortumin miljoonat tulivat Chempoliksen kannalta kriittisellä hetkellä. Vuoden 2015 lopulla Chempoliksen hallitus totesi vuosikertomuksessaan, että yhtiön kassavarat eivät enää riitä koko vuoden 2016 tarpeisiin. Tilintarkastajan lausunnon mukaan yhtiön talous on niin heikossa tilassa, että yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa voi “merkittävästi epäillä”.
Tekes väänsi rahahanat kiinni 2011

Chempolis oli pitkään valtion yritystukien kanta-asiakas. Etenkin innovaatiorahoituskeskus Tekesin tuet ovat olleet yhtiölle hyvin tärkeitä. Tekes on myöntänyt Chempolikselle tukia 1990-luvun lopulta lähtien useita miljoonia euroja.

Kaivattua liiketoimintaa ei kuitenkaan syntynyt, vaikka lehdissä ehdittiin useampaan kertaan uutisoida muun muassa kymmenien miljoonien eurojen laitostilauksesta Kiinaan. Ensin vuonna 2008 uutisoitiin Chempoliksen ja metsäyhtiö UPM:n sopimuksesta biojalostamon rakentamiseksi. Seuraavaksi vuonna 2010

kolme jalostamoa käsittävästä tilauksesta Tianjin Jiuqian Paper -nimisen yhtiön kanssa. Jalostamot oli määrä rakentaa 2012–2013.

Uutisista huolimatta näitä laitoksia ei ole tänäkään päivänä. Tekes-tukia yhtiölle maksettiin ensimmäisen kerran yli miljoona euroa vuonna 2008. Seuraavana vuonna tukea maksettiin jo lähes kaksi miljoonaa euroa.

Vuonna 2011 Tekes myönsi toistaiseksi viimeiset tuet Chempolisille. Samana vuonna valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) oli pistokokeenomaisesti tutkinut valtion energia- ja ilmastopainotteisia yritystukia.

Tuloksellisuustarkastuksessa VTV oli poiminut keskeiset Tekesin cleantechiin liittyvät rahoitusohjelmat ja arvioinut tuille saatua vastinetta. Tarkastusraportin lopputulema oli, että valtion rahalle ei ollut saatu riittävästi vastinetta, eikä kaupallista menestystä ollut syntynyt.

VTV:n tarkastaman viiden rahoitusohjelman suurimmat tuensaajat olivat Neste, Chempolis, UPM-Kymmene, Metso ja Wärtsilä. Varattoman yhtiön nousu tukilistauksen viiden kärkeen pörssin miljardiyritysten keskelle herätti ihmetystä.

Yleisradion MOT-ohjelma kertoi Chempoliksesta lisää vuonna 2012 ohjelmassaan Yritystukien kanta-asiakkaat (
). MOT:n mukaan Chempolis oli 15 vuoden aikana saanut vähintään yli 10 miljoonaa euroa yritystukina ja lisäksi julkista rahaa sijoituksina Sitralta ja valtion Finnveran osin omistamalta rahastolta.

http://yle.fi/uutiset/3-9395763